Muita, joita luullaan huomattavasti nuoremmaksi tai vanhemmaksi?

Olen 25 ja jotkut luulee, että 52.

🙆

Sua kusetetaan.

Kerjäät kenties siinä pikkutopissa huomiota?

Vierailija kirjoitti:

Olen 25 ja jotkut luulee, että 52.

Miten tämä onnistuu?

Mua luultiin nelikymppiseksi kun olin 25.

M43

Vierailija kirjoitti:

🙆

Sua kusetetaan.

Kerjäät kenties siinä pikkutopissa huomiota?

En käy baareissa enkä käytä pikkutoppia.

Ap

Olin eilen työtapaamisessa ja siellä juttelin aiemmin tuntemattoman henkilön kanssa. En ensin ihan tajunnut, että mitä ihmettä hän oikein selittää, kun kuulosti niin kummalliselle osa, mutta sitten hänen puheistaan tuli ilmi, että hän luuli minua kolmikymppiseksi. Olen viisikymppinen.

Juu kylläpä ne luulee reilut nuoremmaksi. Vaihdoin vasta työpaikkaa ja kyllä on ikäni ihmetyttänyt sielläkin. On luultu pari vuotta sitten pojan tyttöystäväksikin. Olen nyt 43v.

Kyllä nyt itsekin olen vertaillut ulkonäköäni samnikäisiin ja esim töissä on ikätoveri, joka näyttää paljon vanhemmalta kuin minä. Silmienvälirypyt näkyy kauas, iho on läiskikäs ja posket roikkuu. Ei ole lihava, mutta silti käsivarret löllykkäät. On siis selvästi vanhemman näköinen kuin minä. Sitten paljon somessa on nyt keväällä näkynyt ulkoilukuvia kirkkaassa auringossa. Rypyt silmien ympärillä ym on monilla tosi selvät. Itsellä ei ole.

Näihin on vähän riskaabelia vastata, siis jos luullaan nuoremmaksi kuin on, mutta olkoot.

Maaliskuussa viimeksi luultiin "kolmevitoseksi" ja olen 46v. Luuli, että olen ollut tosi nuori teiniäiti, kun kuuli lasteni iät (syksyllä 21v ja nuorempi täytti nyt 19v)

Uskon, että suurin tekijä on se, että en ole koskaan polttanut tupakkaa enkä palvonut aurinkoa, käytän myös sk50+ päivävoidetta maalis-syyskuun ajan. En läträä viinillä tai alkolla, en tehnyt sitä nuorempanakaan paljoa, sen sijaan olen lätrännyt ihoa kosteusvoiteilla "aina", mutta sekin pikkupakosta, koska ilman iho tuntuisi kireähköltä. En käytä ns ryppyvoiteita, paitsi nyt viimeisen n.vuoden ajan jotain silmänympäryksien seerumia ja kosteusvoiteen seassa bakuchiol-tippaa.

Ei ole ryppyjä, toki hymyillessä tulee jo pari harakanvarvasta silmäkulmiin, mutta ei muuten ja dekolteen/kaulan alue sileä eikä "helttaa". Otsalla 1 juova joka näkyy kurtistaessa.

Oon 25 ja useimmat luulee että olen 16-20 vuotias. Kieltämättä olis ihan kiva näyttää ikäiseltään.

N25

Ai että nämä ap:n kaltaiset ihmiset naurattavat aina. Ihmiset veikkaavat toisen ihmisen iän aina reippaasti alas päin ihan kohteliaisuudesta, mutta ei se silti tarkoita sitä, että nelikymppinen näyttäisi parikymppiseltä. Kyseessä on sosiaaliset normit.

Muutenkin ihmiset eivät tunnu tajuavan ja näkevän omaa vanhenemistaan. Kun näkee oman peilikuvansa päivittäin, ei huomaa hiljalleen tulevia vanhenemisen merkkejä. Kun kadulla törmää entiseen opiskelukaveriin, on ensimmäinen ajatus aina että kylläpä tuokin on vanhentunut, onneksi olen itse säilynyt paremmin. Ja se toinen henkilö ajattelee ihan samalla tavalla.

Nuoremmaksi luullaan, alkoholia ostaessa kysytään aina paperit. Kaiken huippu oli tosin, kun linja-autossa kysyttiin, että menenkö nuorten lipulla. Näin kolmikymppisenä kyllä nauratti.

Juuri pari viikkoa sitten kävin kiivaan väittelyn iästäni. Alkoi siitä, kun toinen osapuoli hätkähti, kun sivulauseessa kävi ilmi että ajoin paikalle autolla. Sanoi yllättyneensä siitä että olen jo 18. Ei sitten millään suostunut uskomaan että olen itseasiassa 28.

Olen viisikymppinen ja mua luullaan seitsemänkymppiseksi. Jo 17-vuotiaana minua luultiin kolmekymppiseksi.

Kuka oikeasti sanoo keskustelukumppanille arvionsa tämän iästä rehellisesti?

Mulla on sellainen kaveri, joka yhteen aikaan aina hehkutti kuinka lähiöbaarissa miehet kehuivat häntä nuoren näköiseksi eivätkä olleet uskoneet että viiskyt lähestyy. No, kun näin muualla ja joku muu katsoo niin ihan on nyt 55-v  eli ikäisensä näköinen :D.

Minä. Äänenikin on paljon nuoremman ihmisen ääni, puhelimessakin on sattunut monta kertaa että kysytään että onko se äiti siinä lähellä :D

Tämä on meillä sukuominaisuus, äitini ja veljeni saman laisia. Veli meni pitkään murrosikään lastenlipuilla mm. jääkiekkomatseihin.

Mä olen 44 enkä saa tupakkaa ostettua ilman papereita.

Vierailija kirjoitti:

Juu kylläpä ne luulee reilut nuoremmaksi. Vaihdoin vasta työpaikkaa ja kyllä on ikäni ihmetyttänyt sielläkin. On luultu pari vuotta sitten pojan tyttöystäväksikin. Olen nyt 43v.

Kyllä nyt itsekin olen vertaillut ulkonäköäni samnikäisiin ja esim töissä on ikätoveri, joka näyttää paljon vanhemmalta kuin minä. Silmienvälirypyt näkyy kauas, iho on läiskikäs ja posket roikkuu. Ei ole lihava, mutta silti käsivarret löllykkäät. On siis selvästi vanhemman näköinen kuin minä. Sitten paljon somessa on nyt keväällä näkynyt ulkoilukuvia kirkkaassa auringossa. Rypyt silmien ympärillä ym on monilla tosi selvät. Itsellä ei ole.

Se saman ikäinen työkaveri näkee sinut ihan samalla tavalla, eli hän pitää itseään hyvin säilyneenä verrattuna sinuun ja muihin saman ikäisiin. Ihminen on sokea omalle vanhenemiselleen.

Vierailija kirjoitti:

Ai että nämä ap:n kaltaiset ihmiset naurattavat aina. Ihmiset veikkaavat toisen ihmisen iän aina reippaasti alas päin ihan kohteliaisuudesta, mutta ei se silti tarkoita sitä, että nelikymppinen näyttäisi parikymppiseltä. Kyseessä on sosiaaliset normit.

Muutenkin ihmiset eivät tunnu tajuavan ja näkevän omaa vanhenemistaan. Kun näkee oman peilikuvansa päivittäin, ei huomaa hiljalleen tulevia vanhenemisen merkkejä. Kun kadulla törmää entiseen opiskelukaveriin, on ensimmäinen ajatus aina että kylläpä tuokin on vanhentunut, onneksi olen itse säilynyt paremmin. Ja se toinen henkilö ajattelee ihan samalla tavalla.

Minuakin veikataan aina nuoremmaksi, mutta epäilen veikkaavan ikää ihan vaan kohteliaisuus syistä alaspäin. Lähdin myös päälle kolmekymppisenä opiskelemaan uutta alaa, niin monet olettaa, jo tämän takia minua nuoremmaksi, kun opiskelijat on yleensä kakskyt jotain vuotiaita.

Tein hanttihommia väliaikaisesti, ja firman paidassa maski päällä menin ihan täysin 20v tytöstä muiden mukana. Olin 31. Olen xs-kokoinen.