Miten muuttaa tätä erikoista dynamiikkaa lapsiperheessä?

Miksi teit useamman lapsen tuollaisen kanssa?

Oma isäni on käytännössä samanlainen. Joskus harvoin leikki minun ja sisarusten kanssa, mutta muuten äiti teki ihan kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tuon mahdollistat. Järjestä itsellesi työmatka pariksi päiväksi ja anna miehen huolehtia lapsista.

Kuinka monta niitä lapsia muuten on?

Loma on rentoutumista varten. Jos et rentoudu lasten kanssa lomalla, ette matkusta. Voisit kuitenkin edes kerran kokeilla. Jos siellä jää iltapala välistä, ei ole niin tarkkaa. Lomalla voi olla eri säännöt ja syödä vaikka banaania tai jopa jäätelöä. Hotellista saa valmista iltapalaa tai huoneistohotellissa valmistus on yhtä helppoa kuin kotona ja ainekset löytyvät lähikaupasta. On hauskaa seurata kun lapsi kokee asioita ensimmäisen kerran lomamatkalla.

Ap siellä huoneistohotellissakin ne iltapalat laittaisi, yksin. Ymmärrän hyvin, miksei hän halua lähteä "lomalle".

Niinpä. Miksi lähteä lomareissulle jos reissulla on raskaampaa kuin kotona? Kotona sentään on valmiina kaikki tarvittava ilman erityisempää vaivaa. Reissussa oikein korostuu tilanteen ärsyttävyys kun yksin joutuu vedenkeittimellä säätämään joillekin kertakäyttölautasille puuroja kun mies istuu parvekkeella rentoutuen olutta siemaillen ja uima-allasta ja maisemia ihaillen.

Ei mun mies ainakaan istuisi, kun karjaisisin sille että nyt helv*tti lähdet hakemaan lapsille sapuskaa vaikka lähimarketista. Miksi pitää olla niin arka ja myötäilevä?

Tosi kiva arki ja loma jos joutuu joka päivä kaikesta karjaisemaan.

Ei sitä tarvitse kovin montaa kertaa tehdä, kun menee viesti perille ja uskoo vähemmästäkin. Mutta jos aina myötäilee, ei viesti mene ehkä koskaan perille.

No sitähän tässä just mietitään!

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei voi mennä lomamatkalle ehdolla että mies suunnittelee kohteen ja varaa matkat, pakkaa omat ja lasten kamat, huolehtii lapsista matkat ja antaa sinulle omaa aikaa kohteessa?

Muutatte erilleen ja lapset 50/50 molemmille.

Saat itse vapaa-aikaa ja mies joutuu ottamaan vastuun lapsista omalla vuorollaan.

No niin ap, nyt kun olet saanut ohjeet miten selviät matkasta, ei kun pakkaamaan! 😁

Tuli mieleen kyökkipsykologina että ehkä lasten nirsoilu ja herkkyys onkin oireilua isän käytöksestä.

Lapset vaistoavat asioita. Ajatelkaa että niiden näkökulmasta kotona asuu tyyppi jolle lapset ovat pelkkää ilmaa!

Te naiset, jotka valitatte tällaisista miehistä, muistattehan kasvattaa ne omat poikakapsenne. Pojat tarvitsevat enemmän kuria ja vaatimuksia kuin tytöt, jotta heistä tulee kunnollisia ja elämässään pärjääviä. Tytöt ovat luonteeltaan luontaisesti kiltimpiä ja tottelevaisempia. Kannattaa aloittaa siitä, että opettaa pojat siivoamaan ja laittamaan ruokaa. Sillä pääsee jo pitkälle. Ala-asteikäiseltä voi näitä alkaa vaatia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en nyt ihan ymmärrä. Kirjoitat, että mies hoitaa oman osuutensa perheessä. 

Ei tasa-arvoa ole se, että ihan kaikki asiat jakautuisi tasan. Tasa-arvoa on se, että molemmat osallistuu perheeseen sillä tavalla, mikä itselle on luontaista. Mieshän jo osallistuu omalla tavallaan. Minusta mieheltä ei voi sellaista vaatia, mitä hän ei "näe". Jos hän ei ymmärrä tuota matkusteluhommaa, niin hän ei ymmärrä, vaikka kuinka puhuisi. Ehkä mies vain näkee asiat yksinkertaisempana kuin sinä?

Ei hoida omaa osuuttaan. Tekee kyllä kotitöitä mutta ei lasten suhteen yhtään mitään. Ja jos lähtisimme lomamatkalle hän ei tekisi muuta kuin lomailisi kuin lapseton aikuinen, koska jossain hotellissa ei ole kotitöitä eikä hän matkalla osallistuisi lasten asioihin mitenkään eikä niitä miettisi mitenkään. Ei edes sen vertaa että keksisi itse, että voisi hakea termarissa hotellin keittiöstä kiehuvaa vettä iltapuuroa varten tai että olisi lasten kanssa kun minä haen. Ap

Älä nyt sentään viitsi provota. Joka helvetin ikisessä hotellihuoneessa on vedenkeitin, eivätkä ne lapset myöskään mene rikki jos eivät syö lomalla täsmälleen samalla tavalla kuin kotona.

Ja tilanne on tämä siksi, että sinä olet sen mahdollistanut ja sallinut. Teillä on siis useampia lapsia, ja sinä olet kautta linjan ollut niin typerä, että olet ottanut kaiken tehdäksesi ja kuvitellut, että asiat muuttuvat kun tarpeeksi "keskustellaan"(=sinä jankkaat ja mies ei kuuntele)?

Mies ottaa vastuuta sillä, että panet ottamaan. Ilmoitat, että menet vaikka viikonlopuksi yksin vanhemmillesi, hotelliin, whatever. Että hoida mukulasi miten hyväksi näet. Et vastaa puhelimeen. Tämä olisi pitänyt tehdä jo ensimmäisen lapsen vauvavuotena, mutta olet ollut tyhmä, joten se on vaikeampaa nyt.

Voit myös ilmoittaa miehelle, että sitten kun se on viikon ajan vastannut kaikista lasten tarpeista, voitte harkita matkustelua. Ja sitten elät viikon kuin sinkku. Et puutu mihinkään. Menet lenkille, äidille, kavereille, elokuviin, mutta et tee mitään. Jos lapset tulevat kysymään jotain, sanot, että kysykää isältä, isä hoitaa teitä nyt, äiti on väsynyt.

Voin vakuuttaa, että lapsesi eivät kuole nälkään tai traumatisoidu.

Tämä. Hyvin vaikeaa kuvitella, että aikuinen ihminen jättäisi lapset kokonaan ruokkimatta, vaikka olisi millainen kpää. Ehkä mies ei jaksa ap:n puurojuttujen kanssa, joten antaa hänen tehdä omalla tavallaan. Minunkin mies syöttää lapsille vaan nakkeja ja ranskalaisia, jos en ole "valvomassa". Siinähän syöttää.

Tätäkään en ymmärrä. Olisiko ok, jos molemmat vanhemmat tarjoaisivat lapselle aina vain nakkeja ja ranskiksia? Jos ei, miksi nimenomaan vaginalla varustettu on vastuussa kokonsisruokavslion laadusta? Siksikö että hän huolehtii 95% ja peniksellinen 5%? Onkos se sitten ok...

Miesten pitää saada tehdä "omalla tavallaan" ja nipottamatta (=nakki kourassa telkkaria katsoen) eli pieni siivu komeasti riman alittaen silloin kun itselle sopii, ja tämä on mahdollista siksi että naiset huolehtii että kokonaisuus mahdollistaa lapsen terveellisen kehityksen.

Tulin vain sanomaan, että kaikissa hotelleissa todellakaan ei todellakaan ole vedenkeitintä, vaikka niin on täällä väitetty. Ja minulla on kokemusta niin yhden tähden kuin luxusluokan hotelleista.

Vierailija kirjoitti:

Te naiset, jotka valitatte tällaisista miehistä, muistattehan kasvattaa ne omat poikakapsenne. Pojat tarvitsevat enemmän kuria ja vaatimuksia kuin tytöt, jotta heistä tulee kunnollisia ja elämässään pärjääviä. Tytöt ovat luonteeltaan luontaisesti kiltimpiä ja tottelevaisempia. Kannattaa aloittaa siitä, että opettaa pojat siivoamaan ja laittamaan ruokaa. Sillä pääsee jo pitkälle. Ala-asteikäiseltä voi näitä alkaa vaatia.

Tämä onkin mielenkiintoinen ilmiö. Meillä nimittäin isä, joka ei ollut kovin aloitteellinen lasten kanssa kun lapset oli pieniä ja ärsyyntyy siitä jos pitää "passata" tyttöä, on heittäytynyt pojan palvelijaksi. Juuri siksi, että on helpompaa tehdä puolesta kuin saada poika toimimaan itse. Edelleen kouluikäiselle katsoo vaatteet valmiiksi ja hoitelee leivät puolesta, asioita joita ei koskaan tehnyt lapsen ollessa pieni, mutta nyt kyllä, kun minä yritän koulia lasta siihen suuntaan että osaisi itse täyttää vesilasinsa ja viedä vaatteensa pyykkiin 🤷

Mieti, millainen kuvio on miehen lapsuudenperheessä. Sieltä malli tulee.

Tai Auttaisiko anoppi miettimään asiaa.

Tuli tästä mieleen omat ala-aste-ajat kun olin viikon leirillä. Samalla leirillä oli minua nuorempi tyttö, ehkä ekaluokkalainen, joka oli aika nirso syömisten suhteen. Ei ne leiripaikan ruoat mitään hyviä kyllä olleetkaan. Mutta tämä tyttö ei siis siellä suostunut syömään vaikka oli kamalassa nälässä. Lopulta hän pyörtyi sen syömättömyyden takia ja hänen vanhemmat soitettiin hakemaan hänet pois (ja käyttämään terkkarissa). Eli ei lapsi välttämättä syö jos on nirso.

Ja nytkö sitten pohditaan vedenkeittimen olemassaoloa hotellissa... Anna mun kaikki kestää

Vierailija kirjoitti:

Tuli tästä mieleen omat ala-aste-ajat kun olin viikon leirillä. Samalla leirillä oli minua nuorempi tyttö, ehkä ekaluokkalainen, joka oli aika nirso syömisten suhteen. Ei ne leiripaikan ruoat mitään hyviä kyllä olleetkaan. Mutta tämä tyttö ei siis siellä suostunut syömään vaikka oli kamalassa nälässä. Lopulta hän pyörtyi sen syömättömyyden takia ja hänen vanhemmat soitettiin hakemaan hänet pois (ja käyttämään terkkarissa). Eli ei lapsi välttämättä syö jos on nirso.

Jos tlanne on tämä niin sitten pitää saada hoitokontakti lääkäriin, ravintoterapeutille, psykologille jos on syömättä muuta kuin yhtä herkkua ihan pyörtymiseen asti. Ei ole normaalia eikä nirsoutta tuollainen vaan sairaus joka vaatii hoitoa.

Ap voisi kätevänä naisena nikkaroida vedenkeittimistä robotin, joka hoitaisi lapset.

Jotkut takertuu tohon puuro-asiaan, mutta ymmärrän ap mitä tarkoitat. Miksi lähteä haastavampaa ympäristöön, kun ei se loma olisi sinulle lomaa jos joudut lapset hoitamaan yksin. Väittäisin, että monen miehen aivot ei pysty käsittämään kuinka paljon asioita on huomioitava, kun lähtee pienten lasten kanssa mihin vaan. Jos miehesi kovasti haluaa reissuun niin sano, että lähdet jos hän pakkaa ja huolehtii lapsille tarvittavat kamat mukaan. Ja sitten sovitte, että jokatoinen päivä on sinä hoidat aamutouhut ja nukkumaanmenot ja jokatoinen päivä mies hoitaa.

Tästä puurojankutuksesta tuli mieleen hyvä tarina.

Lapseni oli reilu parivuotias ja keksin että nyt lähden hänen kanssaan kahdestaan moikkaamaan sukulasia niin että äiti saa vapaaviikonlopun.

No matkalla soitin tädilleni että olen tulossa parin tunnin päästä että tarvitseeko tuoda jotain? Kysyin vielä että löytyykö kaurapuurohiutaleita. No vein sitten mennessäni vaan kahvipaketin ja kukkia.

Illalla sitten selvisi että tädin puurohiutaleet olivat 3 vuotta yli päivämäärän. Tarjottiin sitten lapselle samoja makkaravoileipiä jota aikuisetkin söivät ja sama aamupalalla. Hyvin maistui ei siinä mitään, mutta tämän jälkeen täti kertoi tarinaa kaikille tutuilleen että minä olen kyllä aika huolimaton isä kun en edes huolehdi että lapselle on puuroa!

Tulipa tuosta mieleen, että Sisarvaimot-sarjassa lapsilauma jäi kerran isän hoitoon äitien ollessa yhdessä reissussa. Miehellä oli siis 4 vaimoa ja noin 20 lasta. Äideillä oli päävastuu lasten hoidosta, isä kiersi talosta toiseen.

Vaikka mies otti lomalla vastuuta omaan rentoon tyyliinsä ja oli lasten kanssa, leikitti ja järjesti ohjelmaa, ei huomannut miettiä helteellä lasten nestetasapainoa. Yhdelle pienimmistä tuli munuaisongelma ja vakava sairaalareissu. Eli tarkoitanpa tässä vain sanoa, ettei se huoleton asenne "antaa hoitaa omalla tyylillään, niin oppii vastuuta" välttämättä ole se paras vaihtoehto, eikä AP välttämättä halua ottaa sitä riskiä...

Vierailija kirjoitti:

Jotkut takertuu tohon puuro-asiaan, mutta ymmärrän ap mitä tarkoitat. Miksi lähteä haastavampaa ympäristöön, kun ei se loma olisi sinulle lomaa jos joudut lapset hoitamaan yksin. Väittäisin, että monen miehen aivot ei pysty käsittämään kuinka paljon asioita on huomioitava, kun lähtee pienten lasten kanssa mihin vaan. Jos miehesi kovasti haluaa reissuun niin sano, että lähdet jos hän pakkaa ja huolehtii lapsille tarvittavat kamat mukaan. Ja sitten sovitte, että jokatoinen päivä on sinä hoidat aamutouhut ja nukkumaanmenot ja jokatoinen päivä mies hoitaa.

Heh. Jos mies ei ymmärrä lasten huolehtimisesta ja vastuunkannosta mitään, saa äiti hoitaa seuraavat nukkumasnmenoajat kello viisi aamulla, kun isi ei ole saanut aikaiseksi eikä osannut laittaa lapsia aiemmin nukkumaan eikä vaihtunut, että virikkeet on pois sitä ennen ja ravintotarpeet unensaantia varten tyydytetty oikein. Että vielä raskaammaksi muuttuisi äidille, jos huonosti käy. Isi varmaan nukkuisi sen ajan, kun lapset seuraavana yönä hilluisivat viiteen asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluat muuttaa dynamiikkaa, muuta suhtautumistasi. Nyt kun oikein odotat mieheltä sluibailua lasten suhteen (esim jos menisitte lomamatkalle) niin hänen on helppo täyttää odotuksesi. Eikä tuo ole siis tietoista toimintaa, ihmiset aistii alitajuisesti juttusia ja saattaa toimia ei-niin-tietoisesti jossain asioissa. Nyt käytännössä vahvistat tiedostamattasi miehen toimintaa, vaikka haluat päinvastaista. Suosittelen siis jättämään odotukset pois. Jos ei odota toiselta mitään, silloin toiseen pettyminen vähenee, koska pettyminen monesti johtuu odotuksista.

Jännä juttu tämä, että vaikka vika on miehessä, silti jotenkin kummallisesti tilanteen muuttaminen on useimpien mielestä naisen vastuulla. Näkeehän sen näissäkin ketjuissa. Ketju on täynnä vinkkejä tyyliin "sano sille, että". Tai että naisen pitäisi muuttaa ajattelutapaansa ja suhtautumistaan, luoda tietynlaista ilmapiiriä ja osata lähettää tietynlaisia sanattomia tai jopa telepaattisia viestejä. Mikä on tietenkin täyttä paskaa, koska ongelmana on miehen kyvyttömyys ottaa vastuuta.

Kyseessä on selkärangaton vätysmies. Se tässä on se ongelma eikä mikään muu. Parhaat neuvot ovat noissa viesteissä, jossa ehdotetaan joko eroa tai kunnon suuttumista.

Tuo johtuu varmaan vain siitä, että me ei voida sanoa ap:n miehelle mitään, koska emme ole häneen yhdeydessä mitenkään. Mitä muuta voi neuvoa, kuin menetelmiä, joita ap voi kokeilla? Mies ei ole taianomaisesti itsestään muuttunut, täältä ruudun takaa häntä ei voi kurmottaa, niin ainoa vaihtoehto on antaa ap:lle neuvoja, joita kokeilla. Ja ainahan on tietty mahdollista erota, mutta sen sanomiseen ei montaa viestiä tarvita.

Tuo on kyllä totta. Pidän siltikin aika kummallisena sitä, että kaikki lapsiin, kodinhoitoon, perhedynamiikkaan ja sensellaiseen liittyvä lankeaa viime kädessä aina naisen vastuulle.

Lähipiirissäni on lukuisia esimerkkejä. Näille tapauksille tuntuu olevan yhteistä se, että nainen on tehnyt kaikkensa tilanteen muuttamiseksi mutta mies ei loppujen lopuksi muuta käytöstään mitenkään ja pari päätyy eroamaan. On todella harvinaista, että perhedynamiikka muuttuisi oikeasti.

Mulla on tästä perhedynamiikasta omakohtaista kokemusta sikäli, että mulla on ex-miehen kanssa 4 lasta. Olen kaikkien lasten osalta tyynen rauhallisesti ojentanut miehelle vauvan jo synnärillä, ja todennut että osaat kyllä pestä, vaihtaa vaipat ja pukea- jos et osaa, pyydä hoitajien apua. Ja häipynyt itse suihkuun tai kahville tms. Olen kaikkien lasten kohdalla palannut töihin heidän ollessaan 9kk vanhoja jolloin lapset ovat olleet isänsä vastuulla. Kolmivuorotyö teki sen että päiväkotikuljetukset olivat isän vastuulla. Hän oikeasti on viettänyt paljon aikaa lastensa kanssa. Siitä huolimatta hoiva on ollut mekaanista, ruoka ja hygienia hoidetaan, nukkumaan laitetaan. Joskus pelasi lautapelejä heidän kanssa tms muuta viihdykettä. Kuitenkaan isä ei ole ollut lapsilleen läsnä, emotionaalisella tasolla. Ei ole lohduttanut, ei ole rauhoitellut, ei jutellut tai pitänyt sylissä, ei kuuntele kun lapset kertoo päivän kuulumisia.

Tilanne lipui siihen että kaikki lapsiin liittyvät asiat, olipa kyse sitten neuvolan varaamisesta, vasu-keskustelusta, lääkärikäynnistä, uusien kuravaatteiden ostamisesta, kaverisynttäreiden lahjasta, kesälomareissulle pakkaamisesta, joululahjojen hankinnasta päätyi minun vastuulle. Minusta tuli ikäänkuin perheen toimitusjohtaja ja projektipäällikkö, tahtomattani, koska koko ajan pyrkimys oli kuitenkin siihen että meillä on kaksi tasa-arvoista vanhempaa joilla molemmilla on yhtä paljon valtaa ja vastuuta.

Miehestä tuli ex-mies myöhemmin, ei niinkään perhesyistä vaan parisuhdesyitä. Viimeiset vuodet hän oli täysin hoivattava viides lapsi.

Eron jälkeen puitiin asioita paljon. Hän sanoi ihan suoraan että pakeni ja vetäytyi lasten kanssa tunnesiteestä, samoin kuin tunnesiteestä minun kanssani. Koska koko ajan mietti, onko hän kunnollinen, osaako, selviääkö, kelpaako. Ja oli omassa, rikkinäisessä mielessään sitä mieltä ettei kelpaa eikä pärjää. Sanoi siis suoraan myös että kyse oli hänen omasta ajatusmaailmastaan ja itsetunnostaan. Taustalla vaikea masennus, hoitamaton ADD/ADHD, erilaisia päihde- ja riippuvuusongelmia.

Ap:lle haluan sanoa että viimeisenä keinona kokeilisin avata keskustelua suoraan siitä miksi mies välttelee lasten kanssa olemista ja heidän asioidensa hoitamista. Ja siis nimenomaan näin, ei niin että pohditaan mitä jäi tekemättä ja miksi. Vaan kysyä suoraan mikä lasten kanssa olemisessa pelottaa. Ehkä tämä voi avata jotain. Jos avaa, terapiaa, perheneuvolaa tai jopa perhetyöntekijä ohjaamaan miestä lasten kanssa toimimiseen. Jos ei aukea mitään eikä mies ota mitään vastuuta omasta käytöksestään, ero lienee ainoa ratkaisu.