Conserta kokemuksia nuorella?

Meillä tuota kokeiltiin muutama viikko. Ehkä se oli liian lyhyt aika, mutta en huomannut eroa entiseen. Tahmeaa on meno välillä ollut, mutta sinnikkyydellä ja periksiantamattomuudella nuoresta miehestä on (varsinkin armeijan jälkeen) sukeutunut ihan mallikelpoinen yksilö. :)

Vierailija kirjoitti:

Meillä tuota kokeiltiin muutama viikko. Ehkä se oli liian lyhyt aika, mutta en huomannut eroa entiseen. Tahmeaa on meno välillä ollut, mutta sinnikkyydellä ja periksiantamattomuudella nuoresta miehestä on (varsinkin armeijan jälkeen) sukeutunut ihan mallikelpoinen yksilö. :)

No meillä poika sai E-paperit kutsunnoista, joten sitäkin katsellaan. En voisi mitenkään uskoa, että nuori siellä edes pärjäisi. Ja oon siis taistellut lapsen puolesta niin kauan ja jotenkin jo luopunut toivosta, että mistään enää mitään tulisi. Toki oli hyvä, että se diagnoosi vihdoin tuli. Ja siis hänellä kontaktit yhä "terapiaan" ja ne jatkuvat yhä, aloittaa lääkityksen tai ei.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tuota kokeiltiin muutama viikko. Ehkä se oli liian lyhyt aika, mutta en huomannut eroa entiseen. Tahmeaa on meno välillä ollut, mutta sinnikkyydellä ja periksiantamattomuudella nuoresta miehestä on (varsinkin armeijan jälkeen) sukeutunut ihan mallikelpoinen yksilö. :)

No meillä poika sai E-paperit kutsunnoista, joten sitäkin katsellaan. En voisi mitenkään uskoa, että nuori siellä edes pärjäisi. Ja oon siis taistellut lapsen puolesta niin kauan ja jotenkin jo luopunut toivosta, että mistään enää mitään tulisi. Toki oli hyvä, että se diagnoosi vihdoin tuli. Ja siis hänellä kontaktit yhä "terapiaan" ja ne jatkuvat yhä, aloittaa lääkityksen tai ei.

Ap

Ehkä on hyvä kokeilla. Eiköhän ne tulokset ole melko yksilöllisiä kuitenkin. Tsemppiä teille!

Ja siis elelee ihan itsekseen omillaan, toki tietysti vain tuilla. On sinäänsä ihan tyytyväinen omaan elämäänsä, mutta toki sitä äitinä toivoisi, että lapselle se oma paikka löytyisi. Löytyisi töitä tai mieleinen ala tai edes jotain.

Ap

Meidän pojalla ADHD 6-vuotiaasta, peruskoulu ja lukio menivät hyvin ilman sen kummempaa vaivannäköä. Minä (äiti) olin henkilökohtainen sihteeri, jotta asiat tulivat hoidettua. Omilleen muuton jälkeen alkoivat ongelmat, kotityöt jäivät retuperälle ja ekan syksyn jälkeen opiskelut (yliopistossa) alkoivat olla sen verran haasteellisia, eikä etäopiskelu ainaauttanut asiaa, että opintojen jatkaminen alkoi vaakalaudalla. Kolmannen opiskeluvuoden syksynä poika sitten hakeutui vihdoin YTHS:n kautta psykiatrille, joka aloitti Concertan, ja sen avulla hommat (niin kotityöt kuin opinnotkin) ovat taas lähteneet sujumaan.

Suosittelen ehdottomasti lääkehoidon kokeilua, kun oikea lääke ja annostus löytyy, antaa se ADHD-nuorelle uuden elämän.

Meillä lapsella paljon itsetunto-ongelmia kun pienestä asti sanottu suurin piirtein, että "ei susta mitään tule jos et kouluja käy kunnolla jne". (Tämä siis hyvin tiivistettynä) Siis koulun puolelta jne. Näitä työstetään terapiassa nyt.

Oman kodin on hoitanut ihan mallikkaasti, siivoaa, laittaa ruokaa, on kavereita jne. Mutta on jotenkin itsekin vissiin luopunut toivosta, että mistään koulunkäynnistä enää mitään tulisi. Kun kaveritkin ovat suurinpiirtein jo valmistuneet. Töidenhaku tuntuu ihan ylivoimaiselta hänelle (lie add-oire vai vain seurausta kaikesta)

On varmaan jäänyt jotenkin toivottomuuden kehään itsekin. Mutta mitään varsinaista masennusta hänellä ei ole. On siis ihan iloinen nuori mies tyttöystävineen.

Ap

Uppista. Löytyykö lisää kokemuksia?

Ap

Kannattaa kokeilla. Meillä auttoi ja muuttui koko elämä parempaan.

Suosittelen käyttämään mahdollisimman monia turruttavia lääkkeitä jotta saadaan uusi "vihannes" meidän veronmaksajien riesaksi ;-D :D :D

Meillä ADD-nuori kulkee myös autismin kirjolla. Tuohon yhdistelmään Conserta ei sopinut, vaan aiheutti kovaa levottomuutta, eikä vähäisestäkään keskittymisestä tullut mitään.

Kannattaa kuitenkin ehdottomasti kokeilla, jos teillä se auttaa.

Yleisin lääke ADHD n hoitoon, saa käyttää lapsille ja aikuisille, monelle sopiva. Aloitetaan aina pienellä annoksella ja nostetaan tarvittaessa.

Diagnoosin saaminen ei ole aina yksinkertainen asia, helpompi antaa vanhemmille kun silloin on selvästi näkyvissä kaikki oireet. Lasta on aina vaikea diagnosoida.

Ei tää sun tapaus todellakaan ole vaikeammasta päästä, hyvät mahdollisuudet ihan normaali elämään.

Vierailija kirjoitti:

Ei tää sun tapaus todellakaan ole vaikeammasta päästä, hyvät mahdollisuudet ihan normaali elämään.

Ei varmasti olekaan nyt, mutta pakko myöntää, että on se mullekin kova paikka kun toivoisi lapselle vaan parasta. Voin sanoa, että itse teinivuodet olivat kamalia. 😳 Tilannehan on, että "ei tee miten, ei koulussa, ei töissä, ei ammattia, ei tulevaisuuden suunnitelmia." Kunhan vain lipuu päivästä toiseen vähissä rahoissaan, mutta rahakaan ei oikein motivoi häntä.

Pelkään kai sitä, että nuori jäänyt sellaiseen tilaan, että ei aio edes yrittää. En tiedä onko parasta terapia+lääkitys vai pelkkä terapia. No itsehän hän päätöksen tekee ja tukena olen.

Löytyykö muilta kokemuksia vielä?

Ap

Ehdottomasti kannattaa kokeilla. Meillä auttaa keskittymään, työt ja koulu sujuneet paljon paremmin consertan avulla. Annostuksen säädössä saattaa kulua tovi, eikä tietenkään kaikille käy, mutta suosittelen kokeilemaan.

Kannattaa kokeilla, jos ei mitään lääkettä ole vielä kokeiltu. Omalla pojalla Concerta aiheutti aggressiivisuutta, eikä sopinut sen takia. Kuten eivät muutkaan metyylifenidaatit mikä mistäkin syystä.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kokeilla, jos ei mitään lääkettä ole vielä kokeiltu. Omalla pojalla Concerta aiheutti aggressiivisuutta, eikä sopinut sen takia. Kuten eivät muutkaan metyylifenidaatit mikä mistäkin syystä.

Mitään lääkettä ei ole kokeiltu vielä. Pelottaakin sivuoireet. Nuori myös välillä juhlii kavereiden kanssa ja käyttää "tietysti" alkoholia. Muita päihteitä ei ole ilmeisesti käyttänyt kun on nyt seuloissa käynyt vuoden sisään useamman kerran. Liittyen juuri noihin tutkimuksiin.

Ap