Lue keskustelun säännöt.
Mitä kadut elämässäsi eniten?
Itse kadun sitä että koulu ei kiinnostanut silloin kun sen olisi pitänyt kiinnostaa.Nyt ollaan sitten huonolla palkalla raatamassa.
Kommentit (1388)
Vierailija kirjoitti:
Todella vaikea sanoa mitä kadun eniten, katumuksen kohteita on niin pirusti =( Mutta ehkä ammatinvalintaa kuitenkin. Tää ammatti on tuhonnut mun elämän täysin.
Sama täällä. Kuinka pienestä on kiinni, mihin suuntaan elämä lähtee. Sattumoisin pääsin kakskymppisenä opiskelemaan alalle, joka ei ollut oikea minulle. Siihen maailman aikaan ei ollut tapana keskeyttää opintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan ton opiskelujutun.
Sama täällä!
Älkää hyvät ihmiset luovuttako vielä. Aikuisopiskelu työn ohessa voi aina olla vaihtoehto.
Ja jokaisesta aikuisena tehdystä uudesta tutkinnosta maksetaan rahaan koulutusrahastosta.
Sen lisäksi voitte hakea parempipalkkaisia hommia.
Itse opiskelin lisää 45-49v ja sain uuden paremnan duunin.
Tsemppiä teillekin!
Eniten kaduttaa, etten muuttanut pois Suomesta nuorena, kun siihen oli tilaisuus.
En tiedä miten olisi mennyt, ja asuisinko silti nyt Suomessa (olen nyt 48v).
Kyllä se olisi voinut olla silmiä avaava kokemus anyway.
Vierailija kirjoitti:
Kadun että söin ehkäisypillereitä nuorena. Sairastuin harvinaissairauteen niiden takia.
Lääketeollisuus on tämän ajan syöpä.
😡
Moi, kiinnostais kuulla minkä harvinaisen noi aiheuttivat? Jonkun harvinaisen reumamuodon kenties?
Terkuin, kohtalosi jakava
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kadu mitään koska olen kokemusteni summa .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En varsinaisesti mitään isompaa asiaa. Olen aina ollut suunnitelmallinen ja tarkkanäköinen, joten olen lapsesta saakka tiennyt mihin mikäkin asia todennäköisesti tulee johtamaan ja siksi osannut tehdä oikeat valinnat, myös silloin kun ne ovat tuntuneet tekohetkellä työläiltä.
Tää teksti on ihan kuin mun kirjoittama :)
Toisaalta tähän ikään mennessä (33v) oon oppinut sen, että mikään hyvä ei tule ilman huonoa. Oikeastaan mikään mitä olen tässä elämässä saanut ja halunnutkin, ei ole itsessään ollut pelkästään absoluuttisesti hyvää, vaan jokaisella ihanallakin asialla on ollut varjopuolet. Jotenkin elämä on muuttunut nuoruuden mustavalkoisuudesta lähinnä katkeransuloiseksi, vaikka en oikeastaan kadu mitään ja kaikki suuremmat liikkeet elämässä olen miettinyt monelta kantilta ennen kuin lähtenyt tekemään.
Teille jotka koette että asiat on liian myöhäistä tehdä: ei välttämättä ole. Kannattaa ainakin selvittää mitä mahdollisuuksia on.
Viinan juontia, meni monta vuotta elämästä hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioliittoa. Vanhanaikaista ja turhaa. Avoliitto olis riittäny.
Sitä, että kiusasin joitakuita ala-asteella. Olen aikuisena pyytänyt eräältä anteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä että alkuvuodesta -90 luvun alussa leikin loukkaantunutta, ylpeää ja vaikeasti tavoiteltavaa, menetin elämäni rakkauden.
Vaikka toisaalta jälkiviisaana mietin olisiko se elämä ollut minua varten mitä hän on elänyt. Ehkä ei.
Jätin häät peruuttamatta, koska kutsukortit oli tilattu ja maksettu. Kadun tätä ikuisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Standardisapluunan elämää. En saa näistä avioliitto, lapset ja kotileikit -kuvioista yhtään mitään.
Ainoa elämä menee hukkaan jonkun muun elämää eläessä.
Etten alkanut sijottaa jo 15v sitten vaan siihen asti hassasin kaikki rahat
Se,että näin 50v. naisena haksahdin narsistiin.Tässä iässä olisi jo luullut tunnistavansa nuo lierot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syntymistä
Ethän ole voinut vaikuttaa tähän millään tavalla, joten eihän tätä voi katua. Eri asia jos itse voisi päättää tulenko ulos äidistä vai olenko tulematta.
Ihan itse se sielu sen päättääkin, haluaako tulla kokemaan tämän maa-elämyksen.
Kadun katumista. Kaduttaa niin vietäväst, että kaduttaa.
Minulla oli nuorena miehenä kaksi naista yhtäaikaa sängyssä seksihommissa.
Se harmittaa etten osannut tehnyt heidän kanssaan sitä kaikkea, mitä tässä vuosien varrella olen ajatellut mitä olisin voinut tehdä.
En varsinaisesti mitään isompaa asiaa. Olen aina ollut suunnitelmallinen ja tarkkanäköinen, joten olen lapsesta saakka tiennyt mihin mikäkin asia todennäköisesti tulee johtamaan ja siksi osannut tehdä oikeat valinnat, myös silloin kun ne ovat tuntuneet tekohetkellä työläiltä.