Perityykö hyvä kielipää lapsille ja lapsenlapsille? Anoppi on kielten opettaja.

Siis jos anoppi on jotenkin poikkeuksellisen lahjakas kielissä, eli puhuu tyyliin 10 kieltä sujuvasti, niin silloin voidaan aika hyvällä syyllä sanoa, että kyseessä on jokin erikoisominaisuus. Mutta varsinkin  jotain 1-3 vierasta kieltä oppii puhumaan ihan "normaalilla" päällä varustettu henkilö ja kieltenopettaja vaan on päättänyt lukea tästä itselleen ammatin. 

Jos kyseessä olisi jokin erillinen ominaisuus, voihan se periytyä, mutta samalla tavalla ei vaikkapa anopin hiusten, tai silmienväri välttämättä päädy teidän lapsille. 

Harjoituksesta, tottumuksesta ja ennen kaikkei viitseliäisyydestä se kielten oppiminen on yleensä kiinni, ei mistään "kielipäästä".

nosto

saattaa periytyä, isäni puhuu 5 kieltä, minä 6 ja enemmänkin, jos jaksaisi opiskella..mutsi nyt on mitä on, vaikka kovasti väitetään että lapset perii älykkyyden äidiltään.

nosto

nosto

Uppista

Tää on hyvä aloitus, joten nosto tälle.

Lisää mielipiteitä

Oleellista on käyttääkö vieraita kieliä. Voi oppia luonnostaan mutta sanavarasto karttuu lukemalla ja erilaisissa tilanteissa kieltä käyttämällä. Jonkun verran vieraskielisiä sarjoja katsomalla mutta jos vain lukee käännetyt tekstit, ei ehkä seuraa puhuttua aktiivisesti.

Pieni lapsi voi nykyään treenata netissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi se periytyä. Pyydä että anoppi puhuu lapsille vain vierailla kielillä, ne oppii kuin itsestään pieninä, myöhemmin on vaikeampaa. Lapsilla pysyy ihan hyvin eri kielet päässä erillään, ei tarvi pelätä että suomi jotenkin sekavoituisi.

Miksi joku alapeukuttaa tätäkin? Kielet kannattaa opetella mahdollisimman nuorena. 

En ole alapeukuttanut, mut olisko siksi että aika hölmö idea pyytää mummoa puhumaan lapsenlapsilleen vieraalla kielellä. Kyllä siinä suhteessa on ihan hyvä saada käyttää omaa tunnekieltään. Lapsia voi altistaa kielille fiksummillakin tavoilla.

Motivaatiolla ja käytön määrällä on paljon suurempi merkitys kielen oppimiselle kuin geeneillä.

Kokemuksia kellään?

Vierailija kirjoitti:

Kielten opettajaksi voi kyllä päätyä myös olematta mitenkään poikkeuksellisen lahjakas kielissä. Opiskeluinto riittää.

Tätä samaa olin kommentoimassa, että opiskelu vaatii eniten sitkeyttä. Yleistäen kaikista voi tulla opiskelemalla melkein mitä tahansa. Toisten tie ammattilaiseksi on vain lyhyempi kuin toisten riippuen hiukan geneettisestäkin perimästä. Eivätkä kaikki ammattilaiset todellakaan ole kykyjensä mukaisella alalla. Ihan ok kieltenopettaja voisi vaikka olla erinomainen muusikko, mutta on tullakseen toimeen valinnut toisen alan.

Olen joskus lukenut, että älykkyys ja kielellinen lahjakkuus periytyisivät äidin puolelta. Voin toki muistaa väärinkin.

Puhun itse viittä kieltä ja lapseni on lukihäiriöinen ja hänellä on kielenkehityksen häiriö. Niin että eipä ole mikään tae, että periytyy edes kasvatuksen kautta.

Kielellinen lahjakkuus on vaikeasti määriteltävä asia. Voi olla hyvä esim. suomen kielessä, kirjoittaa kirjoja, puhuu sujuvaa ja rikasta kieltä. Sitten on niitä, jotka ovat altistuneet vieraalle kielelle ja siksi osaavat kieltä. Tämä ei varsinaisesti vaadi kuin oleilua vieraskielisen kanssa. Sitten on niitä, joilla on ilmiömäinen muisti, oppivat vieraatkin kielen sanat helposti, oppivat lukemaan vieraita kieliä helposti. Mutta puhuminen on taas eri asia, se vaatii suun motoriikan hallintaa ja kyky oppia on lapsella paras. Puhuminen liittyy myös esiintymishalukkuuteen.

Muistihan periytyy ainakin jonkun verran. Puhuttu kieli ei periydy, vaan vaatii harjoittelua.

Mielipiteitä lisää? On nimittäin tärkeää osata kieliä!

nosto

nosto

up