Miten 1900e bruttona tienaava voi ostaa asunnon? Maksan kallista vuokraa, säästäminen vaikeaa...Pankki ei myönnä lainaa kun ei ole säästöjä ja pieni palkka

Kahvipöytäkeskusteluista oon kuullu et pankeissakin etoja keitä hyväksyvät asiakkaikseen. Ootko kilpailuttanut kaikki pankit?

102: eroja,,,, no miksei ehtojakin

Suomessa on 1,6 miljoonaa eläkeläistä, työikäisiä vähemmän. Perikunnat ei saa myytyä asuntoja mihinkään tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse aloitin aspin vielä opiskellessa. Nostin opintolainaa, asuin melkoisessa rotankolussa, vuokra 300 e ja säästin. Tiukka kuuri 3 v, sitten ostin asunnon ja sitten uusi tiukka kuuri, maksoin opintolainat pois. Kaikki huonekalut olivat käytettyjä ja aterimet eri paria.

Pikkuhiljaa, kun laina oli kuitattu, ostin uutena jotain jne.

Tällä hetkellä on esim soluja Helsingissä vapaana hinta 300 e kk.
Jos maksat tonnin vuotaa, se on 12 000 euroa, vrt 300 euroa 3 600 e vuodessa.

Ei ne rahat taivaasta tipu

Elämän tarkoitus. Rotanloukku ja tiukka kuuri toisensa perään.

Älyttömintä tuossa on se että ainakin omien vanhempien ikäluokille toi on ihan normi. Kituutetaan, ei koskaan tehdä mitään hauskaa tai rentouttavaa eikä todellakaan osteta mitään uutena, kun kaikki rahat menee asumiseen, ja niin pitääkin olla.

Tuo on totta, mutta asioita pitää harkita. Kerroin tuolla jo aiemmin, että keräsimme tyttärelle omarahoitusosuuden. Hän ei olisi saanut riittävää lainaa omillaan. Vuokra olisi ollut 900 -1100, asuinalueesta riippuen. Nyt asumiskulut ovat 970, lainaan menee kuukaudessa 690. Uutta asuntoa ei voinut harkita, yhtiövastike olisi nostanut asumiskulut liian suuriksi. Kesällä tulee 8 vuotta täyteen - 8 x 12 x 690  eli 66 240 euroa on mennyt pankille. Uskoakseni hänen varallisuutensa on kasvanut noin 50 tuhatta verrattuna siihen, että olisi asunut tämän ajan vuokralla. Lisäetuna hän sai kodin tyttärensä koulun lähistöllä. Vaikka omaisuus ei olisi kasvanutkaan, asumismukavuus lisääntyi. 

Jos tyttäresi irtisanotaan niin lainat ei ole laskuja toimeentulotuessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kannattanut käydä koulut kunnialla?

Ei kaikkien ole tarkoitus "kerryttää varallisuutta"

Millai käydään koulut "kunnialla"? Miksei se riitä että suuntautuu alalle jolle on lahjoja ja kiinnostusta? Miksi kokopäivätyön palkalla pitäisi joutua kituuttamaan, yhtään millään alalla?

Ja "varallisuuden kerryttäminen" on alettu nähdä mauttomana ja vanhanaikaisena touhuna.

Pienipalkkaisella varallisuuden kerryttämiseksi riittää ihan se, että ostaa omistusasunnon ja saa maksettua sen velattomaksi ennen eläkeikää. Vuokralla asuminen pienituloisena eläkeläisenä on ihan vihoviimeistä puuhaa. Pienituloiselle se omistusasunto tarkoittaa sitä, ettei eläkepäiviään joudu viettämään ihan kauheassa köyhyydessä.

Minimieläke on 836 ja tuohon saa lisäksi asumistuen. Ja vuokralla voi saada lääkkeisiin toimeentulotukea.

Yhtiölaina / rahoitusvastike ei ole lasku toimeentulotuessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kannattanut käydä koulut kunnialla?
Ei kaikkien ole tarkoitus "kerryttää varallisuutta"

Millai käydään koulut "kunnialla"? Miksei se riitä että suuntautuu alalle jolle on lahjoja ja kiinnostusta? Miksi kokopäivätyön palkalla pitäisi joutua kituuttamaan, yhtään millään alalla?
Ja "varallisuuden kerryttäminen" on alettu nähdä mauttomana ja vanhanaikaisena touhuna.

Pienipalkkaisella varallisuuden kerryttämiseksi riittää ihan se, että ostaa omistusasunnon ja saa maksettua sen velattomaksi ennen eläkeikää. Vuokralla asuminen pienituloisena eläkeläisenä on ihan vihoviimeistä puuhaa. Pienituloiselle se omistusasunto tarkoittaa sitä, ettei eläkepäiviään joudu viettämään ihan kauheassa köyhyydessä.

Minimieläke on 836 ja tuohon saa lisäksi asumistuen. Ja vuokralla voi saada lääkkeisiin toimeentulotukea.
Yhtiölaina / rahoitusvastike ei ole lasku toimeentulotuessa.

2200 brutto tuloilla eläkettä saa 1000 netto.

Helpompaa on hankkia parempipalkkainen työ kuin yrittää ratkoa ongelmaa noilla tuloilla, palkkahan on ihan sieltä pienimmästä päästä, alle lähihoitajien päivätyö palkan? Mistä työstä noin vähän edes maksetaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse aloitin aspin vielä opiskellessa. Nostin opintolainaa, asuin melkoisessa rotankolussa, vuokra 300 e ja säästin. Tiukka kuuri 3 v, sitten ostin asunnon ja sitten uusi tiukka kuuri, maksoin opintolainat pois. Kaikki huonekalut olivat käytettyjä ja aterimet eri paria.
Pikkuhiljaa, kun laina oli kuitattu, ostin uutena jotain jne.
Tällä hetkellä on esim soluja Helsingissä vapaana hinta 300 e kk.
Jos maksat tonnin vuotaa, se on 12 000 euroa, vrt 300 euroa 3 600 e vuodessa.
Ei ne rahat taivaasta tipu

Elämän tarkoitus. Rotanloukku ja tiukka kuuri toisensa perään.

Älyttömintä tuossa on se että ainakin omien vanhempien ikäluokille toi on ihan normi. Kituutetaan, ei koskaan tehdä mitään hauskaa tai rentouttavaa eikä todellakaan osteta mitään uutena, kun kaikki rahat menee asumiseen, ja niin pitääkin olla.

Tuo on totta, mutta asioita pitää harkita. Kerroin tuolla jo aiemmin, että keräsimme tyttärelle omarahoitusosuuden. Hän ei olisi saanut riittävää lainaa omillaan. Vuokra olisi ollut 900 -1100, asuinalueesta riippuen. Nyt asumiskulut ovat 970, lainaan menee kuukaudessa 690. Uutta asuntoa ei voinut harkita, yhtiövastike olisi nostanut asumiskulut liian suuriksi. Kesällä tulee 8 vuotta täyteen - 8 x 12 x 690  eli 66 240 euroa on mennyt pankille. Uskoakseni hänen varallisuutensa on kasvanut noin 50 tuhatta verrattuna siihen, että olisi asunut tämän ajan vuokralla. Lisäetuna hän sai kodin tyttärensä koulun lähistöllä. Vaikka omaisuus ei olisi kasvanutkaan, asumismukavuus lisääntyi. 

Jos tyttäresi irtisanotaan niin lainat ei ole laskuja toimeentulotuessa.

Siellä se elämäntapatyötön paasaa kateellisena muille, kun joutuu itse asumaan vuokralla eikä siksi halua muutenkaan saavan/ostavan omistusasuntoa. Yrittää lannistaa pessimismillään kaikki muutkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kannattanut käydä koulut kunnialla?
Ei kaikkien ole tarkoitus "kerryttää varallisuutta"

Olen eri mieltä, kyllä pienipalkkaisellakin pitäisi olla mahdollista saada asuntolaina koska se on ainut omaisuus minkä yksinelävä pienituloinen pystyy hankkimaan vanhuuden turvaksi. Sillä samalla summalla kuin maksat vuokraa, pystyt hyvin lyhentämään myös asuntolainaa. Maksukykyä siis on kyllä. Itse olen yksin maksanut asuntolainaa pienestä palkastani jo yli 20 vuotta. Asuin nuorena kotona töitä tehden ja keräsin asp-tilille käsirahan.

Lainat on pankeilla vain liiketoimintaa, ei hyväntekeväisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse aloitin aspin vielä opiskellessa. Nostin opintolainaa, asuin melkoisessa rotankolussa, vuokra 300 e ja säästin. Tiukka kuuri 3 v, sitten ostin asunnon ja sitten uusi tiukka kuuri, maksoin opintolainat pois. Kaikki huonekalut olivat käytettyjä ja aterimet eri paria.
Pikkuhiljaa, kun laina oli kuitattu, ostin uutena jotain jne.
Tällä hetkellä on esim soluja Helsingissä vapaana hinta 300 e kk.
Jos maksat tonnin vuotaa, se on 12 000 euroa, vrt 300 euroa 3 600 e vuodessa.
Ei ne rahat taivaasta tipu

Elämän tarkoitus. Rotanloukku ja tiukka kuuri toisensa perään.

Älyttömintä tuossa on se että ainakin omien vanhempien ikäluokille toi on ihan normi. Kituutetaan, ei koskaan tehdä mitään hauskaa tai rentouttavaa eikä todellakaan osteta mitään uutena, kun kaikki rahat menee asumiseen, ja niin pitääkin olla.

Tuo on totta, mutta asioita pitää harkita. Kerroin tuolla jo aiemmin, että keräsimme tyttärelle omarahoitusosuuden. Hän ei olisi saanut riittävää lainaa omillaan. Vuokra olisi ollut 900 -1100, asuinalueesta riippuen. Nyt asumiskulut ovat 970, lainaan menee kuukaudessa 690. Uutta asuntoa ei voinut harkita, yhtiövastike olisi nostanut asumiskulut liian suuriksi. Kesällä tulee 8 vuotta täyteen - 8 x 12 x 690  eli 66 240 euroa on mennyt pankille. Uskoakseni hänen varallisuutensa on kasvanut noin 50 tuhatta verrattuna siihen, että olisi asunut tämän ajan vuokralla. Lisäetuna hän sai kodin tyttärensä koulun lähistöllä. Vaikka omaisuus ei olisi kasvanutkaan, asumismukavuus lisääntyi. 

Jos tyttäresi irtisanotaan niin lainat ei ole laskuja toimeentulotuessa.

Siellä se elämäntapatyötön paasaa kateellisena muille, kun joutuu itse asumaan vuokralla eikä siksi halua muutenkaan saavan/ostavan omistusasuntoa. Yrittää lannistaa pessimismillään kaikki muutkin.

Asun vuokralla, mutta puoliso ainoa lapsi ja hänen vanhemmillaan omakotitalo ja mökki. Käyn palkkatukityössä aina kun niitä saa. Minulla on Ammattikorkeakoulututkinto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse aloitin aspin vielä opiskellessa. Nostin opintolainaa, asuin melkoisessa rotankolussa, vuokra 300 e ja säästin. Tiukka kuuri 3 v, sitten ostin asunnon ja sitten uusi tiukka kuuri, maksoin opintolainat pois. Kaikki huonekalut olivat käytettyjä ja aterimet eri paria.
Pikkuhiljaa, kun laina oli kuitattu, ostin uutena jotain jne.
Tällä hetkellä on esim soluja Helsingissä vapaana hinta 300 e kk.
Jos maksat tonnin vuotaa, se on 12 000 euroa, vrt 300 euroa 3 600 e vuodessa.
Ei ne rahat taivaasta tipu

Elämän tarkoitus. Rotanloukku ja tiukka kuuri toisensa perään.

Älyttömintä tuossa on se että ainakin omien vanhempien ikäluokille toi on ihan normi. Kituutetaan, ei koskaan tehdä mitään hauskaa tai rentouttavaa eikä todellakaan osteta mitään uutena, kun kaikki rahat menee asumiseen, ja niin pitääkin olla.

Tuo on totta, mutta asioita pitää harkita. Kerroin tuolla jo aiemmin, että keräsimme tyttärelle omarahoitusosuuden. Hän ei olisi saanut riittävää lainaa omillaan. Vuokra olisi ollut 900 -1100, asuinalueesta riippuen. Nyt asumiskulut ovat 970, lainaan menee kuukaudessa 690. Uutta asuntoa ei voinut harkita, yhtiövastike olisi nostanut asumiskulut liian suuriksi. Kesällä tulee 8 vuotta täyteen - 8 x 12 x 690  eli 66 240 euroa on mennyt pankille. Uskoakseni hänen varallisuutensa on kasvanut noin 50 tuhatta verrattuna siihen, että olisi asunut tämän ajan vuokralla. Lisäetuna hän sai kodin tyttärensä koulun lähistöllä. Vaikka omaisuus ei olisi kasvanutkaan, asumismukavuus lisääntyi. 

Jos tyttäresi irtisanotaan niin lainat ei ole laskuja toimeentulotuessa.

Siellä se elämäntapatyötön paasaa kateellisena muille, kun joutuu itse asumaan vuokralla eikä siksi halua muutenkaan saavan/ostavan omistusasuntoa. Yrittää lannistaa pessimismillään kaikki muutkin.

Asun vuokralla, mutta puoliso ainoa lapsi ja hänen vanhemmillaan omakotitalo ja mökki. Käyn palkkatukityössä aina kun niitä saa. Minulla on Ammattikorkeakoulututkinto.

Nuo perintöasunnot sekoittavat Suomen asuntomarkkinat 10 vuoden sisällä.

Vierailija kirjoitti:

Paljonko on ap:llä netto ja paljonko on se kallis vuokra?

Eihän tuossa ole muuta vaihtoehtoa kuin yrittää säästää sitä omarahoitusosuutta. Menoja pienemmäksi ja/tai tuloja suuremmiksi niin että säästöön alkaa jäädä rahaa. Vuokra-asunnosta voi vaihtaa halvempaan tai muuttaa kimppakämpään pariksi vuodeksi säästöjä kartuttamaan.

Paikkakunnan vaihdos ei ole huono ajatus, jos onnistuu saamaan töitä toiselta paikkakunnalta, jossa asuminen olisi halvempaa.

Tässä oli hyviä vinkkejä. Olen itsekin pienituloinen, enkä periaatteessa halua siitä ketään dissata. Kuitenkin ajattelen, että pitää pelata niillä korteilla jotka on käteen annettu, joten ap:n tilanteessa käytännössä tehdä valintoja ja kompromisseja joko asumisen laatuun tai asuinpaikkaan liittyen. Tosi monissa muissa Euroopan maissa aikuisten kimppakämpät ovat yleisiä ainakin isoimmissa kaupungeissa. Asumiskustannukset voi helposti puolittaa yhteisasumisessa (tai enemmän), ja nykyään on kyllä paljon ihan ns. normaaleja ihmisiä, jotka näin tekee.

Jos kämppikset on edes jotenkin järkeviä, niin kyllä introvertimpikin sen pari vuotta jaksaa asumista kimppakämpässä, jos tietää että siten on lähempänä omaa kotia. Omat kokemukseni kimppa-asumisesta ovat pääasiassa hyviä, ja olen saanut joitain todella hyviä ystäviä sitä kautta, joten kehotan oikeasti harkitsemaan tätä vaihtoehtoa. Huone voi irrota 250-400 eurolla ja bonuksena voi päästä asumaan esim. kivaan omakotitaloon tai isoon ja tilavaan huoneistoon. Muutto halvemmalle paikkakunnalle on toinen vaihtoehto, mutta tietysti pitäisi olla se työpaikka, että siinä on mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse aloitin aspin vielä opiskellessa. Nostin opintolainaa, asuin melkoisessa rotankolussa, vuokra 300 e ja säästin. Tiukka kuuri 3 v, sitten ostin asunnon ja sitten uusi tiukka kuuri, maksoin opintolainat pois. Kaikki huonekalut olivat käytettyjä ja aterimet eri paria.

Pikkuhiljaa, kun laina oli kuitattu, ostin uutena jotain jne.

Tällä hetkellä on esim soluja Helsingissä vapaana hinta 300 e kk.
Jos maksat tonnin vuotaa, se on 12 000 euroa, vrt 300 euroa 3 600 e vuodessa.

Ei ne rahat taivaasta tipu

Elämän tarkoitus. Rotanloukku ja tiukka kuuri toisensa perään.

Älyttömintä tuossa on se että ainakin omien vanhempien ikäluokille toi on ihan normi. Kituutetaan, ei koskaan tehdä mitään hauskaa tai rentouttavaa eikä todellakaan osteta mitään uutena, kun kaikki rahat menee asumiseen, ja niin pitääkin olla.

Solut on tarkoitettu opiskelijoille, ja niissä harvemmin on mitään asumis- tai kotirauhaa. Työssäkäyvä ihminen ei varmasti jaksa jotain älämölöä kuunnella ja katsella.

Yksin ei olisi minulla onnistunut mutta puolison kanssa kyllä.

Tyhjänpäiväistä ulinaa kalliista vuokrasta, erityisesti jos ei ole kuin itsensä huolehdittavana. Halvempaa asuntoa etsimään, paljon vuokrataan myös kimppa-asunnoista huoneita. Ratkaisuhan ei ole pysyvä, vaan väliaikainen säästämistä varten. Jos on niin kädetön, ettei 1900 euron kuukausituloilla kykene säästämään yhtään pesämunaa tai puskuria, vaikka jopa monet työttömät siihen kykenevät, se on vain voivoi.

Vierailija kirjoitti:

Tyhjänpäiväistä ulinaa kalliista vuokrasta, erityisesti jos ei ole kuin itsensä huolehdittavana. Halvempaa asuntoa etsimään, paljon vuokrataan myös kimppa-asunnoista huoneita. Ratkaisuhan ei ole pysyvä, vaan väliaikainen säästämistä varten. Jos on niin kädetön, ettei 1900 euron kuukausituloilla kykene säästämään yhtään pesämunaa tai puskuria, vaikka jopa monet työttömät siihen kykenevät, se on vain voivoi.

Et taida asua Helsingissä.

Omistusasuminen on perheille.

OnlyFans? Sugar Daddy?

Itse myin ensin kalliilta asuinalueelta okt:n ja sen jälkeen hain työtä edullisesta pikkukaupungista. Työpaikka löytyi sekä edullinen rt-kolmio hyvin hoidetusta taloyhtiöistä, ja hyvältä sijainnilta ja pieni yhtiövastike, 170€. Rahaa jää hyvin tilille, ja palkasta jää nyt joka kuukausi jopa säästöön 300-400€, (2300€ kk. netto), vaikka en elä mitenkään nuukasti. Matkustelen, yms, yms, ja nautin elämästä. Eronnut sinkku, jo aikuiset lapset.

Jos haluaa välttämättä elää kalliilla asuinalueella ja laittaa kaikki rahansa siihen betonikuutioon ja kituuttaa kaikessa muussa elämässään, se on ihan ok. Elämän valintoja

Miksi tienaat noin vähän? Miksi et mene parempaan työhön? Miksi et ole kouluttanut itseäsi paremmin?

Suomessa on jokaiselle ilmainen koulutus ja vapaus opiskella mitä tahansa. Se että joku ei näin tee ja kitisee sitten omien valintojensa seurauksista on äärimmäisen ärsyttävää. Kannattaa hyväksyä, että nyt tuli mokattua ja hyväksyä se, että et tule asuntoa ikinä saamaan tai omaisuutta kartuttamaan. Ja syyllinen tähän olet pelkästään sinä - ei kukaan muu.