Mieheni on vihainen kun olen priorisoitunut lapsen parisuhteemme edelle. Mutta miten muuten se voisi mennä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä miehenä olen lapsen kanssa kotona ja vaimoni on töissä.

Meillä on kaksi lasta. Ensimmäisen lapsen kanssa vaimoni oli kotona ja valitti nyt toisen lapsen tullessa, että hän haluaa töihin ja minun pitää jäädä hoitamaan lasta, koska on rankkaa olla kotona pienen lapsen kanssa ja toinen pääsee vaa töihin karkuun.

Eipä vaimo ymmärtänyt, että (koin itse saman ekan lapsen aikana) samanlailla se lapsi herättää ja pitää sen työssäkäyvän osapuolen hereillä joka kerta, kun rupeaa itkemään.

Meinasin töissä ollessa välillä nukahdella, kun olin väsynyt.

Nyt vaimoni vaatii, että haluaisi vaihtaa osia takaisin. En ole siihen suostunut enkä tule suostumaan.

Kotona oleminen on kuitenkin paljon kevyempää ja vähemmän stressaavaa, kuin töissä.

Itse järjestän arjen juuri niin, että lapset on osa normaalia arkea enkä niin päin, että lapsi määrää sen arjen.

Siis tietenkin lapsen hyvinvointi mennään edellä ja varsinkin tämän pienemmän mutta esim jos 4 vuotias lapsi kiukuttelee, kun haluaa jotain niin ei se ainakaan meillä mene niin, että kaikki pitäisi saada mitä haluaa vaan me vanhemmat se loppupeleissä sitten päätetään miten asiat on. 

Arki on aikalailla sellaista, että kun lapsi nukkuu niin minäkin ehkä nukun (riippuen vanhemmasta lapsesta, kun se ei taas tahdo nukkua), kun lapsi on hereillä tai nukkuu niin välillä teen ruokaa ja välillä siivoan. En ehkä ihan samaa tyyliin siivoile, kuin ennen siivottiin vaan nyt siivotaan, kun keretään esim tänään vessa, huomenna olohuone, ylihuomenna keittiö.  Ennen siivottiin koko huusholli kerran viikossa tiettynä päivänä ja silloin tällöin imuroitiin. Välillä katson televisiota vanhemman lapsen kanssa, kun vauva nukkuu tai sit yksin kattelen. Sitten, kun vanhempi lapsi on päiväunilla niin otan itekkin päiväunet aina, kun vain kerkeän.

Vaimo osallistuu viikonloppuisin ja iltaisin lapsen hoitoon samanlailla töiden jälkeen, kuin minäkin osallistuin ensimmäisen lapsen kanssa.

Kokeiltaa joskus sen sijaan, kun valitatte vain puolisoillenne, että pääsette helpolla töissä, että vaihtakaa oikeesti niitä osia vähäksi aikaa niin huomaatte mitä se todellisuudessa on.

Sinä nukut päiväunia kaikessa rauhassa ja sillä aikaa lapsi käy esimerkiksi vääntämässä hellan levyt päälle? Tai menee siivouskomerolle maistelemaan pesuaineita? Tai leikkimään veitsillä? Tietääkö vaimosi?

😅 Voi luoja. Pikkasen on mennyt pieleen, jos lapsenne on noin sekaisin.

No, ihan normaalia 1-vuotiaan käytöstä olla kiinnostunut hellan levyistä. Se taas ei ole, ettei vanhemmat osaa varautua ja järjestä kotia niin että pesuaineet on lapsen ulottumattomissa ja hellan napeissa lapsilukot.

Hänellä on 4-vuotias lapsi. Meillä ei koskaan ole ollut hellannapeissa lapsilukkoja, mitään ei ome piilotettu eikä lapsemme koskaan ole joutunut yhteenkään vaaratilanteeseen. Normaali lapsi tajuaa kun kerrotaan mitä saa ja ei saa tehdä. Veitsien kanssa heiluva 4-vuotias ei kuulu kotiin.

Ah yhden helpon lapsen äidit jotka pätevät erinomaisuudellaan. Näitä riittää joka keskusteluun. Jos lapsesi ei ole kuin minun lapseni, se on viallinen, eikö niin?

Niitä lapsia oli kolme, huomasitko? Jos lapsesi heiluu veitsien kanssa ja syö pesuainetta, kyllä, hän ei ole normaali.

Vastasin kommenttiin jossa puhuttiin yhdestä 4-vuotiaasta. Ja joo. Olet väärässä. Sori vaan.

Kuulostaa, että lapsi on aika haastava ja myös tilanne, jossa ei ulkopuolista apua. Hyvin itkuinen, huonosti nukkuva vauva ja taapero iässä vilkkaus, joka ei mahdollista selän kääntämistä hetkeksikään, kuulostaa samalta kuin meidän Nepsy -lapsen kanssa. Ja parisuhde oli kovilla. Nyt apua hakemaan; neuvola, perhetyö jne. Lapsi ehkä tarvitsee tukitoimia myöhemmin. Meidän Nepsy nyt hyvin pärjäävä ja fiksu kohta yläkoululainen, mutta tähän pisteeseen pääsy (ja se että parisuhde sekä perhe on vielä kasassa!) ja että uskallettiin jopa hankkia lisää lapsia (joiden kanssa muuten huomannut, että ne ensimmäiset vuodet esikoisen kanssa oli _oikeasti_ haastavia), on vaatinut apua!

Mä ilmoittaisin, että lähden hotelliin nukkumaan viikonlopuksi. Mies saisi hoitaa koko viikonlopun. Sen jälkeen voisin jutella parisuhteesta.

Itse kyllä lähdin 4 päiväksi reissuun kavereiden kanssa, kun lapsi oli 7 kk. Mutta mulla ei ollutkaan univelkaa ja mies hoiti lasta muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ja useimmiten se olen minä joka ole lapsen vahtimisessa/hoitamisessa kiinni koko ajan. Ja olen tietenkin iltaisin aika väsynyt, kaadun sänkyyn ja nukahdan. Olen päivisinkin usein väsynyt."

Ymmärsinkö oikein, että mies on jättänyt yhteisen lapsenne hoidon sinulle ja suuttuu kun hänelle ei jää huomiota? Tuleeko jommalle kummalle tiestä mieleen eräs yksinkertainen ratkaisu, joka voisi muuttaa tilannetta?

Jos luet oikein tarkkaan, sinulle selviää että mies käy "töissä" ja sinne menemiseen ja sieltä palaamiseen kuluva aika on pitkä.

Googlaa mitä työnteko on, jos et vielä tiedä.

Normaali terve ihminen tekee osansa kotitöistä töiden jälkeen. Nainen on käytännössä töissä 24/7, kuuntelee siihen päälle vinkuvaa miestä ja sitten saisi ilmeisesti p*llu kosteana vielä hoivata tätä sankaria.

Missä vaiheessa ap on sanonut ettei hänen miehensä tee osuuttaan? Ja jos sulla on kuivat paikat eikä seksi kiinnosta, tarkista hormonitasosi ja hanki liukkaria.

"Ja useimmiten se olen minä joka ole lapsen vahtimisessa/hoitamisessa kiinni koko ajan. Ja olen tietenkin iltaisin aika väsynyt, kaadun sänkyyn ja nukahdan. Olen päivisinkin usein väsynyt."

Niin, koska mies on töissä. Ei lapsen hoitaminen ole kotityö.

Totta, lapsen hoitaminen ei ole verrattavissa kotityöhön, vaan käy ihan kunnon työstä.

Eli missä kohtaa ap sanoi ettei miehensä tee kotitöitä? Siitäkin voi olla montaa mieltä onko lasten hoitaminen työtä. Mulle se ei sitä ole, se on elämää lasten kanssa.

Voit toki muotoilla asian niin, että mies ei halua elää elämää omien lastensa kanssa. Nainen sen sijaan elää ja tämä elämä, joka ei ole kotityötä tai työtä, saa hänet kuitenkin rättiväsyneeksi. Mikähän voisi olla normaalin empaattisen ihmisen reaktio rakkaan ihmisen väsymykseen? No tottakai vaatia ja itkeä hänet kuumaan seksisessiioon!!

No ei se mies paljon voi tehdä töissä ollessaan asialle. Ja kyllä, seksi piristää, kokeile joskus.

Ai nyt se mies on illat ja viikonloputkin siellä töissä? Pitäisikö ehkä vähentää työntekoa, jos on nainen ja lapsi kotona. Muuten saattaa perhe lähteä muille maille.

Välität siis vain itsestäsi. Minä, minä, minä. Lapset kaipaavat tasapainoista perhettä ja ruokaakin mutta sinulta sitä ei kannata odottaa. Päivät pitkät kiskotaan punkkua ja nukutaan pöhnää pois. Lapset joutuvat nälkäisenä odottamaan isäänsä töistä ja silloin sitten ryhdistäydytään esittämään kunnon perheenäitiä, joka huolehtii muka jälkeläisistään. Voivoi.

Olisin itse antanut omalle miehelleni kenkää aikapäiviä sitten, jos hän ei priorisoisi lapsiamme ykköseksi.

Jos meidän koti olisi tulessa, kumpikin toivoisi että lapset pelastetaan ensin.

Vierailija kirjoitti:

Hoitele miehesi nopeasti päivittäin niin hän pysyy varmasti tyytyväisenä.

Hoitele??! Rakasteleminen, läheisyys, hellyys. Oletko kuullut sellaisesta? Voitelun voit hoidella itseksesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitele miehesi nopeasti päivittäin niin hän pysyy varmasti tyytyväisenä.

Hoitele??! Rakasteleminen, läheisyys, hellyys. Oletko kuullut sellaisesta? Voitelun voit hoidella itseksesi.

Hoitelun.

Kurjan kuuloinen mies!

Yrittäkää tehdä asioita, joissa voitte vaikka jutella samalla ja silti lapsi pysyy mukana. Esim. polkupyöräretki (lapsi takana istuimessa).

Yrittäisin ehkä palkata useammin lastenhoitajan myös.

Lapsi kuulostaa haastavalta, olet sisukkaan kuuloinen!

Vierailija kirjoitti:

Olisin itse antanut omalle miehelleni kenkää aikapäiviä sitten, jos hän ei priorisoisi lapsiamme ykköseksi.

Jos meidän koti olisi tulessa, kumpikin toivoisi että lapset pelastetaan ensin.

Tulipalossa nyt varsinaisesti ei ketään aseteta toista tärkeämmäksi ja pelasteta sen perusteella. Lapsista pidetään huolta ja heidät pelastetaan, mutta sillä ei ole mitään tekemistä kyllä keskustelussa olevan asuan kanssa.

Tulipalosta pelastetaan ne, jotka eivät omin avuin selviydy ulos, sitä mukaa kun savun seasta vastaan tulevat. Perheissä isän ja äidin suhde on aina tärkein, lapset tulevat seuraavina. Lapset elävät oman elämänsä ja kokevat omat suhteensa/seikkailunsa, vanhemmat elävät omansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin itse antanut omalle miehelleni kenkää aikapäiviä sitten, jos hän ei priorisoisi lapsiamme ykköseksi.

Jos meidän koti olisi tulessa, kumpikin toivoisi että lapset pelastetaan ensin.

Tulipalossa nyt varsinaisesti ei ketään aseteta toista tärkeämmäksi ja pelasteta sen perusteella. Lapsista pidetään huolta ja heidät pelastetaan, mutta sillä ei ole mitään tekemistä kyllä keskustelussa olevan asuan kanssa.

No joo, tavallaan kyllä, miten kysymyksen käsittääkin. Kun puhutaan korkeintaan parivuotiaasta taaperosta, niin jokainen täysijärkinen vanhempi ymmärtänee missä siinä vaiheessa mennään. Seksi silloin tällöin kuuluu asiaan, normaali mieskin tajuaa ettei vaimo aiempaan tapaan pysty tai jaksa. Ja että parisuhdeaika on tuolloin kortilla mutta tasapainottuu myöhemmin. Ehkä itse olen ollut puolison valinnassa onnekas?

Tämä ketju on hyvä esimerkki siitä kuinka mies ei ole mitään muuta kuin siittäjä ja maksaja jolla ei ole muuta arvoa naisille

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on hyvä esimerkki siitä kuinka mies ei ole mitään muuta kuin siittäjä ja maksaja jolla ei ole muuta arvoa naisille

Miten niin? Perustele väitteesi äläkä mussuta.

Tähän on vain yksi ratkaisu. Sinun pitää antaa miehelle tilaa hoitaa lasta enemmän. Kun mies on enemmän lapsen kanssa, tajuaa mies että lapsi on tärkeä.

Kun saat itse lisää vapaa-aikaa, toivon mukaan alat myös huomata että sinulla on aikaa myös parisuhteelle.

Miehesi pitää siis hoitaa lasta enemmän. Sanon asian näin itse miehenä. Tämä on ainoa tapa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on hyvä esimerkki siitä kuinka mies ei ole mitään muuta kuin siittäjä ja maksaja jolla ei ole muuta arvoa naisille

Miten niin? Perustele väitteesi äläkä mussuta.

Lue 48 sivua kommentteja jossa haukutaan mies kun se ei ole vain hiljaa ja elätä kun nainen unohti miehen heti lapsen saatuaan

Tänne on näemmä pesiytynyt oikein porukalla seksistä haaveksivia keskenkasvuisia kolleja trollaamaan noita lapsellisuuksiaan joka ketjussa. Voisitte keskustella kuin oikeat miehet ja miettiä ratkaisua, mutta ei tuo naisviha tursuu niin läpi, ettei kukaan voi ottaa vakavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ja useimmiten se olen minä joka ole lapsen vahtimisessa/hoitamisessa kiinni koko ajan. Ja olen tietenkin iltaisin aika väsynyt, kaadun sänkyyn ja nukahdan. Olen päivisinkin usein väsynyt."

Ymmärsinkö oikein, että mies on jättänyt yhteisen lapsenne hoidon sinulle ja suuttuu kun hänelle ei jää huomiota? Tuleeko jommalle kummalle tiestä mieleen eräs yksinkertainen ratkaisu, joka voisi muuttaa tilannetta?

Jos luet oikein tarkkaan, sinulle selviää että mies käy "töissä" ja sinne menemiseen ja sieltä palaamiseen kuluva aika on pitkä.

Googlaa mitä työnteko on, jos et vielä tiedä.

Normaali terve ihminen tekee osansa kotitöistä töiden jälkeen. Nainen on käytännössä töissä 24/7, kuuntelee siihen päälle vinkuvaa miestä ja sitten saisi ilmeisesti p*llu kosteana vielä hoivata tätä sankaria.

Missä vaiheessa ap on sanonut ettei hänen miehensä tee osuuttaan? Ja jos sulla on kuivat paikat eikä seksi kiinnosta, tarkista hormonitasosi ja hanki liukkaria.

"Ja useimmiten se olen minä joka ole lapsen vahtimisessa/hoitamisessa kiinni koko ajan. Ja olen tietenkin iltaisin aika väsynyt, kaadun sänkyyn ja nukahdan. Olen päivisinkin usein väsynyt."

Niin, koska mies on töissä. Ei lapsen hoitaminen ole kotityö.

Totta, lapsen hoitaminen ei ole verrattavissa kotityöhön, vaan käy ihan kunnon työstä.

Kuinka monen työkaverit nukkuu päivästä enemmän kuin kissat?

Aika monessa toimistossa on tosi veltto meininki, eikä monikaan huuda koliikissa tai tiputtele esineitä varpailleen.

En tajuu miks ns. nepsylasten vanhemmat tekee useita lapsia. Sitt asiantuntija valaisi minua: adhd puoliso niitä intoutuu tekemään ja innostaa. Siis ei siinä mitään, mutta sitten ovat ongelmissa ja tarvitsisivat apua/tukea, mutta ei sitä riitä. Ja nuo neurologiset jos totta, niin ne periytyy. 

Ja mun tuttavapiiriin kuuluu tyyppi, joka sekä adhd että asperger ja puolisonsa asperger. Heillä neljä lasta ja tukea perheeseen annetaan vaikka molemmat vanhemmat on kotona. 

Sitt mies ei jaksa, koska a-vaimoa ei enää seksi ja läheisyys nappaa, niin mies vieraisiin. Älytöntä. Ja sitt yhdessä haukkuvat niitä liiton ulkopuolisia ja tekevät itsestään pulmusia. Uhreja.

Mun sisko oli tollaisen miehen hyväksikäytettynä tosi pitkään ja sairastui sitten pahasti masennukseen, kun tää aspergesrouva soitti hälle ja haukkui vaikka miksi. Ja adhd haukkui siskoni joksikin huhuh. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ja useimmiten se olen minä joka ole lapsen vahtimisessa/hoitamisessa kiinni koko ajan. Ja olen tietenkin iltaisin aika väsynyt, kaadun sänkyyn ja nukahdan. Olen päivisinkin usein väsynyt."

Ymmärsinkö oikein, että mies on jättänyt yhteisen lapsenne hoidon sinulle ja suuttuu kun hänelle ei jää huomiota? Tuleeko jommalle kummalle tiestä mieleen eräs yksinkertainen ratkaisu, joka voisi muuttaa tilannetta?

Jos luet oikein tarkkaan, sinulle selviää että mies käy "töissä" ja sinne menemiseen ja sieltä palaamiseen kuluva aika on pitkä.

Googlaa mitä työnteko on, jos et vielä tiedä.

Normaali terve ihminen tekee osansa kotitöistä töiden jälkeen. Nainen on käytännössä töissä 24/7, kuuntelee siihen päälle vinkuvaa miestä ja sitten saisi ilmeisesti p*llu kosteana vielä hoivata tätä sankaria.

Missä vaiheessa ap on sanonut ettei hänen miehensä tee osuuttaan? Ja jos sulla on kuivat paikat eikä seksi kiinnosta, tarkista hormonitasosi ja hanki liukkaria.

"Ja useimmiten se olen minä joka ole lapsen vahtimisessa/hoitamisessa kiinni koko ajan. Ja olen tietenkin iltaisin aika väsynyt, kaadun sänkyyn ja nukahdan. Olen päivisinkin usein väsynyt."

Niin, koska mies on töissä. Ei lapsen hoitaminen ole kotityö.

Totta, lapsen hoitaminen ei ole verrattavissa kotityöhön, vaan käy ihan kunnon työstä.

Kuinka monen työkaverit nukkuu päivästä enemmän kuin kissat?

Aika monessa toimistossa on tosi veltto meininki, eikä monikaan huuda koliikissa tai tiputtele esineitä varpailleen.

Mielestani lasten kanssa kotona oleminen eli lastenhoitoTYÖN tekeminen on verrattavissa siihen että olisi ensiavussa töissä. Saattaa mennä tunteja että kaikki on hyvin ja on hiljaista, ja sitten yhtäkkiä iskee aivan tajuton ryysis ja hätätila. Näitä tilanteita ei voi kunnolla ennakoida, ja se että joutuu koko ajan olemaan varpaillaan ja vuorossa on aivan hirveän rankkaa. Todellakin rankempaa kuin lähes mikään tavallinen duuni.

Kuvitelkaa nyt että olette olleet 36 tuntia siellä ensiavussa ja sitten tulet himaan ja puoliso siellä vinkuu parisuhdeajasta. Voi helvetti sanon vaan.