Lue keskustelun säännöt.
Miten parisuhteen muodostamisesta aikuisena tuli näin vaikeaa?
Täällä näyttää olevan jo ketju parikymppisistä, mutta oma ihmettely kohdistuu nyt sellaisiin 40-50 -vuotiaisiin.Olen (N, 50+) ollut nyt sinkkuna muutaman vuoden ja haussa on parisuhde. Treffiäpit ja deittisivustot testattu, livessäkin käyty (koronaa ennen ja koronan jälkeen), mutta huonolla tuloksella.Ravintoloissa on ollut enimmäkseen varattuja, Tinderissä ym. vain seksiseura haussa.Varsinkin nyt viime vuosina on tullut selkeä trendi, että miehet eivät näytä haluavan parisuhdetta. Kaikki tuntuvat haluavan vai seksiseuraa, FWB, FB, ONS, mitänäitänyton.Varsinkin Tinderissä on ilmiönä, että mies SANOO haluavansa parisuhdetta, mutta juttelun alettua onkin kiinnostunut vain pelkästä seksiseurasta. Ei missään nimessä mitään pysyvää, vakituista, jotain kestävämpää.Ja mietityttää että MIKSI?Onko sormet palanu niin pahasti, että ei enää parisuhde kiinnosta?Onko maailma muuttunut niin, että tämän ikäluokan miehet eivät enää halua kumppanuutta, yhdessäoloa, ehkä jopa yhdessäasumista?
Kommentit (2361)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Oletko sitä mieltä, että suomalaisten miesten puhumattomuus ja tunnekylmyys on vain myytti?
Missä sanoin niin? Mutta monet kiltit miehet vain alistuvat naiselle, koska eivät jaksa sitä draamaa ja ylireagointia joka asiasta ja myönnän että itsekin teen tätä. Eli minä kyllä haluaisin ja voisin puhua asioista enemmän, mutta kun naisen reaktio voi olla ihan mitä vaan niin pitäydyn useasti sanomasta omaa mielipidettäni ja myötäilen.
Minun mies käyttää puhumattomuudelleen samaa tekosyytä. Kun ei kuulemma kannata sanoa mitään kun aina tulee riita.
Siinähän uskot tai olet uskomatta, mutta tämä ei ole totta ainakaan meillä. Tai sitten mies tulkitsee riidaksi kaiken puhumisen. Minun piti ihan mennä itseeni ja miettiä, että milloin olen aloittanut riidan, kun hän on yrittänyt jotain sanoa, en muista, koska hän ei koskaan sano mitään!
Jos tuo aina tulee riita on joku hokemasi, niin kokeile joku kerta, että tuleeko oikeasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monilla ihmisillä on sellainen harha, että kun ihmisellä on joitain hyviä ominaisuuksia, niin muitakin puolia ollaan valmiita arvoimaan suopeasti. Minusta kokonaisuus menee aina pakkaselle, jos löytyy jotain red flagejä, ihan sama mitä muuten olisi tarjolla. Ei vaan pysty jos ei voi ymmärtää tai hyväksyä niitä toisen kaikkia puolia, ei ne hyvät jutut tasoita huonoja.
Etkö löytänyt suomenkielistä sanaa kun piti apinoida englannista?
Mutta asiaan: tämä sama kärjistävä ilmapiirihän on nykyään vallalla koko yhteiskunnan tasolla. Jos olet vähänkään eri mieltä valtavirran kanssa niin eikun roskiin vaan, vaikka koko ura voidaan tuhota jos et niele ihan jokaista vasurifemakkojen Yhdysvalloista kopioitua hömpötystä sellaisenaan. Anteeksipyyntöjä ja eroamisia nähdään mitä pienemmistä asioista ja hirveä hyvä vs. paha -asetelma nykyään varsinkin nuorilla naisilla, eikä harmaan sävyjä tai varsinkaan poikkeamia sallita.
Esimerkkejä lähivuosilta:
-vähemmistöt ja BLM
-naisten "puuttuvat" oikeudet
-koronarokotteet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Oletko sitä mieltä, että suomalaisten miesten puhumattomuus ja tunnekylmyys on vain myytti?
Missä sanoin niin? Mutta monet kiltit miehet vain alistuvat naiselle, koska eivät jaksa sitä draamaa ja ylireagointia joka asiasta ja myönnän että itsekin teen tätä. Eli minä kyllä haluaisin ja voisin puhua asioista enemmän, mutta kun naisen reaktio voi olla ihan mitä vaan niin pitäydyn useasti sanomasta omaa mielipidettäni ja myötäilen.
Tämä on ihan hirveän surullinen ilmiö ja vaikka on todella ymmärrettävää että ihminen toimii noin, sitä vastaan kannattaisi taistella niin paljon kuin pystyy. Jos nainen suuttuu kaikesta mitä sanoo, olisiko ero parempi vaihtoehto kuin näivettää ja mykistää itsensä? Miksi olla yhdessä ihmisen kanssa joka ylireagoi kaikkeen?
Itse olen tapaillut useampaa miestä jotka ovat täysin lamaantuneita ja keskustelukyvyttömiä epäilemättä juuri tuollaisten kokemusten vuoksi. Jos heiltä kysyy jotain, tulee silmiin pakokauhuinen katse ja he vain yrittävät nopeasti skannata mikä olisi minulle mieluisa vastaus. Lopulta tuntuu että he eivät itsekään tiedä mitä tahtovat. Ja palstan päivystävälle miesasiamiehelle tiedoksi että en siis syytä tästä miehiä vaan naisia, jotka ovat traumatisoineet nämä miehet! Kannattaa kuitenkin yrittää päästä tuosta tavasta eroon, ja muistaa että meitäkin naisia on jotka tykkäävät keskustella ja kuulla miehen aitoja mielipiteitä.
Ai miten niin epäilemättä? Mieti nyt vielä vähän. Eksäni oli tuollainen sepittelijä ja mykistyjä, myös arvaamaton napsahtelija. Hänen äitinsä oli draamahakuinen. Valitettavasti mies ei lopulta koskaan oppinut, etten ole hänen äitinsä. En saa kakoja kohtauksia tyhjästä, en harrasta viherkasveja, en soita kesken palavereiden ilman asiaa, en impulssishoppaile salaa rojua kaappeihin, en ole himosiivoaja, en oikeastaan muistuta hänen äitiään juuri mitenkään. Hän ei oikeastaan koskaan oppinut tuntemaan minua, tympeää olla näkymätön omassa kodissaan.
Sinunkaan ei välttämättä kannata olettaa, että tapaamillasi miehillä menisi hyvin, kunhan entiset vaimot vain eivät olisi olleet niin kamalia. Vielä vähemmän, että sinun kuuntelunhalusi ja vilpitön välittämisesi voisi jotenkin korjata nuo miehet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Oletko sitä mieltä, että suomalaisten miesten puhumattomuus ja tunnekylmyys on vain myytti?
Missä sanoin niin? Mutta monet kiltit miehet vain alistuvat naiselle, koska eivät jaksa sitä draamaa ja ylireagointia joka asiasta ja myönnän että itsekin teen tätä. Eli minä kyllä haluaisin ja voisin puhua asioista enemmän, mutta kun naisen reaktio voi olla ihan mitä vaan niin pitäydyn useasti sanomasta omaa mielipidettäni ja myötäilen.
Minun mies käyttää puhumattomuudelleen samaa tekosyytä. Kun ei kuulemma kannata sanoa mitään kun aina tulee riita.
Siinähän uskot tai olet uskomatta, mutta tämä ei ole totta ainakaan meillä. Tai sitten mies tulkitsee riidaksi kaiken puhumisen. Minun piti ihan mennä itseeni ja miettiä, että milloin olen aloittanut riidan, kun hän on yrittänyt jotain sanoa, en muista, koska hän ei koskaan sano mitään!
Jos tuo aina tulee riita on joku hokemasi, niin kokeile joku kerta, että tuleeko oikeasti?
Ei välttämättä aina tule riitaa, mutta selvä suuttumus, riidanhaluinen irrelevantti vastakommentti tai mahdollisesti mökötys. Minä olen luonteeltani konflikteja välttelevä, joten en halua sellaista. En ymmärrä miksei asioita voi ottaa asioina?
Jos työtön menee työkokeiluun niin ne työpaikan besserwisser miehet on todella ärsyttäviä. Työtön ei tarvitse mitään työnhaku ohjeita vai tarvitseeko kalju mies hiusten kasvatusohjeita tai lyhyt mies pidennys ohjeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Oletko sitä mieltä, että suomalaisten miesten puhumattomuus ja tunnekylmyys on vain myytti?
Missä sanoin niin? Mutta monet kiltit miehet vain alistuvat naiselle, koska eivät jaksa sitä draamaa ja ylireagointia joka asiasta ja myönnän että itsekin teen tätä. Eli minä kyllä haluaisin ja voisin puhua asioista enemmän, mutta kun naisen reaktio voi olla ihan mitä vaan niin pitäydyn useasti sanomasta omaa mielipidettäni ja myötäilen.
Taas tätä yleistystä. On varmasti tunnekylmyyttä ja puhumattomuutta, mutta se ei ole koko totuus. Ei voi olettaa että mies olisi lähtökohtaisesti se joka ei pysty tai halua puhua. Itse allekirjoitan tuon edellisen viestin täysin. On helpompaa olla suhteessa kun on hiljaa, kun puhuu vain mukavista asioista. Meillä ei haluta parisuhdekeskustelua, ja tässä tapauksessa se nainen ei sitä tahdo käydä. Kaikki on kuulemma ihan hyvin.
Ja tässä tää meneekin vikaan. Toinen ei edes _halua_ kuunnella mun juttujani. Ei kiinnosta.
Joskus ihmiset eivät puhu siksi, että ei ole ketään kelle puhua, ja kun puhuu, se tuomitaankin jonkun muun toimesta. Sitten selviämisstrategiana on olla hiljaa. On vääriä malleja tietenkin olemassa, mutta ei ne selitä kaikkea. Osa ihmisistä vain ei pidä sellaisesta puheesta jossa joutuu puhumaan itsestään, siitä miksi tekee asioita kuten tekee.
Jos heittää vielä jonkun idean, niin se joka on vikkelämpi jäsentelemään asioitaan puhumalla, voi joskus dominoida suhdetta määrittelemällä sallitut aiheet ja keskustelutavan. Tavallaan hallitsee tilannetta, ja yksi syy tällaiseen saattaa olla pelko, että joutuisi miettimään jotain mikä ei välttämättä edesauta suhdetta tai tuota välitöntä mielihyvää.
Itse pidän itseäni hyvänä keskustelijana ja kaipaan sitä, vaikka tällanen 45+ mieshenkilö olenkin. Ihan itse oon opetellut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, PUHUMINEN on se syy, miksi erotaan. PUHUMINEN ja KOMMUNIKOINNIN PUUTE on se syy miksi erotaan. Miehellä kyllä riittää aikaa ja tahtoa puhua ja kommunikoida töissä, palavereissa, harrastuksissa ja siellä työreissujen baarimuijien kanssa. Kun pitäisi vaimon kanssa keskustella aikuisten oikeesti esim. seksistä, mies mykistyy, häpeää. Erikoinen yhtälö.
Miehellä on siis aina aikaa muille, ei vaimolle. Puhumattomuus surkastuttaa avioliiton ja myös ne uudet suhteet, ellei mies opi PUHUMAAN KUIN AIKUINEN.Minä en oikein tiedä kummassa se on vika, kun a) minä en tunnu saavan esittää omia mielipiteitäni koska jos se on väärä, niin nainen saa kilarit. Multa kyllä kysytään asioita, mutta pitää tosi tarkkaan miettiä että mitä vastausta multa odotetaan, että rauha säilyy.
b) jos huomautan jostain asiasta, jonka hän on tehnyt mielestäni väärin ja jonka voisi tehdä järkevämmin, niin nainen saa kilarit
Minä olisin ainakin meidän suhteessa se, joka pystyy kiihkottomasti ja ennakkoluulottomasti keskustelemaan asioista suuttumatta ja rauhallisesti, nainen ei siihen tunnu pystyvän vaan homma menee heti nälvimiseksi tms.
Tämän olen itse huomannut. Ei saisi olla omanlaisia mielipiteitä, ei saisi puhua ihan vapaasti siitä miten ajattelee asioista. Ja hassua miten jotkut esimerkiksi kodin yhteiset asiat ovat sellaisia mitkä otetaan henkilökohtaisina loukkauksina, jos niistä esittää eriäviä mielipiteitä. Naisille tekisi hyvää olla armeijassa, koska siellä oppisi siihen että omaa mielipidettä sängyn viikkaamisesta ei ole, ja jos onkin se on väärä. Ja se iso idea tässä on, että ihminen silti on arvokas vaikkei toimikaan oman mielen mukaisesti aina.
Onko nämä tyypit muuten ihan henkisesti tasapainoisia? Tulevatko hyvistä taustoista?
Kuulostaa jotenkin omituiselta, että aikuinen ihminen käyttäytyy tietoisesti siten, että hänen lähellään ei muut uskalla olla omia itseään. Ja sitten joku vielä haluaa seurustella sellaisin ihmisen kanssa, jonka lähellä ei saa edes omia ajatuksia olla.
Jos ei ymmärrä, että mielipide asioista voi olla montaa mieltä, ja ottaa muiden mielipiteet ainoana totuutena, niin sitten varmaan voi tulla sellainen olo, että mistään ei voi puhua. Jäykkää. Kumpi teillä siis oli se jäykkä?
Onko hokemasi usein "millekään en mitään voi?" Tykkäätkö olla sellainen olosuhteiden uhri?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Oletko sitä mieltä, että suomalaisten miesten puhumattomuus ja tunnekylmyys on vain myytti?
Missä sanoin niin? Mutta monet kiltit miehet vain alistuvat naiselle, koska eivät jaksa sitä draamaa ja ylireagointia joka asiasta ja myönnän että itsekin teen tätä. Eli minä kyllä haluaisin ja voisin puhua asioista enemmän, mutta kun naisen reaktio voi olla ihan mitä vaan niin pitäydyn useasti sanomasta omaa mielipidettäni ja myötäilen.
Tämä on ihan hirveän surullinen ilmiö ja vaikka on todella ymmärrettävää että ihminen toimii noin, sitä vastaan kannattaisi taistella niin paljon kuin pystyy. Jos nainen suuttuu kaikesta mitä sanoo, olisiko ero parempi vaihtoehto kuin näivettää ja mykistää itsensä? Miksi olla yhdessä ihmisen kanssa joka ylireagoi kaikkeen?
Itse olen tapaillut useampaa miestä jotka ovat täysin lamaantuneita ja keskustelukyvyttömiä epäilemättä juuri tuollaisten kokemusten vuoksi. Jos heiltä kysyy jotain, tulee silmiin pakokauhuinen katse ja he vain yrittävät nopeasti skannata mikä olisi minulle mieluisa vastaus. Lopulta tuntuu että he eivät itsekään tiedä mitä tahtovat. Ja palstan päivystävälle miesasiamiehelle tiedoksi että en siis syytä tästä miehiä vaan naisia, jotka ovat traumatisoineet nämä miehet! Kannattaa kuitenkin yrittää päästä tuosta tavasta eroon, ja muistaa että meitäkin naisia on jotka tykkäävät keskustella ja kuulla miehen aitoja mielipiteitä.
Ai miten niin epäilemättä? Mieti nyt vielä vähän. Eksäni oli tuollainen sepittelijä ja mykistyjä, myös arvaamaton napsahtelija. Hänen äitinsä oli draamahakuinen. Valitettavasti mies ei lopulta koskaan oppinut, etten ole hänen äitinsä. En saa kakoja kohtauksia tyhjästä, en harrasta viherkasveja, en soita kesken palavereiden ilman asiaa, en impulssishoppaile salaa rojua kaappeihin, en ole himosiivoaja, en oikeastaan muistuta hänen äitiään juuri mitenkään. Hän ei oikeastaan koskaan oppinut tuntemaan minua, tympeää olla näkymätön omassa kodissaan.
Sinunkaan ei välttämättä kannata olettaa, että tapaamillasi miehillä menisi hyvin, kunhan entiset vaimot vain eivät olisi olleet niin kamalia. Vielä vähemmän, että sinun kuuntelunhalusi ja vilpitön välittämisesi voisi jotenkin korjata nuo miehet.
Mitä ihmettä? Mistä kilahdit? Onhan se nyt selvää että jostain nuo miehet ovat traumatisoituneet, kun eivät uskalla ihan normaalia mielipidettä ääneen sanoa. Oli se trauman aiheuttaja sitten äiti tai isä tai ex-vaimo tai vaikka kuka tahansa, niin tuollaisesta pitää oppia eroon ja kehittyä pitämään omia mielipiteitä yhtä arvokkaina kuin muiden. Ja kyllä, kuuntelunhalu korjaa ihmisiä. Nykyinenkin mieheni oli tuollainen kun tapasimme. Pikkuhiljaa hän on alkanut sanoa mielipiteitään kun on huomannut että minä en saa kilareita enkä ala kuulustelemaan tarkoituksena löytää jotain raskauttavaa jostain mistä haluan syyttää miestä.
Sinun keskustelutyylisi on kyllä niin hyökkäävä että en ihmettele jos sinun seurassasi ihminen mykistyykin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Oletko sitä mieltä, että suomalaisten miesten puhumattomuus ja tunnekylmyys on vain myytti?
Missä sanoin niin? Mutta monet kiltit miehet vain alistuvat naiselle, koska eivät jaksa sitä draamaa ja ylireagointia joka asiasta ja myönnän että itsekin teen tätä. Eli minä kyllä haluaisin ja voisin puhua asioista enemmän, mutta kun naisen reaktio voi olla ihan mitä vaan niin pitäydyn useasti sanomasta omaa mielipidettäni ja myötäilen.
Minun mies käyttää puhumattomuudelleen samaa tekosyytä. Kun ei kuulemma kannata sanoa mitään kun aina tulee riita.
Siinähän uskot tai olet uskomatta, mutta tämä ei ole totta ainakaan meillä. Tai sitten mies tulkitsee riidaksi kaiken puhumisen. Minun piti ihan mennä itseeni ja miettiä, että milloin olen aloittanut riidan, kun hän on yrittänyt jotain sanoa, en muista, koska hän ei koskaan sano mitään!
Jos tuo aina tulee riita on joku hokemasi, niin kokeile joku kerta, että tuleeko oikeasti?
Ei välttämättä aina tule riitaa, mutta selvä suuttumus, riidanhaluinen irrelevantti vastakommentti tai mahdollisesti mökötys. Minä olen luonteeltani konflikteja välttelevä, joten en halua sellaista. En ymmärrä miksei asioita voi ottaa asioina?
Juuri täsmälleen näillä sanoilla sanon myös miehelleni joskus jotain. Heti hirveä läähätys päällä miten on väärin sanottu. Johtopäätökseni: vakavia itsetunto ongelmia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai miten niin epäilemättä? Mieti nyt vielä vähän. Eksäni oli tuollainen sepittelijä ja mykistyjä, myös arvaamaton napsahtelija. Hänen äitinsä oli draamahakuinen. Valitettavasti mies ei lopulta koskaan oppinut, etten ole hänen äitinsä. En saa kakoja kohtauksia tyhjästä, en harrasta viherkasveja, en soita kesken palavereiden ilman asiaa, en impulssishoppaile salaa rojua kaappeihin, en ole himosiivoaja, en oikeastaan muistuta hänen äitiään juuri mitenkään. Hän ei oikeastaan koskaan oppinut tuntemaan minua, tympeää olla näkymätön omassa kodissaan.
Sinunkaan ei välttämättä kannata olettaa, että tapaamillasi miehillä menisi hyvin, kunhan entiset vaimot vain eivät olisi olleet niin kamalia. Vielä vähemmän, että sinun kuuntelunhalusi ja vilpitön välittämisesi voisi jotenkin korjata nuo miehet.
Esimerkki viime syksyltä: puoliso halusi pitää kylpyhuoneen lattialämmitystä päällä 24/7, minä en tätä hyväksynyt varsinkaan vastikään kohonneiden sähkönhintojen takia. Asiasta puhkesi riita ja minun kompromissiehdotukseni oli, että lattialämmitys on päivät pois päältä, kun kaikki ovat joko koulussa tai töissä ja sitten sen voi napsauttaa illalla päälle ennen kuin kukaan menee suihkuun ja aamulla pois suihkussa käynnin jälkeen. Ei kelvannut, vaan aina kun olin laittanut lämmityksen päälle niin puoliso oli käynyt laittamassa sen kiinni. Eli lattialämmitystä ei sitten käytetty ollenkaan kun hänen tapansa ei kelvannut, ja sitten sain kuunnella koko talven valitusta kylmästä lattiasta.
Yksi sana.
Feminismi.
Sanan syöpä synonyymi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytiin perheen kanssa Filippiineillä joku vuosi takaperin. Samalla lennolla oli amerikkalaisia miehiä, jotka ramppaa Filippiineillä useita kertoja vuodessa nuorten naisten perässä. Kuuntelin yhden arviolta 70-80 -vuotiaan viriilin oloisen ukon juttuja ja hän kehui miten joka reissulla on aina uusi kaunis nainen. Ei tartte sitoitua ja saa viettää laatuaikaa nuoren kauniin naisen kanssa. Tuntui olevan paljon noita vanhoja ukkoja siellä tällaisissa merkeissä. Ei ihme jos näiltä miehiä ei kotipuolen vanhat naiset kiinnosta. Naiset taitaa käydä samanlaisilla reissulla Afrikassa. Ei tämä varmaan mikään uusi juttu ole, mutta keskiluokan vaurastumisen myötä tämä on tullut tavallisillekin ihmisille helpoksi vaihtoehdoksi hoitaa tarpeet ilman velvoitteita.
Katsokaa huviksenne internationalcupid.com. On muuten aika paljon tarjotaa, jos vaan on kielitaitoa ja rohkeutta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla ihmisillä on sellainen harha, että kun ihmisellä on joitain hyviä ominaisuuksia, niin muitakin puolia ollaan valmiita arvoimaan suopeasti. Minusta kokonaisuus menee aina pakkaselle, jos löytyy jotain red flagejä, ihan sama mitä muuten olisi tarjolla. Ei vaan pysty jos ei voi ymmärtää tai hyväksyä niitä toisen kaikkia puolia, ei ne hyvät jutut tasoita huonoja.
Etkö löytänyt suomenkielistä sanaa kun piti apinoida englannista?
Mutta asiaan: tämä sama kärjistävä ilmapiirihän on nykyään vallalla koko yhteiskunnan tasolla. Jos olet vähänkään eri mieltä valtavirran kanssa niin eikun roskiin vaan, vaikka koko ura voidaan tuhota jos et niele ihan jokaista vasurifemakkojen Yhdysvalloista kopioitua hömpötystä sellaisenaan. Anteeksipyyntöjä ja eroamisia nähdään mitä pienemmistä asioista ja hirveä hyvä vs. paha -asetelma nykyään varsinkin nuorilla naisilla, eikä harmaan sävyjä tai varsinkaan poikkeamia sallita.
Esimerkkejä lähivuosilta:-vähemmistöt ja BLM
-naisten "puuttuvat" oikeudet
-koronarokotteet
Ja nämä samat vihaideologit pitävät itseään- ja ideologiaansa liberaalina! Autoritaarisempaa porukkaa ei ole ollut sukupolviin.
Reissumies kirjoitti:
Käytiin perheen kanssa Filippiineillä joku vuosi takaperin. Samalla lennolla oli amerikkalaisia miehiä, jotka ramppaa Filippiineillä useita kertoja vuodessa nuorten naisten perässä. Kuuntelin yhden arviolta 70-80 -vuotiaan viriilin oloisen ukon juttuja ja hän kehui miten joka reissulla on aina uusi kaunis nainen. Ei tartte sitoitua ja saa viettää laatuaikaa nuoren kauniin naisen kanssa. Tuntui olevan paljon noita vanhoja ukkoja siellä tällaisissa merkeissä. Ei ihme jos näiltä miehiä ei kotipuolen vanhat naiset kiinnosta. Naiset taitaa käydä samanlaisilla reissulla Afrikassa. Ei tämä varmaan mikään uusi juttu ole, mutta keskiluokan vaurastumisen myötä tämä on tullut tavallisillekin ihmisille helpoksi vaihtoehdoksi hoitaa tarpeet ilman velvoitteita.
Ai seksiturismi?
Onhan tuo yksi niistä monista ilmiöistä, mistä länkkäreitä halveksitaan. Sitä maallistumisen nannaa.
Osasyy myös siihen, miksi moni valitsee vapaaehtoisen yksinolon ja selibaatin. Menee niinsanotusti maku touhusta. Kokee olevansa jotenkin niin sekundaa että blokkaa itsensä ulos.
Osalle ei tuota minkäänlaista ongelmaa maksaa seksistä ja siihenhän suorastaan yllytetään nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Jos työtön menee työkokeiluun niin ne työpaikan besserwisser miehet on todella ärsyttäviä. Työtön ei tarvitse mitään työnhaku ohjeita vai tarvitseeko kalju mies hiusten kasvatusohjeita tai lyhyt mies pidennys ohjeita.
Varmaankin ihan yhtä ärsyttäviä kuin besserwisser naisetkin, vai onko tässäkin naisilla joku maaginen erinomaisuus joka tekee heistä ylivertaisia?
Globaalit markkinat kirjoitti:
Katsokaa huviksenne internationalcupid.com. On muuten aika paljon tarjotaa, jos vaan on kielitaitoa ja rohkeutta...
Ja paljon onnenonkijoita. Mutta niinhän sitä sanotaan että hölmöt ja raha pääsee nopeasti eroon toisistaan. Ulkonäöllä saa helposti päät pyörryksiin. Eiköhän ulkonäköpääomaa hyödynnetä hyvin paljon, köyhissä maissa paljon kauniita ihmisiä lapsista lähtien. Kuin huumetta, kauneus, narsistisille luonteille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Oletko sitä mieltä, että suomalaisten miesten puhumattomuus ja tunnekylmyys on vain myytti?
Missä sanoin niin? Mutta monet kiltit miehet vain alistuvat naiselle, koska eivät jaksa sitä draamaa ja ylireagointia joka asiasta ja myönnän että itsekin teen tätä. Eli minä kyllä haluaisin ja voisin puhua asioista enemmän, mutta kun naisen reaktio voi olla ihan mitä vaan niin pitäydyn useasti sanomasta omaa mielipidettäni ja myötäilen.
Minun mies käyttää puhumattomuudelleen samaa tekosyytä. Kun ei kuulemma kannata sanoa mitään kun aina tulee riita.
Siinähän uskot tai olet uskomatta, mutta tämä ei ole totta ainakaan meillä. Tai sitten mies tulkitsee riidaksi kaiken puhumisen. Minun piti ihan mennä itseeni ja miettiä, että milloin olen aloittanut riidan, kun hän on yrittänyt jotain sanoa, en muista, koska hän ei koskaan sano mitään!
Jos tuo aina tulee riita on joku hokemasi, niin kokeile joku kerta, että tuleeko oikeasti?
Oletko sä noin hyökkäävä myös siinä parisuhteessasi? Sillä miehellä voi olla pointtia, ihan vaan sivusta huutelen.
Vierailija kirjoitti:
Globaalit markkinat kirjoitti:
Katsokaa huviksenne internationalcupid.com. On muuten aika paljon tarjotaa, jos vaan on kielitaitoa ja rohkeutta...
Ja paljon onnenonkijoita. Mutta niinhän sitä sanotaan että hölmöt ja raha pääsee nopeasti eroon toisistaan. Ulkonäöllä saa helposti päät pyörryksiin. Eiköhän ulkonäköpääomaa hyödynnetä hyvin paljon, köyhissä maissa paljon kauniita ihmisiä lapsista lähtien. Kuin huumetta, kauneus, narsistisille luonteille.
Suomalainen mies haukkuu suomalaisen työssäkäyvän keskiluokkaisen naisen lompakkoloiseksi ja käy ostamassa köyhän nuorikon jostain kehitysmaasta.
Niin.
Katsotaan kuinka kivaa se neuvominen on