Perityykö hyvä kielipää lapsille ja lapsenlapsille? Anoppi on kielten opettaja.
Kommentit (183)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielten opettajaksi voi kyllä päätyä myös olematta mitenkään poikkeuksellisen lahjakas kielissä. Opiskeluinto riittää.
Olin tulossa kommentoimaan ihan samaa. Miksi kielten opettaja olisi yhtään keskimääräistä lahjakkaampi kielissä?
No ihan siksi että harvaa huonon kielipään omaavaa kiinnostaa se kielten opiskelu, eikä välttämättä edes pärjää siellä.
Minun - ja tämän anopin - aikana sinne oli nimenomaan ns kielipäätä mittaava pääsykoe.
Poikani puhuu sujuvaa ranskaa. Tytär lukenut pitkän ruotsin. t.ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielten opettajaksi voi kyllä päätyä myös olematta mitenkään poikkeuksellisen lahjakas kielissä. Opiskeluinto riittää.
Olin tulossa kommentoimaan ihan samaa. Miksi kielten opettaja olisi yhtään keskimääräistä lahjakkaampi kielissä?
Miten arvioidaan keskimääräisen lahjakas kielissä?
Yleensä ihmiset pyrkivät opiskelemaan ainetta, josta ovat kiinnostuneita. Kielissä kyse on paitsi kielitiedosta, myös kielitaidosta.
Huippulahjakas ei tarvitse olla, mutta taipumusta pitää olla.
Kaikki voivat oppia kieliä. Toiset tarvitsevat vain enemmän altistusta kuin toiset. Jos asut 3 v maassa, kieltä pitäisi oppia jo puhumaan selvitäkseen arkielämässä.
Vierailija kirjoitti:
Poikani puhuu sujuvaa ranskaa. Tytär lukenut pitkän ruotsin. t.ap
No pitkän ruotsin voi lukea kuka vain. Sen kun aloittaa kolmannella niin kuin enemmistö ainakin omasta luokastani teki.
Ehkä. Meillä kaksi isovanhemmista kieltenopettajia. Kaikki lapset ja lapsenlapset ovat hyviä kielissä. Kaikki ovat myös lukeneet paljon lapsena.
Taipumus oppia kieliä varmasti periytyykin. Samoin kuin musikaalisuus periytyy. Mutta vierasta kieltä eikä soittotaitoa opi kuin harjoittelemalla. Sitä ei voi tsekata googlesta. Hyvä niin.
Ihan siinä missä viinapääkin. Isäni ja vaarini olivat alkoholisteja.
Ai niin se unohtui että lapseni käyneet ranska-suomitarhan ja olleet lisäksi päivähoidossa suomi-amerikka leikkikoulussa jossa tyttäreni suoritti kaksikielisen esikoulun. Olemme asuneet Usassa. t.ap
Vierailija kirjoitti:
Ai niin se unohtui että lapseni käyneet ranska-suomitarhan ja olleet lisäksi päivähoidossa suomi-amerikka leikkikoulussa jossa tyttäreni suoritti kaksikielisen esikoulun. Olemme asuneet Usassa. t.ap
Oletko Hel-nyc?
Kyllä periytyy, molemmat lapseni ovat kielellisesti lahjakkaita sekä musikaalisia, lapsenlapset myös.
Täytynee käydä käsiksi asiaan esimerkin turvin. Jos lapsesi asuu yksin vajassa ja isoäitinsä opettaa kieltä erinäisissä oppilaitoksissa. Nyt... miten luulet lapsesi oppineen kieltä? Ihmisen tulee olla kielellisesti rikkaassa ilmapiirissä kielille vaikutuksen alaisena oppiakseen kieltä.
Puhumattoman ihmisen seurassa ei opi puhumaan.
Hyvin moni tässäkin ketjussa kertoo omasta kielellisestä älykkyydestään, mutta se ei välity lukijalle. Harhaluulo ja tosiasia ovat toistensa vastakohdat.
Suomennan ap:n aloituksen: olen itse täysin tollo ja hädin tuskin luku- ja kirjoitustaitoinen. Jostain ihmeen syystä älykäs mies meni kanssani naimisiin. Viihdyn kotirouvana, kun en muuhunkaan pysty. Perivätkö lapseni isän suvun lahjat vai onko mahdollista, että ovat lähes kehitysvammaisia kuten minä itse?
Älykkyys periytyy äidin kautta. Toki ympäristö ja isän ja mummon hyvä esimerkki vaikuttavat. Mikään kieli ei siirry kenenkään päähän, jos ei oleile ko kieliympäristössä tai muuten opiskele kieltä. Ratkaisevaa lienee tapauksessanne, ottavatko lapsenne ylimääräisiä kieliä oppiaineekseen koulussa tai opiskellessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi se periytyä. Pyydä että anoppi puhuu lapsille vain vierailla kielillä, ne oppii kuin itsestään pieninä, myöhemmin on vaikeampaa. Lapsilla pysyy ihan hyvin eri kielet päässä erillään, ei tarvi pelätä että suomi jotenkin sekavoituisi.
Miksi joku alapeukuttaa tätäkin? Kielet kannattaa opetella mahdollisimman nuorena.
No oishan se koomista, kun umpisuomalainen mummo puhuisi Juupajoen kodissaan esimerkiksi pelkkää saksaa lapsenlapsilleen.
En nyt sanoisi koomista, mutta ehkä surullista, jos anoppi ei puhu äidinkieltään lapsenlapsilleen.
Itse ehdottaisin, että anoppi halutessaan esim. laulaa, loruttelee, lukee lastenkirjoja vahvimmalla vieraalla kielellään lapsenlapsille.
Olin tulossa kommentoimaan ihan samaa. Miksi kielten opettaja olisi yhtään keskimääräistä lahjakkaampi kielissä?