Lue keskustelun säännöt.
Heli näyttää kahden päivän ruokansa nämä 11 kuvaa suomalaisten arjesta kiteyttävät rahapulan.
04.05.2022 |
Tätä on oikea köyhyys.
Kommentit (713)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TIUKKA TALOUSTILANNEnäkyy elämässäni stressinä ja ahdistuksena. Mietin jatkuvasti rahaa ja tarkistelen pankkitiliäni. Saan tuhlauspuuskia, jolloin ostan itsellen kaikkea kivaa, että piristyisin.Nainen, 21
Monilla on varmaan sama tilanne. Köyhyys masentaa, mutta silti pitää ostaa välillä jotain ylimääräistä piristykseksi, vaikka loppukuusta tili huutaisikin taas hoosiannaa. Ei sitä muuten tätä tylsää tasaista harmaata arkea jaksaisi ilman näitä "piristysruiskeita".
Kierrätyskeskus ja kirjasto auttaa tässä, koska niistä saa pikkurahalla ja ilmaiseksi tavaraa mukaansa. Kirjat palauttaa ja vaihtaa toisiin seuraavalla kerralla.
En ole käynyt kotikaupunkini kierrätyskeskuksessa yli kymmeneen vuoteen, koska sinne on hankala mennä bussilla. Enkä totta puhuen tiedä yhtään, mitä kaikkea siellä on myynnissä.
Tsekkasin kuitenkin eka kertaa elämässäni pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen verkkosivut. Ei ole kaikki siellä halpaa todellakaan (osa toki on). Esim. yksi mekko, joka vaikutti tosi kivalta ja olisi oikean kokoinenkin maksaa 50 €, yksi kiinnostavan näköinen paita puolestaan 60 €! Yllättävän hintavia ovat.
Ei ne verkkosivut mitään kerro.
Siis mistä ne ei kerro? Ihan normaali vekkokauppahan se näytti olevan, oli ostoskori, yleisimmät maksu- ja toimitustavat jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/osallistu/ihmisten-kesken/lukij…
"Lukijan kirje: Surettaa, etten kesälläkään pääse irti köyhyyden ahdistuksesta"
Minulle tämä aika vuodesta on vaikea, koska se korostaa kaikkea sitä, mistä minä ja lapseni jäämme paitsi, lukijamme kirjoittaa.
On taas se aika vuodesta, kun kahvipöytäkeskustelut ja lehtien sivut täyttyvät kesän ja juhlien odotuksesta. Hyvin toimeentulevat, vakituisen työpaikan saaneet lähtevät pian monen viikon lomilleen, lompsis vaan.
Minulle tämä aika vuodesta on vaikea, koska se korostaa kaikkea sitä, mistä minä ja lapseni jäämme paitsi. Pienituloisena minulla ei ole lomallakaan varaa muuhun kuin välttämättömyyksiin.
Sekin tuntuu pahalta, ettei minulla ole varaa ostaa valmistuville sukulaislapsille Arabiaa tai Marimekkoa tai antaa heille rahaa. En tiedä, kehtaanko edes osallistua juhliin, kun ei ole mitään lahjaa.
Tuntuu surulliselta, etten edes kesällä pääse irti köyhyyden ahdistuksesta.
Onko täällä muita samassa tilanteessa olevia? Miten te olette saaneet järjestettyä itsellenne kivan kesän, vaikka rahaa tai lomaakaan ei juuri ole? Miten saatte katkaistua murehtimisen kierteen?
Kesän tummat pilvet"
Kyynel. Jo on potaskaa!
Miksi hankkii lapsen jos ei ole lapseen varaa?
En ole ikinö antanut kellekään nuorelle Marimekkoa tai Arabiaa lahjaksi. En edes omilleni.
Ja taas tätä samaa, minä en sitä ja minä en tätä. Mutta kun ihan hemmetin moni antaa!!!
Se, että hemmetin moni muu tekee jotain, ei tarkoita, että kaikkien pitäisi tehdä niin. Varsinkaan, jos ei ole varaa. Ja mitä tulee noihin sukulaisten lahjoihin, niin kannattaisi antaa kimppalahja. Näin meidän perheessä on aina tehty- Pienituloiset opiskelijat osallistuvat pienemmällä summalla kuin heidän vanhempansa, mutta onnittelukortissa on kaikkien nimet.
No ei tietenkään. Mutta miten se voi olla niin vaikea ymmärtää, että jos joku haluaisi tehdä jotain, mutta ei pysty, niin se ainakin jossain määrin harmittaa ja surettaa. Varsinkin, jos sitä tapahtuu usein.
Se on aivan normaali inhimillinen reaktio. Jokaisella toivoisi sen verran olevan kykyä empatiaan, että ymmärtäisi tällaisen asian.
No kun näissä näkyy sellainen outo kuvio että kuvitellaan miten kaikki muut. Ei ne kaikki muut tee sen kummempaa.
Ja se että jos minä vain sen ja sen kalliin saisin. Ei se mitään ratkaise.
Jumitutaan näihin omituisiin kuvitelmiin ja sen jökkeen ei olekaan pakko edes yrittää.
No mutta kun se ei ole kuvitelmaa! Ja "kaikki muut" ei nyt tietenkään tarkoita kirjaimellisesti kaikkia ihmisiä, vaan monia ihmisiä omassa tuttavapiirissä.
Kyllähän minäkin näitä nuoria tiedän, joille vanhemmat, isovanhemmat ja muut sukulaiset ostavat juurikin Arabian astioita ja esim. Marimekon verhoja ja pussilakanoita. Valmistujaislahjaksi, synttärilahjaksi, joululahjaksi, silloin kun muuttaa omaan kotiin...
Eivätkä nuo nyt mitään ihme luksusta ole, joten en siksikään ymmärrä tätä kitinää. Ihan tavisten ostamia merkkejä. Ymmärtäisin, jos joku valittaisi, että ei pysty ostamaan jollekin valmistujaislahjaksi Rolexia tai Lamborghinia.
Ja miksi he ostavat eivätkä ne nuoret itse? Koska näillä vanhemmilla, isovanhemmilla ja muilla sukulaisilla on VARAA ostaa. Ne nuoret voivat ostaa sitten, kun ovat itse vanhempia, isovanhempia tai muita sukulaisia JA heillä on varaa. Tietenkään kaikista nuorista ei tule isovanhempinakaan sellaisia, joilla olisi varaa. Mutta ei sellaista kannata alkaa suremaan. Jotkut ostavat lapsilleen ensiasunnot, jotkut antavat lapselleen joitain vanhoja astioita mukaan ekaan opiskelija-asuntoonsa ja jotkut eivät anna lapsilleen mitään mukaan, kun nämä lähtevät omilleen.
:D:D:D: Niinpä niin, joillain on varaa, joillain ei. Siitähän tässä juuri on kyse, herran jestas sentään. :D:D:D
Vierailija kirjoitti:
En nyt jaksanut edes lukea ko artikkelia. Mutta kuvitus oli paljon puhuva. Kuka tahansa voi ottaa "lavastetun" kuvan tyhjästä jääkaapista, jonka sisällä on valot ja puolityhjä ketsuppipurkki. Tai vastaavasti kuvan housuista, joissa on teippipaikka. Ovatko nämä housut henkilön ainoa vaatekappale? Epäilen. Rikkinäistä ja kulahtanutta tavaraa löytyy varmasti lähes jokaisesta taloudesta. Siltikään niistä ei voi mitenkään päätellä, että ollaan köyhiä.
Sori vaan en usko.
Muistan, kun meillä kävi murtovarkaita, kun olin opiskelija 90-luvun alussa, just pahimpaan lama-aikaan. Jääkaapissa oli pullo ruokaöljyä (sitä ei olisi tarvinnut siellä säilyttää, mutta laitoin sinne, koska se jääkaappi oli niin huutavan tyhjä) ja mehupullo (sain mummilta). Olivat rikkoneet säästöpossun, mutta sielläkään ei ollut kolikoita kuin ehkä muutama kymmenpenninen, ne olivat vieneet. Eivät olleet mitään sitten lopulta noiden kolikoiden lisäksi vieneet, koska olivat ilmeisesti todenneet, että tyhjästä huushollista ei saa mitään irti. Silloin ei meillä ollut telkkaakaan, tosin parin kk päästä saatiin isovanhempieni vanha mustavalkoinen kuvaputkimonsteri.
Siitä olisi saanut hyvän lavastuskuvan moneen köyhyysjuttuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/osallistu/ihmisten-kesken/lukij…
"Lukijan kirje: Surettaa, etten kesälläkään pääse irti köyhyyden ahdistuksesta"
Minulle tämä aika vuodesta on vaikea, koska se korostaa kaikkea sitä, mistä minä ja lapseni jäämme paitsi, lukijamme kirjoittaa.
On taas se aika vuodesta, kun kahvipöytäkeskustelut ja lehtien sivut täyttyvät kesän ja juhlien odotuksesta. Hyvin toimeentulevat, vakituisen työpaikan saaneet lähtevät pian monen viikon lomilleen, lompsis vaan.
Minulle tämä aika vuodesta on vaikea, koska se korostaa kaikkea sitä, mistä minä ja lapseni jäämme paitsi. Pienituloisena minulla ei ole lomallakaan varaa muuhun kuin välttämättömyyksiin.
Sekin tuntuu pahalta, ettei minulla ole varaa ostaa valmistuville sukulaislapsille Arabiaa tai Marimekkoa tai antaa heille rahaa. En tiedä, kehtaanko edes osallistua juhliin, kun ei ole mitään lahjaa.
Tuntuu surulliselta, etten edes kesällä pääse irti köyhyyden ahdistuksesta.
Onko täällä muita samassa tilanteessa olevia? Miten te olette saaneet järjestettyä itsellenne kivan kesän, vaikka rahaa tai lomaakaan ei juuri ole? Miten saatte katkaistua murehtimisen kierteen?
Kesän tummat pilvet"
Kyynel. Jo on potaskaa!
Miksi hankkii lapsen jos ei ole lapseen varaa?
En ole ikinö antanut kellekään nuorelle Marimekkoa tai Arabiaa lahjaksi. En edes omilleni.
Ja taas tätä samaa, minä en sitä ja minä en tätä. Mutta kun ihan hemmetin moni antaa!!!
Se, että hemmetin moni muu tekee jotain, ei tarkoita, että kaikkien pitäisi tehdä niin. Varsinkaan, jos ei ole varaa. Ja mitä tulee noihin sukulaisten lahjoihin, niin kannattaisi antaa kimppalahja. Näin meidän perheessä on aina tehty- Pienituloiset opiskelijat osallistuvat pienemmällä summalla kuin heidän vanhempansa, mutta onnittelukortissa on kaikkien nimet.
No ei tietenkään. Mutta miten se voi olla niin vaikea ymmärtää, että jos joku haluaisi tehdä jotain, mutta ei pysty, niin se ainakin jossain määrin harmittaa ja surettaa. Varsinkin, jos sitä tapahtuu usein.
Se on aivan normaali inhimillinen reaktio. Jokaisella toivoisi sen verran olevan kykyä empatiaan, että ymmärtäisi tällaisen asian.
No kun näissä näkyy sellainen outo kuvio että kuvitellaan miten kaikki muut. Ei ne kaikki muut tee sen kummempaa.
Ja se että jos minä vain sen ja sen kalliin saisin. Ei se mitään ratkaise.
Jumitutaan näihin omituisiin kuvitelmiin ja sen jökkeen ei olekaan pakko edes yrittää.
No mutta kun se ei ole kuvitelmaa! Ja "kaikki muut" ei nyt tietenkään tarkoita kirjaimellisesti kaikkia ihmisiä, vaan monia ihmisiä omassa tuttavapiirissä.
Kyllähän minäkin näitä nuoria tiedän, joille vanhemmat, isovanhemmat ja muut sukulaiset ostavat juurikin Arabian astioita ja esim. Marimekon verhoja ja pussilakanoita. Valmistujaislahjaksi, synttärilahjaksi, joululahjaksi, silloin kun muuttaa omaan kotiin...
Eivätkä nuo nyt mitään ihme luksusta ole, joten en siksikään ymmärrä tätä kitinää. Ihan tavisten ostamia merkkejä. Ymmärtäisin, jos joku valittaisi, että ei pysty ostamaan jollekin valmistujaislahjaksi Rolexia tai Lamborghinia.
Ja miksi he ostavat eivätkä ne nuoret itse? Koska näillä vanhemmilla, isovanhemmilla ja muilla sukulaisilla on VARAA ostaa. Ne nuoret voivat ostaa sitten, kun ovat itse vanhempia, isovanhempia tai muita sukulaisia JA heillä on varaa. Tietenkään kaikista nuorista ei tule isovanhempinakaan sellaisia, joilla olisi varaa. Mutta ei sellaista kannata alkaa suremaan. Jotkut ostavat lapsilleen ensiasunnot, jotkut antavat lapselleen joitain vanhoja astioita mukaan ekaan opiskelija-asuntoonsa ja jotkut eivät anna lapsilleen mitään mukaan, kun nämä lähtevät omilleen.
Kyllä minä katson, että tärkeintä mitä lapselle kotoa voi antaa on arjen selviytysmistaidot ja muu henkinen pääoma.
Tänäänkin joku itkee lehdessä miten heikot eväät elämälleen sai köyhästä kodista ja tuntee huonommuutta, ulkopuolisuutta ym. Keskituloisenakin. https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000008793614.html
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TIUKKA TALOUSTILANNEnäkyy elämässäni stressinä ja ahdistuksena. Mietin jatkuvasti rahaa ja tarkistelen pankkitiliäni. Saan tuhlauspuuskia, jolloin ostan itsellen kaikkea kivaa, että piristyisin.Nainen, 21
Monilla on varmaan sama tilanne. Köyhyys masentaa, mutta silti pitää ostaa välillä jotain ylimääräistä piristykseksi, vaikka loppukuusta tili huutaisikin taas hoosiannaa. Ei sitä muuten tätä tylsää tasaista harmaata arkea jaksaisi ilman näitä "piristysruiskeita".
Kierrätyskeskus ja kirjasto auttaa tässä, koska niistä saa pikkurahalla ja ilmaiseksi tavaraa mukaansa. Kirjat palauttaa ja vaihtaa toisiin seuraavalla kerralla.
En ole käynyt kotikaupunkini kierrätyskeskuksessa yli kymmeneen vuoteen, koska sinne on hankala mennä bussilla. Enkä totta puhuen tiedä yhtään, mitä kaikkea siellä on myynnissä.
Tsekkasin kuitenkin eka kertaa elämässäni pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen verkkosivut. Ei ole kaikki siellä halpaa todellakaan (osa toki on). Esim. yksi mekko, joka vaikutti tosi kivalta ja olisi oikean kokoinenkin maksaa 50 €, yksi kiinnostavan näköinen paita puolestaan 60 €! Yllättävän hintavia ovat.
Ei ne verkkosivut mitään kerro.
Siis mistä ne ei kerro? Ihan normaali vekkokauppahan se näytti olevan, oli ostoskori, yleisimmät maksu- ja toimitustavat jne.
Eihän näillä kaikki tuotteet ole nettikaupassa. Ei niitä muutaman euron juttuja kannata kuvata ja listata. Ne löytyy sieltä paikan päältä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla olis pino lähes käyttämättömiä farkkuja, on hupparia ja muuta perusvaatetta, jopa ihan siistejä nättejä rintaliivejä. Isoin ongelma miten pääsen noista eroon muuta kuin heittämällä säkin jonnekin kierrätykseen. Antaisin näitä niin mielelläni ihmiselle, jolla on oikeasti tarve. Ei nyt ihan vaan homma kohtaa jos yksi parsii ainoita vanhoja farkkujaan ja minulta löytyisi usemmat uudenveroiset tilalle.
Toriin jos laittaa jakoon niin trokarit kiilaa eteen.
Harmittaa.
Ostaisin myös mielelläni lapselle uuden haalarin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/osallistu/ihmisten-kesken/lukij…
"Lukijan kirje: Surettaa, etten kesälläkään pääse irti köyhyyden ahdistuksesta"
Minulle tämä aika vuodesta on vaikea, koska se korostaa kaikkea sitä, mistä minä ja lapseni jäämme paitsi, lukijamme kirjoittaa.
On taas se aika vuodesta, kun kahvipöytäkeskustelut ja lehtien sivut täyttyvät kesän ja juhlien odotuksesta. Hyvin toimeentulevat, vakituisen työpaikan saaneet lähtevät pian monen viikon lomilleen, lompsis vaan.
Minulle tämä aika vuodesta on vaikea, koska se korostaa kaikkea sitä, mistä minä ja lapseni jäämme paitsi. Pienituloisena minulla ei ole lomallakaan varaa muuhun kuin välttämättömyyksiin.
Sekin tuntuu pahalta, ettei minulla ole varaa ostaa valmistuville sukulaislapsille Arabiaa tai Marimekkoa tai antaa heille rahaa. En tiedä, kehtaanko edes osallistua juhliin, kun ei ole mitään lahjaa.
Tuntuu surulliselta, etten edes kesällä pääse irti köyhyyden ahdistuksesta.
Onko täällä muita samassa tilanteessa olevia? Miten te olette saaneet järjestettyä itsellenne kivan kesän, vaikka rahaa tai lomaakaan ei juuri ole? Miten saatte katkaistua murehtimisen kierteen?
Kesän tummat pilvet"
Kyynel. Jo on potaskaa!
Miksi hankkii lapsen jos ei ole lapseen varaa?
En ole ikinö antanut kellekään nuorelle Marimekkoa tai Arabiaa lahjaksi. En edes omilleni.
Ja taas tätä samaa, minä en sitä ja minä en tätä. Mutta kun ihan hemmetin moni antaa!!!
Se, että hemmetin moni muu tekee jotain, ei tarkoita, että kaikkien pitäisi tehdä niin. Varsinkaan, jos ei ole varaa. Ja mitä tulee noihin sukulaisten lahjoihin, niin kannattaisi antaa kimppalahja. Näin meidän perheessä on aina tehty- Pienituloiset opiskelijat osallistuvat pienemmällä summalla kuin heidän vanhempansa, mutta onnittelukortissa on kaikkien nimet.
No ei tietenkään. Mutta miten se voi olla niin vaikea ymmärtää, että jos joku haluaisi tehdä jotain, mutta ei pysty, niin se ainakin jossain määrin harmittaa ja surettaa. Varsinkin, jos sitä tapahtuu usein.
Se on aivan normaali inhimillinen reaktio. Jokaisella toivoisi sen verran olevan kykyä empatiaan, että ymmärtäisi tällaisen asian.
No kun näissä näkyy sellainen outo kuvio että kuvitellaan miten kaikki muut. Ei ne kaikki muut tee sen kummempaa.
Ja se että jos minä vain sen ja sen kalliin saisin. Ei se mitään ratkaise.
Jumitutaan näihin omituisiin kuvitelmiin ja sen jökkeen ei olekaan pakko edes yrittää.
No mutta kun se ei ole kuvitelmaa! Ja "kaikki muut" ei nyt tietenkään tarkoita kirjaimellisesti kaikkia ihmisiä, vaan monia ihmisiä omassa tuttavapiirissä.
Kyllähän minäkin näitä nuoria tiedän, joille vanhemmat, isovanhemmat ja muut sukulaiset ostavat juurikin Arabian astioita ja esim. Marimekon verhoja ja pussilakanoita. Valmistujaislahjaksi, synttärilahjaksi, joululahjaksi, silloin kun muuttaa omaan kotiin...
Eivätkä nuo nyt mitään ihme luksusta ole, joten en siksikään ymmärrä tätä kitinää. Ihan tavisten ostamia merkkejä. Ymmärtäisin, jos joku valittaisi, että ei pysty ostamaan jollekin valmistujaislahjaksi Rolexia tai Lamborghinia.
Miksi haluaisit ostaa jollekin sukulaisellesi jotain sellaista, mitä sulla ei ole varaa ostaa itsellesikään? Meillä on lähisuvussa joululahjojen suhteen tapana, että jokainen ennen joulua esittää omia toiveitaan. Jokainen laittaa sellaisen "toivomuslistan", jossa on myös hyvin edullisia lahjoja. Mä tarvitsen joka vuosi uusia sukkahousuja, joten mun yksi vakio toiveissani on sukkahousut. Siis ihan tavalliset marketeista saatavat yhdenkoon sukkikset. Ja sitten listalla on myös kalliimpia toiveita, joista me lähisuvussa, joilla on enemmän varaa, valitsemme. Jos jollain on toiveena Vallilan pussilakana, niin ei sitä osta hänelle sellainen, jolle hinta on liian suuri. Se ostaa, jolle hinta on ihan ok. Ja jokaisella on vielä lisäksi "ylläreitä" eli se tarkoittaa, että ihan mitä vaan, mitä joku haluaa antaa. Tein viime vuonna keittiöremontin ja keittiöni on pääasiassa valkoinen, mutta siellä on oransseja yksityiskohtia. Niinpä joululahjatoiveissani viime jouluna oli "mitä tahansa oranssia". Yhdessä paketissa oli oransseja lautasliinoja, toisessa paketissa oranssi pöytäkynttilä, oranssi tiskiharja ja oransseja siivousliinoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TIUKKA TALOUSTILANNEnäkyy elämässäni stressinä ja ahdistuksena. Mietin jatkuvasti rahaa ja tarkistelen pankkitiliäni. Saan tuhlauspuuskia, jolloin ostan itsellen kaikkea kivaa, että piristyisin.Nainen, 21
Monilla on varmaan sama tilanne. Köyhyys masentaa, mutta silti pitää ostaa välillä jotain ylimääräistä piristykseksi, vaikka loppukuusta tili huutaisikin taas hoosiannaa. Ei sitä muuten tätä tylsää tasaista harmaata arkea jaksaisi ilman näitä "piristysruiskeita".
Kierrätyskeskus ja kirjasto auttaa tässä, koska niistä saa pikkurahalla ja ilmaiseksi tavaraa mukaansa. Kirjat palauttaa ja vaihtaa toisiin seuraavalla kerralla.
En ole käynyt kotikaupunkini kierrätyskeskuksessa yli kymmeneen vuoteen, koska sinne on hankala mennä bussilla. Enkä totta puhuen tiedä yhtään, mitä kaikkea siellä on myynnissä.
Tsekkasin kuitenkin eka kertaa elämässäni pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen verkkosivut. Ei ole kaikki siellä halpaa todellakaan (osa toki on). Esim. yksi mekko, joka vaikutti tosi kivalta ja olisi oikean kokoinenkin maksaa 50 €, yksi kiinnostavan näköinen paita puolestaan 60 €! Yllättävän hintavia ovat.
Ei ne verkkosivut mitään kerro.
Pointtihan tuossa neuvossa oli se, että emotionaalista tyydytystä tuova shoppailu tehdään jossakin todella edullisessa paikassa. Tunne tyydyttyy samalla lailla, eikä aiheuta taloudellista vahinkoa loppukuulle. Nimim. Kokemuksen syvä rintaääni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TIUKKA TALOUSTILANNEnäkyy elämässäni stressinä ja ahdistuksena. Mietin jatkuvasti rahaa ja tarkistelen pankkitiliäni. Saan tuhlauspuuskia, jolloin ostan itsellen kaikkea kivaa, että piristyisin.Nainen, 21
Monilla on varmaan sama tilanne. Köyhyys masentaa, mutta silti pitää ostaa välillä jotain ylimääräistä piristykseksi, vaikka loppukuusta tili huutaisikin taas hoosiannaa. Ei sitä muuten tätä tylsää tasaista harmaata arkea jaksaisi ilman näitä "piristysruiskeita".
Kierrätyskeskus ja kirjasto auttaa tässä, koska niistä saa pikkurahalla ja ilmaiseksi tavaraa mukaansa. Kirjat palauttaa ja vaihtaa toisiin seuraavalla kerralla.
Aha! Sitten kun ostaa "pikkurahalla" kierrätyskeskukselta kivan mööpelin, niin annas olla, kun palstan sekoomuslaiset kirkuu, että: "Jukoplauta! Nyt se köyhä on tuhlannut rahansa antiikkiin!".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/osallistu/ihmisten-kesken/lukij…
"Lukijan kirje: Surettaa, etten kesälläkään pääse irti köyhyyden ahdistuksesta"
Minulle tämä aika vuodesta on vaikea, koska se korostaa kaikkea sitä, mistä minä ja lapseni jäämme paitsi, lukijamme kirjoittaa.
On taas se aika vuodesta, kun kahvipöytäkeskustelut ja lehtien sivut täyttyvät kesän ja juhlien odotuksesta. Hyvin toimeentulevat, vakituisen työpaikan saaneet lähtevät pian monen viikon lomilleen, lompsis vaan.
Minulle tämä aika vuodesta on vaikea, koska se korostaa kaikkea sitä, mistä minä ja lapseni jäämme paitsi. Pienituloisena minulla ei ole lomallakaan varaa muuhun kuin välttämättömyyksiin.
Sekin tuntuu pahalta, ettei minulla ole varaa ostaa valmistuville sukulaislapsille Arabiaa tai Marimekkoa tai antaa heille rahaa. En tiedä, kehtaanko edes osallistua juhliin, kun ei ole mitään lahjaa.
Tuntuu surulliselta, etten edes kesällä pääse irti köyhyyden ahdistuksesta.
Onko täällä muita samassa tilanteessa olevia? Miten te olette saaneet järjestettyä itsellenne kivan kesän, vaikka rahaa tai lomaakaan ei juuri ole? Miten saatte katkaistua murehtimisen kierteen?
Kesän tummat pilvet"
Kyynel. Jo on potaskaa!
Miksi hankkii lapsen jos ei ole lapseen varaa?
En ole ikinö antanut kellekään nuorelle Marimekkoa tai Arabiaa lahjaksi. En edes omilleni.
Ja taas tätä samaa, minä en sitä ja minä en tätä. Mutta kun ihan hemmetin moni antaa!!!
Se, että hemmetin moni muu tekee jotain, ei tarkoita, että kaikkien pitäisi tehdä niin. Varsinkaan, jos ei ole varaa. Ja mitä tulee noihin sukulaisten lahjoihin, niin kannattaisi antaa kimppalahja. Näin meidän perheessä on aina tehty- Pienituloiset opiskelijat osallistuvat pienemmällä summalla kuin heidän vanhempansa, mutta onnittelukortissa on kaikkien nimet.
No ei tietenkään. Mutta miten se voi olla niin vaikea ymmärtää, että jos joku haluaisi tehdä jotain, mutta ei pysty, niin se ainakin jossain määrin harmittaa ja surettaa. Varsinkin, jos sitä tapahtuu usein.
Se on aivan normaali inhimillinen reaktio. Jokaisella toivoisi sen verran olevan kykyä empatiaan, että ymmärtäisi tällaisen asian.
No kun näissä näkyy sellainen outo kuvio että kuvitellaan miten kaikki muut. Ei ne kaikki muut tee sen kummempaa.
Ja se että jos minä vain sen ja sen kalliin saisin. Ei se mitään ratkaise.
Jumitutaan näihin omituisiin kuvitelmiin ja sen jökkeen ei olekaan pakko edes yrittää.
No mutta kun se ei ole kuvitelmaa! Ja "kaikki muut" ei nyt tietenkään tarkoita kirjaimellisesti kaikkia ihmisiä, vaan monia ihmisiä omassa tuttavapiirissä.
Kyllähän minäkin näitä nuoria tiedän, joille vanhemmat, isovanhemmat ja muut sukulaiset ostavat juurikin Arabian astioita ja esim. Marimekon verhoja ja pussilakanoita. Valmistujaislahjaksi, synttärilahjaksi, joululahjaksi, silloin kun muuttaa omaan kotiin...
Eivätkä nuo nyt mitään ihme luksusta ole, joten en siksikään ymmärrä tätä kitinää. Ihan tavisten ostamia merkkejä. Ymmärtäisin, jos joku valittaisi, että ei pysty ostamaan jollekin valmistujaislahjaksi Rolexia tai Lamborghinia.
Ja miksi he ostavat eivätkä ne nuoret itse? Koska näillä vanhemmilla, isovanhemmilla ja muilla sukulaisilla on VARAA ostaa. Ne nuoret voivat ostaa sitten, kun ovat itse vanhempia, isovanhempia tai muita sukulaisia JA heillä on varaa. Tietenkään kaikista nuorista ei tule isovanhempinakaan sellaisia, joilla olisi varaa. Mutta ei sellaista kannata alkaa suremaan. Jotkut ostavat lapsilleen ensiasunnot, jotkut antavat lapselleen joitain vanhoja astioita mukaan ekaan opiskelija-asuntoonsa ja jotkut eivät anna lapsilleen mitään mukaan, kun nämä lähtevät omilleen.
Kyllä minä katson, että tärkeintä mitä lapselle kotoa voi antaa on arjen selviytysmistaidot ja muu henkinen pääoma.
Tänäänkin joku itkee lehdessä miten heikot eväät elämälleen sai köyhästä kodista ja tuntee huonommuutta, ulkopuolisuutta ym. Keskituloisenakin. https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000008793614.html
Juuri näin. Olen ihan hyvätuloinen, mutta ei mulla ole koskaan ollut varaa kaikkeen mahdolliseen. Parasta, mitä omilleni muuttaessani vanhemmiltani sain, oli ymmärrys taloudenpidosta sekä asenne, että pitää elää tulojensa mukaan. Olen jo 60-vuotias ja edelleen mulla on vuosibudjetti. Ihan kuten oli vuonna 1981, kun olin juuri omilleni muuttanut opiskelija. Äitini opetti budjetin tekemisen ja käyttämisen. Tämän saman olen opettanut omille lapsilleni. Erittäin tärkeä sellaiselle nuorelle, jonka työ on määräaikaisia työsuhteita. On osattava työssäolokuukausina varautumaan niihin kuukausiin, kun ei ole töitä tai ainakin joutuu odottamaan päätöstä päivärahan saamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ostaa 6 munan paketin vaikka rahaa on yli 100e? Yksittäiskappaleen hinta nousee tuolla. Ja munat oikeasti kestää yli vuoden. Missä perunat? Mäkkäriuusavottomuus enemmänkuin mikään rahapula.
Helposti saa ruuan ja kaiken muun pyörimään alle 200 eurolla, jää 300e säästöön joka kuukausi.
Älä puhu pskaa! Kahdellasadalla et taatusti pyöritä edes yhden ihmisen huushollia. Taas yksi turha leukojensa repijä.
Kokeile joskus, itse olisin ollut kauhuissani jos yksin ollessani olisi mennyt enemmän kuin 50 euroa viikossa ruokaan.
Luepa nyt mitä tuolla aiemmin sanottiin: Helposti saa ruuan ja kaiken muun pyörimään alle 200 eurolla, jää 300e säästöön joka kuukausi.
Eli kyse ei ole ruuasta pelkästään, vaan mukaan pitää laskea myös kaikki muu eläminen, eli joitain laskuja (ainakin puhelin ja netti), liikkumiskulut, vaatteet, hygieniatarvikket, käyttötavarat, harrastukset jne... Kaikki siis tuosta paristasadasta. Eihän tuo ole mitenkään mahdollista.
Ja kyllä mulle on tähän mennessä riittänyt ruokaan 40 € kuussa, nyt ja jatkossa menee hiukan enemmän kyllä, kun hinnat nousseet ja nousevat varmaan vielä lisää.
Ihan rehellisesti kiinnostaa, että miten ihmeessä olet onnistunut käyttämään ruokaan vain 40€ kuussa? Mitä olet syönyt?
Itse huomaan, että jos haluan syödä suht terveellisesti ja monipuolisesti, eli pidän huolta että saan riittävästi proteiinia ja hyviä rasvoja, ja koitan välttää nopeita höttöhiilareita kuten pastaa, yritän syödä marjoja ja kasviksia yms. niin kummasti sitä rahaa vaan menee ruokaan vaikka kuinka yrittäisi pihistää.
Voisihan sitä syödä makaronia ja halvinta sikanautajauhelihaa joka päivä, mutta ei tuollainen kannata pidemmän päälle. Elämänlaatu ja elämänodote pitenee ja paranee jos ruokavalioon kiinnittää huomiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ostaa 6 munan paketin vaikka rahaa on yli 100e? Yksittäiskappaleen hinta nousee tuolla. Ja munat oikeasti kestää yli vuoden. Missä perunat? Mäkkäriuusavottomuus enemmänkuin mikään rahapula.
Helposti saa ruuan ja kaiken muun pyörimään alle 200 eurolla, jää 300e säästöön joka kuukausi.
Älä puhu pskaa! Kahdellasadalla et taatusti pyöritä edes yhden ihmisen huushollia. Taas yksi turha leukojensa repijä.
Kokeile joskus, itse olisin ollut kauhuissani jos yksin ollessani olisi mennyt enemmän kuin 50 euroa viikossa ruokaan.
Luepa nyt mitä tuolla aiemmin sanottiin: Helposti saa ruuan ja kaiken muun pyörimään alle 200 eurolla, jää 300e säästöön joka kuukausi.
Eli kyse ei ole ruuasta pelkästään, vaan mukaan pitää laskea myös kaikki muu eläminen, eli joitain laskuja (ainakin puhelin ja netti), liikkumiskulut, vaatteet, hygieniatarvikket, käyttötavarat, harrastukset jne... Kaikki siis tuosta paristasadasta. Eihän tuo ole mitenkään mahdollista.
Ja kyllä mulle on tähän mennessä riittänyt ruokaan 40 € kuussa, nyt ja jatkossa menee hiukan enemmän kyllä, kun hinnat nousseet ja nousevat varmaan vielä lisää.
Ihan rehellisesti kiinnostaa, että miten ihmeessä olet onnistunut käyttämään ruokaan vain 40€ kuussa? Mitä olet syönyt?
Itse huomaan, että jos haluan syödä suht terveellisesti ja monipuolisesti, eli pidän huolta että saan riittävästi proteiinia ja hyviä rasvoja, ja koitan välttää nopeita höttöhiilareita kuten pastaa, yritän syödä marjoja ja kasviksia yms. niin kummasti sitä rahaa vaan menee ruokaan vaikka kuinka yrittäisi pihistää.
Voisihan sitä syödä makaronia ja halvinta sikanautajauhelihaa joka päivä, mutta ei tuollainen kannata pidemmän päälle. Elämänlaatu ja elämänodote pitenee ja paranee jos ruokavalioon kiinnittää huomiota.
Ohis...mä olen ollut joskus keskusteluissa, joissa on puhuttu ruokaan menevistä summista. Ja tullut esille mm se, että joillain on pakastin täynnä marjoja, jotka on kerätty metsästä tai omalla pihalla olevsta marjapensaista. Jonkun mies, isä tai appi harrastaa metsästystä ja sen vuoksi pakastimessa on paljon lihoja. Tai harrastetaan kalastusta. He eivät laske näille elintarvikkeille mitään hintaa, vaikka oikeasti pitäisi laskea ko harrastukseen menevät rahat ja miettiä vasta sitten, paljonko pakastimessa olevan hirvenlihan kilohinta todellisuudessa on. Mun exä aikoinaan osti veneen ja kalastusvälineet. Ekan kalastusreissunsa jälkeen tuli innoissaan kalojen kanssa ja hehkutti, että nyt saatiin ilmaista ruokaa. Mä sanoin, että en kyllä ole eläissäni syönyt kilohinnaltaan näin kallista kalaa, kun jaoin veneen ja välineiden hinnan kalasaaliin painolla.
Pointtini siis on, että jos jollain menee vain 40€/kk ruokaan, todennäköisestihän ei syö kaikkia aterioitaan kotona ja/tai ei osta kaikkia raaka-aineitaan kaupasta.
Missä Siperiassa ihmiset ovat asuneet 70-luvulla? Minä olen kotoisin Lapin perukoilta ja silti meillä oli kaikki nykyajan mukavuudet. Isäni rakensi omakotitalon -72 ja sinne tuli ihan kaikki paitsi mikro, jota ei kai oltu vielä edes keksitty. Mikrokin hankittiin 80-luvulla. Kaikilla koulukavereillakin oli ihan normaalit, nykyaikaiset kodit, samoin mummolat oli ihan tavallisia omakotitaloja sähköineen ja vessoineen, ei mitään maakuoppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ostaa 6 munan paketin vaikka rahaa on yli 100e? Yksittäiskappaleen hinta nousee tuolla. Ja munat oikeasti kestää yli vuoden. Missä perunat? Mäkkäriuusavottomuus enemmänkuin mikään rahapula.
Helposti saa ruuan ja kaiken muun pyörimään alle 200 eurolla, jää 300e säästöön joka kuukausi.
Älä puhu pskaa! Kahdellasadalla et taatusti pyöritä edes yhden ihmisen huushollia. Taas yksi turha leukojensa repijä.
Kokeile joskus, itse olisin ollut kauhuissani jos yksin ollessani olisi mennyt enemmän kuin 50 euroa viikossa ruokaan.
Luepa nyt mitä tuolla aiemmin sanottiin: Helposti saa ruuan ja kaiken muun pyörimään alle 200 eurolla, jää 300e säästöön joka kuukausi.
Eli kyse ei ole ruuasta pelkästään, vaan mukaan pitää laskea myös kaikki muu eläminen, eli joitain laskuja (ainakin puhelin ja netti), liikkumiskulut, vaatteet, hygieniatarvikket, käyttötavarat, harrastukset jne... Kaikki siis tuosta paristasadasta. Eihän tuo ole mitenkään mahdollista.
Ja kyllä mulle on tähän mennessä riittänyt ruokaan 40 € kuussa, nyt ja jatkossa menee hiukan enemmän kyllä, kun hinnat nousseet ja nousevat varmaan vielä lisää.
Ihan rehellisesti kiinnostaa, että miten ihmeessä olet onnistunut käyttämään ruokaan vain 40€ kuussa? Mitä olet syönyt?
Itse huomaan, että jos haluan syödä suht terveellisesti ja monipuolisesti, eli pidän huolta että saan riittävästi proteiinia ja hyviä rasvoja, ja koitan välttää nopeita höttöhiilareita kuten pastaa, yritän syödä marjoja ja kasviksia yms. niin kummasti sitä rahaa vaan menee ruokaan vaikka kuinka yrittäisi pihistää.
Voisihan sitä syödä makaronia ja halvinta sikanautajauhelihaa joka päivä, mutta ei tuollainen kannata pidemmän päälle. Elämänlaatu ja elämänodote pitenee ja paranee jos ruokavalioon kiinnittää huomiota.
Ohis...mä olen ollut joskus keskusteluissa, joissa on puhuttu ruokaan menevistä summista. Ja tullut esille mm se, että joillain on pakastin täynnä marjoja, jotka on kerätty metsästä tai omalla pihalla olevsta marjapensaista. Jonkun mies, isä tai appi harrastaa metsästystä ja sen vuoksi pakastimessa on paljon lihoja. Tai harrastetaan kalastusta. He eivät laske näille elintarvikkeille mitään hintaa, vaikka oikeasti pitäisi laskea ko harrastukseen menevät rahat ja miettiä vasta sitten, paljonko pakastimessa olevan hirvenlihan kilohinta todellisuudessa on. Mun exä aikoinaan osti veneen ja kalastusvälineet. Ekan kalastusreissunsa jälkeen tuli innoissaan kalojen kanssa ja hehkutti, että nyt saatiin ilmaista ruokaa. Mä sanoin, että en kyllä ole eläissäni syönyt kilohinnaltaan näin kallista kalaa, kun jaoin veneen ja välineiden hinnan kalasaaliin painolla.
Pointtini siis on, että jos jollain menee vain 40€/kk ruokaan, todennäköisestihän ei syö kaikkia aterioitaan kotona ja/tai ei osta kaikkia raaka-aineitaan kaupasta.
No tämä.
Itseäni ärsyttää suunnattomasti juuri nämä Iltapäivälehtien jutut "Mirja käyttää ruokaan vain 50€ kuussa!" ja sitten jutussa kerrotaan kuinka käy joka viikonloppu vanhempien luona josta saa mukaansa kassikaupalla ruokaa tai käy syömässä ilmaiseksi lounasta jossain.
40€ kuussa tekee jotain reilu euron päivässä. Väitän, että tuolla summalla ei kaupasta ostamalla pysty ylläpitämään monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota. Voihan sillä ostaa makaronia tai muuta, mutta terveellisesti tuollaisilla summilla ei syödä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ostaa 6 munan paketin vaikka rahaa on yli 100e? Yksittäiskappaleen hinta nousee tuolla. Ja munat oikeasti kestää yli vuoden. Missä perunat? Mäkkäriuusavottomuus enemmänkuin mikään rahapula.
Helposti saa ruuan ja kaiken muun pyörimään alle 200 eurolla, jää 300e säästöön joka kuukausi.
Älä puhu pskaa! Kahdellasadalla et taatusti pyöritä edes yhden ihmisen huushollia. Taas yksi turha leukojensa repijä.
Kokeile joskus, itse olisin ollut kauhuissani jos yksin ollessani olisi mennyt enemmän kuin 50 euroa viikossa ruokaan.
Luepa nyt mitä tuolla aiemmin sanottiin: Helposti saa ruuan ja kaiken muun pyörimään alle 200 eurolla, jää 300e säästöön joka kuukausi.
Eli kyse ei ole ruuasta pelkästään, vaan mukaan pitää laskea myös kaikki muu eläminen, eli joitain laskuja (ainakin puhelin ja netti), liikkumiskulut, vaatteet, hygieniatarvikket, käyttötavarat, harrastukset jne... Kaikki siis tuosta paristasadasta. Eihän tuo ole mitenkään mahdollista.
Ja kyllä mulle on tähän mennessä riittänyt ruokaan 40 € kuussa, nyt ja jatkossa menee hiukan enemmän kyllä, kun hinnat nousseet ja nousevat varmaan vielä lisää.
Ihan rehellisesti kiinnostaa, että miten ihmeessä olet onnistunut käyttämään ruokaan vain 40€ kuussa? Mitä olet syönyt?
Itse huomaan, että jos haluan syödä suht terveellisesti ja monipuolisesti, eli pidän huolta että saan riittävästi proteiinia ja hyviä rasvoja, ja koitan välttää nopeita höttöhiilareita kuten pastaa, yritän syödä marjoja ja kasviksia yms. niin kummasti sitä rahaa vaan menee ruokaan vaikka kuinka yrittäisi pihistää.
Voisihan sitä syödä makaronia ja halvinta sikanautajauhelihaa joka päivä, mutta ei tuollainen kannata pidemmän päälle. Elämänlaatu ja elämänodote pitenee ja paranee jos ruokavalioon kiinnittää huomiota.
Monesti on niin, että ne jotka elää hyvin halvalla kasvattaa itse ainakin osan kasviksista ja juureksista. Poimitaan itse marjat, sienet, kalastetaan.. Säilötään . Omat vanhempani elää eläkeläisinä lähes omavaraistaloudessa. Itselläkin on omasta takaa talvella perunat, juurekset, marjat ja säilykkeet ja mehut omenoista yms. Kesällä myös salaatit, yrtit, kurkut, tomaatit, sipulit jne. Tämä on harrastus minulle.
Vierailija kirjoitti:
Missä Siperiassa ihmiset ovat asuneet 70-luvulla? Minä olen kotoisin Lapin perukoilta ja silti meillä oli kaikki nykyajan mukavuudet. Isäni rakensi omakotitalon -72 ja sinne tuli ihan kaikki paitsi mikro, jota ei kai oltu vielä edes keksitty. Mikrokin hankittiin 80-luvulla. Kaikilla koulukavereillakin oli ihan normaalit, nykyaikaiset kodit, samoin mummolat oli ihan tavallisia omakotitaloja sähköineen ja vessoineen, ei mitään maakuoppia.
75 kilsaa Helsingistä. Rintamamiestalo. Sähköt oli mutta vain pihasauna ja ulkohuussi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ostaa 6 munan paketin vaikka rahaa on yli 100e? Yksittäiskappaleen hinta nousee tuolla. Ja munat oikeasti kestää yli vuoden. Missä perunat? Mäkkäriuusavottomuus enemmänkuin mikään rahapula.
Helposti saa ruuan ja kaiken muun pyörimään alle 200 eurolla, jää 300e säästöön joka kuukausi.
Älä puhu pskaa! Kahdellasadalla et taatusti pyöritä edes yhden ihmisen huushollia. Taas yksi turha leukojensa repijä.
Kokeile joskus, itse olisin ollut kauhuissani jos yksin ollessani olisi mennyt enemmän kuin 50 euroa viikossa ruokaan.
Luepa nyt mitä tuolla aiemmin sanottiin: Helposti saa ruuan ja kaiken muun pyörimään alle 200 eurolla, jää 300e säästöön joka kuukausi.
Eli kyse ei ole ruuasta pelkästään, vaan mukaan pitää laskea myös kaikki muu eläminen, eli joitain laskuja (ainakin puhelin ja netti), liikkumiskulut, vaatteet, hygieniatarvikket, käyttötavarat, harrastukset jne... Kaikki siis tuosta paristasadasta. Eihän tuo ole mitenkään mahdollista.
Ja kyllä mulle on tähän mennessä riittänyt ruokaan 40 € kuussa, nyt ja jatkossa menee hiukan enemmän kyllä, kun hinnat nousseet ja nousevat varmaan vielä lisää.
Ihan rehellisesti kiinnostaa, että miten ihmeessä olet onnistunut käyttämään ruokaan vain 40€ kuussa? Mitä olet syönyt?
Itse huomaan, että jos haluan syödä suht terveellisesti ja monipuolisesti, eli pidän huolta että saan riittävästi proteiinia ja hyviä rasvoja, ja koitan välttää nopeita höttöhiilareita kuten pastaa, yritän syödä marjoja ja kasviksia yms. niin kummasti sitä rahaa vaan menee ruokaan vaikka kuinka yrittäisi pihistää.
Voisihan sitä syödä makaronia ja halvinta sikanautajauhelihaa joka päivä, mutta ei tuollainen kannata pidemmän päälle. Elämänlaatu ja elämänodote pitenee ja paranee jos ruokavalioon kiinnittää huomiota.
Ohis...mä olen ollut joskus keskusteluissa, joissa on puhuttu ruokaan menevistä summista. Ja tullut esille mm se, että joillain on pakastin täynnä marjoja, jotka on kerätty metsästä tai omalla pihalla olevsta marjapensaista. Jonkun mies, isä tai appi harrastaa metsästystä ja sen vuoksi pakastimessa on paljon lihoja. Tai harrastetaan kalastusta. He eivät laske näille elintarvikkeille mitään hintaa, vaikka oikeasti pitäisi laskea ko harrastukseen menevät rahat ja miettiä vasta sitten, paljonko pakastimessa olevan hirvenlihan kilohinta todellisuudessa on. Mun exä aikoinaan osti veneen ja kalastusvälineet. Ekan kalastusreissunsa jälkeen tuli innoissaan kalojen kanssa ja hehkutti, että nyt saatiin ilmaista ruokaa. Mä sanoin, että en kyllä ole eläissäni syönyt kilohinnaltaan näin kallista kalaa, kun jaoin veneen ja välineiden hinnan kalasaaliin painolla.
Pointtini siis on, että jos jollain menee vain 40€/kk ruokaan, todennäköisestihän ei syö kaikkia aterioitaan kotona ja/tai ei osta kaikkia raaka-aineitaan kaupasta.
No tämä.
Itseäni ärsyttää suunnattomasti juuri nämä Iltapäivälehtien jutut "Mirja käyttää ruokaan vain 50€ kuussa!" ja sitten jutussa kerrotaan kuinka käy joka viikonloppu vanhempien luona josta saa mukaansa kassikaupalla ruokaa tai käy syömässä ilmaiseksi lounasta jossain.
40€ kuussa tekee jotain reilu euron päivässä. Väitän, että tuolla summalla ei kaupasta ostamalla pysty ylläpitämään monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota. Voihan sillä ostaa makaronia tai muuta, mutta terveellisesti tuollaisilla summilla ei syödä.
Aivan. Mulla on työn puolesta lounassetelit ja jos otan ravintolasta annoksen takeawayna, siitä ateriasta riittää mulle koko päiväksi. Ei mun tarvitsisi syödä muuta. Jos mä en laskisi sitä ruokamenoihin vaan ainoastaan summan, joka menisi ruokakauppaan, saattaisin pärjätä 40€/kk.
Vierailija kirjoitti:
Missä Siperiassa ihmiset ovat asuneet 70-luvulla? Minä olen kotoisin Lapin perukoilta ja silti meillä oli kaikki nykyajan mukavuudet. Isäni rakensi omakotitalon -72 ja sinne tuli ihan kaikki paitsi mikro, jota ei kai oltu vielä edes keksitty. Mikrokin hankittiin 80-luvulla. Kaikilla koulukavereillakin oli ihan normaalit, nykyaikaiset kodit, samoin mummolat oli ihan tavallisia omakotitaloja sähköineen ja vessoineen, ei mitään maakuoppia.
Ilmeisesti tämä tapahtui kaupungissa tai kuntakeskuksessa. Maaseudulla tilanne oli toinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ostaa 6 munan paketin vaikka rahaa on yli 100e? Yksittäiskappaleen hinta nousee tuolla. Ja munat oikeasti kestää yli vuoden. Missä perunat? Mäkkäriuusavottomuus enemmänkuin mikään rahapula.
Helposti saa ruuan ja kaiken muun pyörimään alle 200 eurolla, jää 300e säästöön joka kuukausi.
Älä puhu pskaa! Kahdellasadalla et taatusti pyöritä edes yhden ihmisen huushollia. Taas yksi turha leukojensa repijä.
Kokeile joskus, itse olisin ollut kauhuissani jos yksin ollessani olisi mennyt enemmän kuin 50 euroa viikossa ruokaan.
Luepa nyt mitä tuolla aiemmin sanottiin: Helposti saa ruuan ja kaiken muun pyörimään alle 200 eurolla, jää 300e säästöön joka kuukausi.
Eli kyse ei ole ruuasta pelkästään, vaan mukaan pitää laskea myös kaikki muu eläminen, eli joitain laskuja (ainakin puhelin ja netti), liikkumiskulut, vaatteet, hygieniatarvikket, käyttötavarat, harrastukset jne... Kaikki siis tuosta paristasadasta. Eihän tuo ole mitenkään mahdollista.
Ja kyllä mulle on tähän mennessä riittänyt ruokaan 40 € kuussa, nyt ja jatkossa menee hiukan enemmän kyllä, kun hinnat nousseet ja nousevat varmaan vielä lisää.
Ihan rehellisesti kiinnostaa, että miten ihmeessä olet onnistunut käyttämään ruokaan vain 40€ kuussa? Mitä olet syönyt?
Itse huomaan, että jos haluan syödä suht terveellisesti ja monipuolisesti, eli pidän huolta että saan riittävästi proteiinia ja hyviä rasvoja, ja koitan välttää nopeita höttöhiilareita kuten pastaa, yritän syödä marjoja ja kasviksia yms. niin kummasti sitä rahaa vaan menee ruokaan vaikka kuinka yrittäisi pihistää.
Voisihan sitä syödä makaronia ja halvinta sikanautajauhelihaa joka päivä, mutta ei tuollainen kannata pidemmän päälle. Elämänlaatu ja elämänodote pitenee ja paranee jos ruokavalioon kiinnittää huomiota.
Ohis...mä olen ollut joskus keskusteluissa, joissa on puhuttu ruokaan menevistä summista. Ja tullut esille mm se, että joillain on pakastin täynnä marjoja, jotka on kerätty metsästä tai omalla pihalla olevsta marjapensaista. Jonkun mies, isä tai appi harrastaa metsästystä ja sen vuoksi pakastimessa on paljon lihoja. Tai harrastetaan kalastusta. He eivät laske näille elintarvikkeille mitään hintaa, vaikka oikeasti pitäisi laskea ko harrastukseen menevät rahat ja miettiä vasta sitten, paljonko pakastimessa olevan hirvenlihan kilohinta todellisuudessa on. Mun exä aikoinaan osti veneen ja kalastusvälineet. Ekan kalastusreissunsa jälkeen tuli innoissaan kalojen kanssa ja hehkutti, että nyt saatiin ilmaista ruokaa. Mä sanoin, että en kyllä ole eläissäni syönyt kilohinnaltaan näin kallista kalaa, kun jaoin veneen ja välineiden hinnan kalasaaliin painolla.
Pointtini siis on, että jos jollain menee vain 40€/kk ruokaan, todennäköisestihän ei syö kaikkia aterioitaan kotona ja/tai ei osta kaikkia raaka-aineitaan kaupasta.
Paljon ruokaa hankkii ilmaiseksi tai hyvin vähällä rahalla. Esim meillä on marjapensaita, raparperiä, hedelmäpuita jotka on kaikki saatu ilmaiseksi.
Multaa teen kompostorissa ja lannoitan ilmaisella hevonkakalla jota saa talleilta
Ja miksi he ostavat eivätkä ne nuoret itse? Koska näillä vanhemmilla, isovanhemmilla ja muilla sukulaisilla on VARAA ostaa. Ne nuoret voivat ostaa sitten, kun ovat itse vanhempia, isovanhempia tai muita sukulaisia JA heillä on varaa. Tietenkään kaikista nuorista ei tule isovanhempinakaan sellaisia, joilla olisi varaa. Mutta ei sellaista kannata alkaa suremaan. Jotkut ostavat lapsilleen ensiasunnot, jotkut antavat lapselleen joitain vanhoja astioita mukaan ekaan opiskelija-asuntoonsa ja jotkut eivät anna lapsilleen mitään mukaan, kun nämä lähtevät omilleen.