Heli näyttää kahden päivän ruokansa nämä 11 kuvaa suomalaisten arjesta kiteyttävät rahapulan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkyi noista kuvista myös se,  että ne vähät rahansa voisi käyttää paremminkin. Jääkaappi on tyhjä, mutta siellä on jotain majoneeseja ja valmiskastikkeita. Tai toisella oli kuiva-ainekaapissa poppareita ja jotain pientilan luomujauhoja.

Ja kuvan mehukaan ei ole sieltä halvemmasta päästä. Eikä nakkipaketti.

Näkyipä siellä ylähyllyllä olevan myös joku tölkkijuoma, liekö olutta vai limsaa, mutta äkkiä laskettuna hänellä olisi kyllä ollut varaa ostaa ihan ruokaakin, vaikkapa ne kaalilaatikkoainekset, jos olisi tehnyt parempia valintoja kaupassa.

Pointtihan tuossa on se, että kaappi on lähes tyhjä.  Nuo kastikkeet ja tölkki (pantti 0,15€) voivat olla alesta, lahjoitus tai  ruokajonosta, eikä niiden hankinnassa säästäminen olisi kokonaiskuvaa monella kymmenellä sentillä muuttanut.  Köyhän kaapissa on vaan satunnaisesti mitä on halvalla sattunut saamaan.  Kun ei ole puskuria, ei voi hyödyntää tarjouksia, jos hinta halvennettunakin nousee käytössä olevan pikku summan yli.  Eli jos sinulla on 1,40€ rahaa leipään,  ostat Pienen Pyöreän näkkileipäpaketin, 1,35€/250gr, vaikka  Koulunäkkipaketti olisi olllut isompi, 375gr, mutta se olisi maksanut yli 2€, jota sinulla ei ole.

jos on 1,40€ rahaa leipään, niin ostat jauhoja ja hiivaa. Menet kotiisi, teet leipätaikinan, otat hiukan taikinaan seuraavan leivän juureksi ja sitten leivot sen leivän.   Leipätaikinan koosta riippuen, voit leipoa vaikka kolmekin leipää, ehkä neljäkin.

Tuo on se, mitä on ollut pakko tehdä kaikkein köyhimpinä hetkinä.

Piti laskea kaupassa, että millä tavalla saisi suurimman määrän ruokaa niillä muutamalla kolikolla.

Edullisinta oli ostaa jauhoja, hiivaa ja paketti margariinia. Sillä sai sämpylöitä moneksi päiväksi.

Eihän se mikään maailman terveellisin ruoka ollut, mutta sillä sai täytettyä mahansa edullisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välillä nämä jutut on vähän hassuja, niin kuin viimeisessä, että pesuaineita ostetaan vasta, kun entinen on ihan loppu. Mitä säästöä se tuo? Eikö ennemmin kannattaisi tarkkailla tarjouksista hyvää hetkeä täydentää varastoa? 

Mä köyhänä nimenomaan ostan paljon varastoon silloin kun halvalla saa. Just oli tahranpoistoainetta puoleen hintaan niin ostin neljä pulloa ja säästin 8 euroa.

Itse käytän tahranpoistoon ruokasoodaa. Ei ole halua/tarvetta käyttää rahoja noinkin joutavaan. Ja olen töissä ja pärjään ihan hyvin. Järkeä nyt siihen ostamiseenkin vaikka halvalla saisi.

Käytän itsekin ruokasoodaa, etikkaa ja sitruunaa kodin siivouksessa, mutta ei se ruokasooda kyllä niin tehokasta ole, että kaikki tahrat sillä lähtee.  Nuo neljä tahranpoistoainetta kestää mulla varmaa pari vuotta.

Mitä ihmeen tahroja teidän vaatteisiin tulee?

Minulla on koira, asun maalla, kasvatan kasveja kasvimaalla, teen metsätöitä, joskus jopa osallistun autonkorjaukseen (olen tietoisesti jättänyt sen omista töistäni pois, koska omasta mielestäni teen yli oman osuuteni muutoinkin) eikä vaatteissani ole juurikaan erillistä poistamista vaativia tahroja. Pihka vaatii alkoholin, jotta se liukenee. En ole koskaan käyttänyt tahranpoistoainetta, että en tiedä, olisiko se jotenkin hyödyllistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennemmin uusavuttomuutta. 

Lasten vaatteita ja farkkuja on paikattu kautta aikojen, ei tarvitse käyttää teippiä kun on neula ja lankaa. Nyt ei vaan viitsitä, aina pitäisi saada uutta tilalle. 

Kaalilaatikko on oikein hyvää ruokaa, kyllä sitä syödään varakkaammissakin perheissä. Ei mitään köyhäilyruokaa!

Vaatteita on paikattu ennen mutta nykyään sitä ei hyväksytä. Ihan oikeasti, päiväkodeista on tehty monta kertaa lasuja joissa syynä on vain se, että lapsen vaatteita on paikkailtu eikä ole hankittu ehjää. Siitäkin on tehty lasuja jos lapsella on ollut samat päällysvaatteet peräkkäisinä päivinä päällä. Tämä on karua faktaa nykypäivästä.

Minun poika onnistui ekaluokkalaisena tuhoamaan viidet ulkohousut. Kuudensia en ostanut, vaan sai kulkea paikatuissa. Eipä tullut lasua. Seuraavana vuonna housut jo kesti paremmin. Ei mennyt kuin yhdet puhki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennemmin uusavuttomuutta. 

Lasten vaatteita ja farkkuja on paikattu kautta aikojen, ei tarvitse käyttää teippiä kun on neula ja lankaa. Nyt ei vaan viitsitä, aina pitäisi saada uutta tilalle. 

Kaalilaatikko on oikein hyvää ruokaa, kyllä sitä syödään varakkaammissakin perheissä. Ei mitään köyhäilyruokaa!

Vaatteita on paikattu ennen mutta nykyään sitä ei hyväksytä. Ihan oikeasti, päiväkodeista on tehty monta kertaa lasuja joissa syynä on vain se, että lapsen vaatteita on paikkailtu eikä ole hankittu ehjää. Siitäkin on tehty lasuja jos lapsella on ollut samat päällysvaatteet peräkkäisinä päivinä päällä. Tämä on karua faktaa nykypäivästä.

Minun poika onnistui ekaluokkalaisena tuhoamaan viidet ulkohousut. Kuudensia en ostanut, vaan sai kulkea paikatuissa. Eipä tullut lasua. Seuraavana vuonna housut jo kesti paremmin. Ei mennyt kuin yhdet puhki.

Meillä on aina ollut ikäisekseen pieniä lapsia. EKaluokkalainen tuhosi tosiaan useammat ulkohousut. Keväällä opettajat olivat kerännet kaikki koululle unohtuneet vaatteet näytille, että viekää omat pois. Kun sitten kukaan ei niitä enää hakenut, niin opettaja keräsi ne ja vei kirpparille/UFF:lle. Siinä välissä sitten kävin ottamassa meille sopivaa/isompaa kokoa pari housut, joilla mentiin seuraava talvi. Ei kukaan sitä tajunnut, koska niitä täsmälleen samoja mustia ulkohousuja oli luokalla 15 oppilaalla 16 oppilaasta (sillä yhdellä oli tummansiniset). Paikallisesta prismasta ostetut täsmälleen samanlaiset, vain koko vaihteli. Eikä niitä sitten noi muut, teslakuskit, enää kaivanneet keväällä, ei ne olisi enää mahtuneetkaan heidän lapsilleen.

Vierailija kirjoitti:

Hämmennys. Onko joku kuvitelma, ettei työssäkäyvät eläisi samoin? Rikkinäiset vaatteet paikataan, pesuainetta ja ruokaa ostetaan tarjouksesta, vaatteet kirppiksiltä. Se on ihan normaalia elämää eteenkin lapsiperheissä. Tuilla elävien ja palkkatöissä käyvien tuloero saattaa olla muutama satanen kk tai eroa ei ole lainkaan. Pidän tälläistä elämäntapaa vain järkevänä ja hyvänä taloudenhoitona, ja elän niin itsekin.

Suurin ero on ehkä se, että jonkun hajotessa saattaa olla säästetty puskuria uuden ostoon, kun on elänyt nuukasti.

No, on kyllä valtavasti lapsiperheitä, joissa ei eletä noin. En tiedä yhtäkään lapsiperhettä, joissa vanhemmat kävisivät töissä ja eläisivät noin.

Vierailija kirjoitti:

Korjaan AINA käyttämiäni vaatteita useaan kertaan ennen kuin luovun niistä. Nykyiset lycraa sisältävät farkut eivät kestä kovin kauaa ehjinä, mutta ne on melko helppo paikata. Toki mulla on ompelukone.

Lapsen haalareita paikkasivat kyllä päiväkodissa kaikki vanhemmat, ei kenelläkään ollut uusia seuraavana päivänä, jos palkeenkieli satui tulemaan. Minä olisin ehkä laittanut ilmastointiteipin nurjalle puolelle...

Leikkaan mieheni ja lasteni hiukset itse.

Emme harrasta mitään sellaista, missä tarvitaan kalliita lisenssejä tai varusteita. Silti tekemistä on riittänyt.

Ostan aina edullisimpia mahdollisia pesuaineita.

Kokkaan isoja annoksia, joista syödään parina päivänä. Pakastan ylimääräiset kattilanpohjat, joista saa sitten jonain kertana joku yhden pika-aterian tai vaikka keittopohjan tai lisuketta aterialle.

En ole käynyt "illanvietossa" varmaan kymmeneen vuoteen.

Meidän yhteenlasketut bruttotulot on jotain 7 000 euroa per kk.

Jotenkin tämäkään juttu ei saa esiin sitä, millaista on olla köyhä. En vähättele haastateltujen tilannetta enkä varsinkaan heidän tunnettaan. Mutta moni asia, mitä he listaavat, on monelle ihan normaalia järkevää elämäntapaa. Olen monesti törmännyt siihen, että pitkään niukkuudessa/palkkatyön ulkopuolella eläneillä on jotenkin epärealistisen käsitykset tavallisen palkansaajan käytettävissä olevasta rahamäärästä ja siten myös elämäntavasta.

Olen itsekin elänyt opiskeluajan niukasti ja valmistuin laman keskelle työttömyyteen, joten on minulla mielestäni jotain kosketuspintaa köyhyyteen. Mutta ehkä isompi ongelma näissä jutun tapauksissa onkin osattomuus.

Ei kannata ostaa edullisinta mahdollista pesuainetta, jos vain on suinkin mahdollista ostaa hieman kalliimpaa vaikkapa tarjouksesta. Etenkin ne jauhemaiset pesuaineet kuluttavat värit vaatteista tosi nopeasti kun taas nestemäinen pesuaine on hellävaraisempi vaatteita kohtaan ja auttaa niitä säilymään pitkään parempana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välillä nämä jutut on vähän hassuja, niin kuin viimeisessä, että pesuaineita ostetaan vasta, kun entinen on ihan loppu. Mitä säästöä se tuo? Eikö ennemmin kannattaisi tarkkailla tarjouksista hyvää hetkeä täydentää varastoa? 

Mä köyhänä nimenomaan ostan paljon varastoon silloin kun halvalla saa. Just oli tahranpoistoainetta puoleen hintaan niin ostin neljä pulloa ja säästin 8 euroa.

Itse käytän tahranpoistoon ruokasoodaa. Ei ole halua/tarvetta käyttää rahoja noinkin joutavaan. Ja olen töissä ja pärjään ihan hyvin. Järkeä nyt siihen ostamiseenkin vaikka halvalla saisi.

Käytän itsekin ruokasoodaa, etikkaa ja sitruunaa kodin siivouksessa, mutta ei se ruokasooda kyllä niin tehokasta ole, että kaikki tahrat sillä lähtee.  Nuo neljä tahranpoistoainetta kestää mulla varmaa pari vuotta.

Mitä ihmeen tahroja teidän vaatteisiin tulee?

Minulla on koira, asun maalla, kasvatan kasveja kasvimaalla, teen metsätöitä, joskus jopa osallistun autonkorjaukseen (olen tietoisesti jättänyt sen omista töistäni pois, koska omasta mielestäni teen yli oman osuuteni muutoinkin) eikä vaatteissani ole juurikaan erillistä poistamista vaativia tahroja. Pihka vaatii alkoholin, jotta se liukenee. En ole koskaan käyttänyt tahranpoistoainetta, että en tiedä, olisiko se jotenkin hyödyllistä.

No ihan vaikka currytahra on tosi vaikea poistaa, samoin tomaattikastike. Punaviinitahra toinen samanmoinen (juu tuhlaan joskus myös halpaan viiniin). Kuukautisveri jne.

En ole onnistunut curryllä/kurkumalla vaatteita sotkemaan. Keittiöpyyhkeitä kyllä, mutta ne saa ollakin keltaisia sitten, ei vaikuta kuivaamisominaisuuksiin. Etenkin talvisaikaan teen paljon erilaisia intialaistyyppisiä ruokia, joissa se curry on pääasiallinen mausten. Lapset tykästyi dahliin, joten sitä on usein.

Tomaattikastike/ketsuppi on kyllä aina lähtenyt pesussa tai ainakin seuraavassa pesussa. Punaviinistä olen kuullut, että on paha, mutta meillä ei sitä juoda (iskee migreeni pelkästä hajusta).

Kuukautisverta ei juurikaan jää tahroiksi noihin mun kestositeisiin, ja jos jää, niin eihän sitä kukaan sieltä mun kalsareiden sisäpuolelta näe?

Mä taidan olla liian köyhä tähän ketjuun, kun oikeasti en koe tuota ongelmaksi...

Mä en oikeasti oikein ymmärtänyt, mikä noista ton lehtijutun asioista teki niin kauhean köyhän vaikutelman/asian. Se haalarien paikkaus ehkä, koska mä olisin käyttänyt sitä täällä jo mainittua vedenkestävää liimattavaa paikkaa siihen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välillä nämä jutut on vähän hassuja, niin kuin viimeisessä, että pesuaineita ostetaan vasta, kun entinen on ihan loppu. Mitä säästöä se tuo? Eikö ennemmin kannattaisi tarkkailla tarjouksista hyvää hetkeä täydentää varastoa? 

Kädestä suuhun elävällä ei ole varaa tällaiseen. Tuo neuvo sopii vasta tilanteeseen, jossa jotain taloudellista liikkumavaraa on.

Luottokortin saa jokainen jolla ei ole maksumerkintää.

No ei saa, tarvitaan säännölliset palkkatulot, ja siinäkin taitaa olla joku raja, paljonko pitää tienata. Ei esim. työtön saa luottokorttia, vaikka ei olisi latin latia velkaa, saatii luottotiedoton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmennys. Onko joku kuvitelma, ettei työssäkäyvät eläisi samoin? Rikkinäiset vaatteet paikataan, pesuainetta ja ruokaa ostetaan tarjouksesta, vaatteet kirppiksiltä. Se on ihan normaalia elämää eteenkin lapsiperheissä. Tuilla elävien ja palkkatöissä käyvien tuloero saattaa olla muutama satanen kk tai eroa ei ole lainkaan. Pidän tälläistä elämäntapaa vain järkevänä ja hyvänä taloudenhoitona, ja elän niin itsekin.

Suurin ero on ehkä se, että jonkun hajotessa saattaa olla säästetty puskuria uuden ostoon, kun on elänyt nuukasti.

No, on kyllä valtavasti lapsiperheitä, joissa ei eletä noin. En tiedä yhtäkään lapsiperhettä, joissa vanhemmat kävisivät töissä ja eläisivät noin.

Mitä? Et tiedä lapsiperheitä, joissa elettäisiin järkevästi? Mä en tiedä, itse ollaan keskituloisia, 2 lastaluulin et meidän tapa on ihan normi. Suurin osa lasten vaatteista tulee kyllä kirppiksiltä. En tykkää niissä kierrellä, mutta nettikirpulta tulee tilailtua ja lastenkirppiksellä käyn välillä. Erityisesti päiväkodin rymyvaatteet on kaikki käytettyjä.

Ja ostan kyllä tarjouksesta, vaikken tarjoustenkaan perässä juokse.. mutta kyllä mä kaupassa katson, mitä he mainostaa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korjaan AINA käyttämiäni vaatteita useaan kertaan ennen kuin luovun niistä. Nykyiset lycraa sisältävät farkut eivät kestä kovin kauaa ehjinä, mutta ne on melko helppo paikata. Toki mulla on ompelukone.

Lapsen haalareita paikkasivat kyllä päiväkodissa kaikki vanhemmat, ei kenelläkään ollut uusia seuraavana päivänä, jos palkeenkieli satui tulemaan. Minä olisin ehkä laittanut ilmastointiteipin nurjalle puolelle...

Leikkaan mieheni ja lasteni hiukset itse.

Emme harrasta mitään sellaista, missä tarvitaan kalliita lisenssejä tai varusteita. Silti tekemistä on riittänyt.

Ostan aina edullisimpia mahdollisia pesuaineita.

Kokkaan isoja annoksia, joista syödään parina päivänä. Pakastan ylimääräiset kattilanpohjat, joista saa sitten jonain kertana joku yhden pika-aterian tai vaikka keittopohjan tai lisuketta aterialle.

En ole käynyt "illanvietossa" varmaan kymmeneen vuoteen.

Meidän yhteenlasketut bruttotulot on jotain 7 000 euroa per kk.

Jotenkin tämäkään juttu ei saa esiin sitä, millaista on olla köyhä. En vähättele haastateltujen tilannetta enkä varsinkaan heidän tunnettaan. Mutta moni asia, mitä he listaavat, on monelle ihan normaalia järkevää elämäntapaa. Olen monesti törmännyt siihen, että pitkään niukkuudessa/palkkatyön ulkopuolella eläneillä on jotenkin epärealistisen käsitykset tavallisen palkansaajan käytettävissä olevasta rahamäärästä ja siten myös elämäntavasta.

Olen itsekin elänyt opiskeluajan niukasti ja valmistuin laman keskelle työttömyyteen, joten on minulla mielestäni jotain kosketuspintaa köyhyyteen. Mutta ehkä isompi ongelma näissä jutun tapauksissa onkin osattomuus.

Ei kannata ostaa edullisinta mahdollista pesuainetta, jos vain on suinkin mahdollista ostaa hieman kalliimpaa vaikkapa tarjouksesta. Etenkin ne jauhemaiset pesuaineet kuluttavat värit vaatteista tosi nopeasti kun taas nestemäinen pesuaine on hellävaraisempi vaatteita kohtaan ja auttaa niitä säilymään pitkään parempana.

Olennaiseen tartuit. Ostan aina edullisimpia mahdollisia pesuaineita. Meille ne mahdolliset tarkoittavat hajusteettomia, zeoliitittomia ja allergiaystävällisiä.

En ole ennen kuullutkaan tuosta värien kulumisesta jauhemaisissa pesuaineissa. Mielenkiintoista. Itse en ole huomannut eroa, onko tästä jotain tutkimusta tai muuta raporttia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välillä nämä jutut on vähän hassuja, niin kuin viimeisessä, että pesuaineita ostetaan vasta, kun entinen on ihan loppu. Mitä säästöä se tuo? Eikö ennemmin kannattaisi tarkkailla tarjouksista hyvää hetkeä täydentää varastoa? 

Mä köyhänä nimenomaan ostan paljon varastoon silloin kun halvalla saa. Just oli tahranpoistoainetta puoleen hintaan niin ostin neljä pulloa ja säästin 8 euroa.

Oikeastihan sidoit rahojasi kolmeen ylimääräiseen tahranpoistoaineeseen.

Vierailija kirjoitti:

Näkyi noista kuvista myös se,  että ne vähät rahansa voisi käyttää paremminkin. Jääkaappi on tyhjä, mutta siellä on jotain majoneeseja ja valmiskastikkeita. Tai toisella oli kuiva-ainekaapissa poppareita ja jotain pientilan luomujauhoja.

Niillä majoneeseilla ja vastaavilla saa kivasti makua vähän huonompaankin ruokaan. Itsellä on usein tuollaisia, ostan esim. hävikkiruokakaupoista halvalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennemmin uusavuttomuutta. 

Lasten vaatteita ja farkkuja on paikattu kautta aikojen, ei tarvitse käyttää teippiä kun on neula ja lankaa. Nyt ei vaan viitsitä, aina pitäisi saada uutta tilalle. 

Kaalilaatikko on oikein hyvää ruokaa, kyllä sitä syödään varakkaammissakin perheissä. Ei mitään köyhäilyruokaa!

Mikäs uusavuton siellä kirjoittelee? Ei esim kurahaalareihin ja muihin ulkoiluvaatteisiin kannata neulalla reikiä pistellä vaan juurin paikata teipillä. 

T. 70-luvun lapsi

Kannattaa käyttää sellaisia vedenkestäviä paikkoja, jotka silitetään kankaaseen. 

Eikö esim kurahaalari sula jos sitä yrittää lähteä silittämään? 😯

Kurahaalariin ei tosiaan käy,  mutta talvihaalareissa nuo on hyviä.

Ei ne paikat pysy kaikissa kankaissa. Teippi tulee siksi halvemmaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennemmin uusavuttomuutta. 

Lasten vaatteita ja farkkuja on paikattu kautta aikojen, ei tarvitse käyttää teippiä kun on neula ja lankaa. Nyt ei vaan viitsitä, aina pitäisi saada uutta tilalle. 

Kaalilaatikko on oikein hyvää ruokaa, kyllä sitä syödään varakkaammissakin perheissä. Ei mitään köyhäilyruokaa!

Vaatteita on paikattu ennen mutta nykyään sitä ei hyväksytä. Ihan oikeasti, päiväkodeista on tehty monta kertaa lasuja joissa syynä on vain se, että lapsen vaatteita on paikkailtu eikä ole hankittu ehjää. Siitäkin on tehty lasuja jos lapsella on ollut samat päällysvaatteet peräkkäisinä päivinä päällä. Tämä on karua faktaa nykypäivästä.

No on on päiväkodissa vikaa. Ei nuo ole mitään lasu perusteita ja sitäpaitsi kuka edes ehtii muistaa mitä niillä lapsilla on siellä päällään. En minä

Ainakaan.

Vierailija kirjoitti:

Näkyi noista kuvista myös se,  että ne vähät rahansa voisi käyttää paremminkin. Jääkaappi on tyhjä, mutta siellä on jotain majoneeseja ja valmiskastikkeita. Tai toisella oli kuiva-ainekaapissa poppareita ja jotain pientilan luomujauhoja.

Mä olen saanut luomujauhoja ja muitakin luomutuotteita ruokajonosta. 

Mutta joo, jatkakaa toki köyhien potkimista. Sehän se on tämän palstan päivittäinen hauskuus joillekin.

"Köyhyys ei ole ilo, vaikka se rikkaita naurattaa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmennys. Onko joku kuvitelma, ettei työssäkäyvät eläisi samoin? Rikkinäiset vaatteet paikataan, pesuainetta ja ruokaa ostetaan tarjouksesta, vaatteet kirppiksiltä. Se on ihan normaalia elämää eteenkin lapsiperheissä. Tuilla elävien ja palkkatöissä käyvien tuloero saattaa olla muutama satanen kk tai eroa ei ole lainkaan. Pidän tälläistä elämäntapaa vain järkevänä ja hyvänä taloudenhoitona, ja elän niin itsekin.

Suurin ero on ehkä se, että jonkun hajotessa saattaa olla säästetty puskuria uuden ostoon, kun on elänyt nuukasti.

No, on kyllä valtavasti lapsiperheitä, joissa ei eletä noin. En tiedä yhtäkään lapsiperhettä, joissa vanhemmat kävisivät töissä ja eläisivät noin.

Mitä? Et tiedä lapsiperheitä, joissa elettäisiin järkevästi? Mä en tiedä, itse ollaan keskituloisia, 2 lastaluulin et meidän tapa on ihan normi. Suurin osa lasten vaatteista tulee kyllä kirppiksiltä. En tykkää niissä kierrellä, mutta nettikirpulta tulee tilailtua ja lastenkirppiksellä käyn välillä. Erityisesti päiväkodin rymyvaatteet on kaikki käytettyjä.

Ja ostan kyllä tarjouksesta, vaikken tarjoustenkaan perässä juokse.. mutta kyllä mä kaupassa katson, mitä he mainostaa..

Elän ehkä kuplassa, mutta ei omassa tuttavapiirissä ole kenelläkään aikaa kierrellä kirppiksiä livenä tai netissä, ja yrittää löytää järkevää siistiä vaatetta, joka kelpaisi myös lapselle. Kenenkään lapset tosin eivät ole enää päiväkoti-ikäisiä. Vaatteet ostetaan könttänä parista paikasta uutena, kun edelliset jäävät pieneksi. Ja kierrätetään paikalliseen hyväntekeväisyyskierrätykseen, kun jäävät pieneksi. Vanhempien urat ja harrastukset yhdistettynä lasten kouluun ja harrastuksiin on useimmilla sellainen paletti, että vähää vapaa-aikaansa ei halua käyttää vaatteita metsästäen vaan oikeasti rentoutuen.

Ruokaa ja muuta ostetaan tarjouksesta joo, mutta ei niitä nyt mitenkään metsästetä vaan ostetaan sitä mitä tarvitaan sen hetken parhaalla hinta-laatusuhteella.

Vierailija kirjoitti:

Korjaan AINA käyttämiäni vaatteita useaan kertaan ennen kuin luovun niistä. Nykyiset lycraa sisältävät farkut eivät kestä kovin kauaa ehjinä, mutta ne on melko helppo paikata. Toki mulla on ompelukone.

Lapsen haalareita paikkasivat kyllä päiväkodissa kaikki vanhemmat, ei kenelläkään ollut uusia seuraavana päivänä, jos palkeenkieli satui tulemaan. Minä olisin ehkä laittanut ilmastointiteipin nurjalle puolelle...

Leikkaan mieheni ja lasteni hiukset itse.

Emme harrasta mitään sellaista, missä tarvitaan kalliita lisenssejä tai varusteita. Silti tekemistä on riittänyt.

Ostan aina edullisimpia mahdollisia pesuaineita.

Kokkaan isoja annoksia, joista syödään parina päivänä. Pakastan ylimääräiset kattilanpohjat, joista saa sitten jonain kertana joku yhden pika-aterian tai vaikka keittopohjan tai lisuketta aterialle.

En ole käynyt "illanvietossa" varmaan kymmeneen vuoteen.

Meidän yhteenlasketut bruttotulot on jotain 7 000 euroa per kk.

Jotenkin tämäkään juttu ei saa esiin sitä, millaista on olla köyhä. En vähättele haastateltujen tilannetta enkä varsinkaan heidän tunnettaan. Mutta moni asia, mitä he listaavat, on monelle ihan normaalia järkevää elämäntapaa. Olen monesti törmännyt siihen, että

pitkään niukkuudessa/palkkatyön ulkopuolella eläneillä on jotenkin epärealistisen käsitykset tavallisen palkansaajan käytettävissä olevasta rahamäärästä ja siten myös elämäntavasta.

Olen itsekin elänyt opiskeluajan niukasti ja valmistuin laman keskelle työttömyyteen, joten on minulla mielestäni jotain kosketuspintaa köyhyyteen. Mutta ehkä isompi ongelma näissä jutun tapauksissa onkin osattomuus.

Tai ehkä se että näiden ihmisten on pakko paikata vaatteet ja leikata hiukset.

Moni tekee niin, mikä onkin ihan fiksua mut ei pakko.

Minäkin ihmettelen paljonko niitä tahroja tulee? Tai haittaavatko ne, jos käyttää rönttävaatteita tietyissä hommissa?

Entä se sappisaippua? Eikö se ole edullinen, eikö sillä lähde hyvin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korjaan AINA käyttämiäni vaatteita useaan kertaan ennen kuin luovun niistä. Nykyiset lycraa sisältävät farkut eivät kestä kovin kauaa ehjinä, mutta ne on melko helppo paikata. Toki mulla on ompelukone.

Lapsen haalareita paikkasivat kyllä päiväkodissa kaikki vanhemmat, ei kenelläkään ollut uusia seuraavana päivänä, jos palkeenkieli satui tulemaan. Minä olisin ehkä laittanut ilmastointiteipin nurjalle puolelle...

Leikkaan mieheni ja lasteni hiukset itse.

Emme harrasta mitään sellaista, missä tarvitaan kalliita lisenssejä tai varusteita. Silti tekemistä on riittänyt.

Ostan aina edullisimpia mahdollisia pesuaineita.

Kokkaan isoja annoksia, joista syödään parina päivänä. Pakastan ylimääräiset kattilanpohjat, joista saa sitten jonain kertana joku yhden pika-aterian tai vaikka keittopohjan tai lisuketta aterialle.

En ole käynyt "illanvietossa" varmaan kymmeneen vuoteen.

Meidän yhteenlasketut bruttotulot on jotain 7 000 euroa per kk.

Jotenkin tämäkään juttu ei saa esiin sitä, millaista on olla köyhä. En vähättele haastateltujen tilannetta enkä varsinkaan heidän tunnettaan. Mutta moni asia, mitä he listaavat, on monelle ihan normaalia järkevää elämäntapaa. Olen monesti törmännyt siihen, että pitkään niukkuudessa/palkkatyön ulkopuolella eläneillä on jotenkin epärealistisen käsitykset tavallisen palkansaajan käytettävissä olevasta rahamäärästä ja siten myös elämäntavasta.

Olen itsekin elänyt opiskeluajan niukasti ja valmistuin laman keskelle työttömyyteen, joten on minulla mielestäni jotain kosketuspintaa köyhyyteen. Mutta ehkä isompi ongelma näissä jutun tapauksissa onkin osattomuus.

Ei kannata ostaa edullisinta mahdollista pesuainetta, jos vain on suinkin mahdollista ostaa hieman kalliimpaa vaikkapa tarjouksesta. Etenkin ne jauhemaiset pesuaineet kuluttavat värit vaatteista tosi nopeasti kun taas nestemäinen pesuaine on hellävaraisempi vaatteita kohtaan ja auttaa niitä säilymään pitkään parempana.

Olennaiseen tartuit. Ostan aina edullisimpia mahdollisia pesuaineita. Meille ne mahdolliset tarkoittavat hajusteettomia, zeoliitittomia ja allergiaystävällisiä.

En ole ennen kuullutkaan tuosta värien kulumisesta jauhemaisissa pesuaineissa. Mielenkiintoista. Itse en ole huomannut eroa, onko tästä jotain tutkimusta tai muuta raporttia?

Jauhemaiset pesuaineet on usein tarkoitettu valkopyykille, jolloin niissä on valkaisevia ainesosia. Joten ne kuluttavat värejä ihan oikeasti. Kaikissa ei kuitenkaan ole. Yksi ongelma on se, että ihmiset käyttävät aivan liikaa pesuainetta, jolloin etenkin jauhemainen pyykkipulveri jää helposti niihin pyykkeihin. Ja se harmaannuttaa sitten värejä.

Minulla on kahta eri pesuainetta, hajusteetonta nestemäistä ja hajusteetonta valkopesuun soveltuvaa pyykkipulveria. Niillä olen pärjännyt viimeiset 10 vuotta, sitä ennen minulla oli myös villapesuaine lasten villaisia vaippahousuja varten. Tavalliset 7veljestä- sukat voi hyvin pestä tavallisella nestemäisellä pesuaineella (ja näköjään ihan pulverillakin 90 asteessa... oho hups).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välillä nämä jutut on vähän hassuja, niin kuin viimeisessä, että pesuaineita ostetaan vasta, kun entinen on ihan loppu. Mitä säästöä se tuo? Eikö ennemmin kannattaisi tarkkailla tarjouksista hyvää hetkeä täydentää varastoa? 

Mä köyhänä nimenomaan ostan paljon varastoon silloin kun halvalla saa. Just oli tahranpoistoainetta puoleen hintaan niin ostin neljä pulloa ja säästin 8 euroa.

Oikeastihan sidoit rahojasi kolmeen ylimääräiseen tahranpoistoaineeseen.

No olisin nuo kuitenkin tarvinnut ennen pitkää. Eli joko käyttää nyt 8 euroa ja ei tarvitse huolehtia tuotteen loppumisesta kahteen vuoteen tai sitten ostaa sitä aina kun tuote loppuu oli se tarjouksessa tai ei, ja jos normaalihintaisena ostaa niin menees sitten yhteensä se 16 euroa. Selvää säästöähän tuo on pidemmällä aikavälillä etenkin kun pyrkii tekemään noin kaikkien tuotteiden kohdalla mitkä tulee kuitenkin käytettyä.