Lue keskustelun säännöt.
Mieheni on vihainen kun olen priorisoitunut lapsen parisuhteemme edelle. Mutta miten muuten se voisi mennä?
Meillä on juuri kaksi täyttänyt lapsi. Yhdessä suunniteltu ja haluttu. Mies on ollut jo pidempään vihainen siitä, että olen priorisoinut vauvan ja nyttemmin taaperon parisuhteemme edelle. On katkera ja usein aloittaa riidan asiasta.
Selittäkää minulle miten muuten asia voisi olla. Vauva ja pieni lapsi tarvitsee jatkuvaa hoivaa ja huolenpitoa. Meillä ei ole mummeja ja kummeja hoitamassa lasta. Jo vauvana lapsi nukkui vain lyhyissä pätkissä (ja päiväunia vain liikkuvissa vaunuissa), yhä heräilee öisin. Ei ole ollenkaan itsekseen viihtyvää tyyppiä, ei ollut vauvanakaan, ja tällä hetkellä vauhtia on enemmän kuin järkeä eli on täysin vahdittava. Joku aikuinen on siis käytännössä koko ajan kiinni lapsen vahtimisessa tai hoitamisessa, ollut aina näin, koska ei lasta voi jättää yksin, tapahtuu tuhoja heti, vauvana huusi täyttä kurkkua jos jäi hetkeksi yksin. Ja useimmiten se olen minä joka ole lapsen vahtimisessa/hoitamisessa kiinni koko ajan. Ja olen tietenkin iltaisin aika väsynyt, kaadun sänkyyn ja nukahdan. Olen päivisinkin usein väsynyt.
Miten minä käytännössä voisin priorisoida tässä parisuhdetta? Millä ajalla? Ollaan joskus palkattu hoitaja kotiin kun ollaan käyty kaksin jossain, mutta harvoin tähän on varaa eikä se ole tilannetta muuttanut mihinkään, mies on yhä vihainen.
Kommentit (1809)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän totuus on, että jos lastenhoito yleisesti miehiä kiinnostaisi, he tekisivät sitä oma-aloitteisesti. Ennen vanhaan lapsia vain tuli, mutta nykyään se on naisen päätös haluaako lapsia vai ei. Kaikkien kannattaisi etukäteen miettiä mitä se lasten tulo perheeseen tarkoittaa käytännössä.
-isä-
Mies ei suhtaudu isyyteen ja lapsiin ”lasten hoitona”, kuten naiset. Äiti sit pitää sitä vääränä tapana. He ovat lastensa kanssa, siihen kuuluu eri asioita eri aikoina. Naisilla olisi paljon opittavaa miehiltä.
Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän se lapsen kanssa vietetty aika on lapsen hoitamista.
Miten niin? Kokeile joskus itse miten äitiyteesi vaikuttaa, kun et voivottele lasten hoidon vaikeutta vaan teet asioita heidän kanssaan.
Miehet itse voi kokeilla, että vaihtaa sen vauvan vaipan ilman erillistä komentoa.
Kyllä ne sen vaihtaa ilman, että sä olet siinä valittamassa ja kellottanassa sen vaihtoa. Anna joskus sen miehesi aidosti olla sen vauvan kanssa, tulet yllättymään. Vauva ei mene tikki jos se vaippa vaihdetaan vartti myöhemmin kuin sinä olidit sen tehnyt tai paitaa ei vaihdeta heti kun siihen tulee pikkutahra.
Hoida kuule niitä omia vauvojasi.
Oletko edes täysi-ikäinen?
Olen. Oletko sinä?
En usko sun olevan kun käyttäydyt kuin kiukutteleva teini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän totuus on, että jos lastenhoito yleisesti miehiä kiinnostaisi, he tekisivät sitä oma-aloitteisesti. Ennen vanhaan lapsia vain tuli, mutta nykyään se on naisen päätös haluaako lapsia vai ei. Kaikkien kannattaisi etukäteen miettiä mitä se lasten tulo perheeseen tarkoittaa käytännössä.
-isä-
Mies ei suhtaudu isyyteen ja lapsiin ”lasten hoitona”, kuten naiset. Äiti sit pitää sitä vääränä tapana. He ovat lastensa kanssa, siihen kuuluu eri asioita eri aikoina. Naisilla olisi paljon opittavaa miehiltä.
Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän se lapsen kanssa vietetty aika on lapsen hoitamista.
Miten niin? Kokeile joskus itse miten äitiyteesi vaikuttaa, kun et voivottele lasten hoidon vaikeutta vaan teet asioita heidän kanssaan.
Miehet itse voi kokeilla, että vaihtaa sen vauvan vaipan ilman erillistä komentoa.
Kyllä ne sen vaihtaa ilman, että sä olet siinä valittamassa ja kellottanassa sen vaihtoa. Anna joskus sen miehesi aidosti olla sen vauvan kanssa, tulet yllättymään. Vauva ei mene tikki jos se vaippa vaihdetaan vartti myöhemmin kuin sinä olidit sen tehnyt tai paitaa ei vaihdeta heti kun siihen tulee pikkutahra.
Anna vaan vauvasi olla vartin verran ripulikakka vaipassa ja tule sitten kertomaan, mitä kaikkea sinun piti tehdä, että sait lapsen ihon paranemaan. Kerro vielä sekin, miten hyvä mieli sinulle tuli, kun lapsi itki kipeää ihoa.
😅 Ripulikakkavaipanko muka isä jättää vaihtamatta? Älä jaksa! Olen kasvattanut kolme lasta, parisuhteeni on jokaisen vauvavuoden voinut loistavasti, en ole katkeroitunut miesvihaaja ja lapseni ovat onnellisia ja terveitä. Ja ihan vaikka annoin heidän olla isänsä kanssa vauvanakin.
Hah, tuo oli yhdelle ystävälleni viimeinen pisara, jonka jälkeen nainen haki eroa. Nainen meni kauppaan, jätti vauvan isänsä kanssa kotiin ja kotiin tullessa vastassa oli huutava vauva ja mies kuulokkeet korvilla pelaamassa.
Vai niin. Tämä nyt ei ole mikään yleinen kuvaus iseistä. Wt-porukka ja addiktit on erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän totuus on, että jos lastenhoito yleisesti miehiä kiinnostaisi, he tekisivät sitä oma-aloitteisesti. Ennen vanhaan lapsia vain tuli, mutta nykyään se on naisen päätös haluaako lapsia vai ei. Kaikkien kannattaisi etukäteen miettiä mitä se lasten tulo perheeseen tarkoittaa käytännössä.
-isä-
Mies ei suhtaudu isyyteen ja lapsiin ”lasten hoitona”, kuten naiset. Äiti sit pitää sitä vääränä tapana. He ovat lastensa kanssa, siihen kuuluu eri asioita eri aikoina. Naisilla olisi paljon opittavaa miehiltä.
Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän se lapsen kanssa vietetty aika on lapsen hoitamista.
Miten niin? Kokeile joskus itse miten äitiyteesi vaikuttaa, kun et voivottele lasten hoidon vaikeutta vaan teet asioita heidän kanssaan.
Miehet itse voi kokeilla, että vaihtaa sen vauvan vaipan ilman erillistä komentoa.
Kyllä ne sen vaihtaa ilman, että sä olet siinä valittamassa ja kellottanassa sen vaihtoa. Anna joskus sen miehesi aidosti olla sen vauvan kanssa, tulet yllättymään. Vauva ei mene tikki jos se vaippa vaihdetaan vartti myöhemmin kuin sinä olidit sen tehnyt tai paitaa ei vaihdeta heti kun siihen tulee pikkutahra.
Hoida kuule niitä omia vauvojasi.
Oletko edes täysi-ikäinen?
Olen. Oletko sinä?
En usko sun olevan kun käyttäydyt kuin kiukutteleva teini.
Itse väität, että vauvalle tekee hyvää olla likaisessa vaipassa. Tuolla menolla vauvan iho menee punaiseksi ja kipeäksi. En ymmärrä, miksi joistakin on kiva antaa lapsen kärsiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saas nähdä miten tuossa käy. Kaverini mies on mieslapsi. Pinnaa kiristyy heti jos pitää lasten kanssa aikaa viettää, se oma telkkarin katselu ja pelaaminen on niin paljon tärkeämpää. Jossain kohtaa alle 10-vuotiaana vanhempi lapsista jo pyysi äidiltään, että eikö me voitaisi asua ilman isää. Ikävä kyllä kaverini itsepäisesti haluaa pitää perheen kasassa, vaikka siinä kärsivät eniten ne lapset.
Ihanaa voimaantumista, ja aina nämä tarinat on joltain kaverilta.
Minun kaverini otti lapsensa isästä eron kun 8v tytär kysyi että eikö isä voisi muuttaa pois. Kaveri oli ajatellut että kahden vanhemman perhe olisi lapselle parempi. Tytär nyt aikuinen ja kiitollinen onnellisesta ahdistamattomasta elämästään äitinsä kanssa. Että sellaisia isiä.
Tytöllä oli siis monta isää? Ei ihme että ahdisti.
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee pitkää päivää töissä. Ei minulla ole ollut sellaista omaa rentoutumisaikaa vauvan syntymän jälkeen ollenkaan. Päiväunien aikana en siis ole päässyt itse lepäämään, koska pitää työntää vaunuja. Töiden jälkeen kun mies on hetken lapsen kanssa menee se aika minulla ihan omien asioiden hoitamiseen: maksan laskuja, käyn suihkussa, kirjoitan muutamat viestit, saatan laittaa ruokaa tai vaikka leikata varpaankynnet ja mitä näitä nyt on, pieniä asioita joita nyt vain pitää hoitaa. Ap
Välillä sanot että mies tekee pitkää päivää töissä, välillä taas kerrot kuinka työpäivän pituus johtuu työmatkasta ja työpäivän pituus on normaali.
Miksi vaihtelet tarinaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän totuus on, että jos lastenhoito yleisesti miehiä kiinnostaisi, he tekisivät sitä oma-aloitteisesti. Ennen vanhaan lapsia vain tuli, mutta nykyään se on naisen päätös haluaako lapsia vai ei. Kaikkien kannattaisi etukäteen miettiä mitä se lasten tulo perheeseen tarkoittaa käytännössä.
-isä-
Mies ei suhtaudu isyyteen ja lapsiin ”lasten hoitona”, kuten naiset. Äiti sit pitää sitä vääränä tapana. He ovat lastensa kanssa, siihen kuuluu eri asioita eri aikoina. Naisilla olisi paljon opittavaa miehiltä.
Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän se lapsen kanssa vietetty aika on lapsen hoitamista.
Miten niin? Kokeile joskus itse miten äitiyteesi vaikuttaa, kun et voivottele lasten hoidon vaikeutta vaan teet asioita heidän kanssaan.
Miehet itse voi kokeilla, että vaihtaa sen vauvan vaipan ilman erillistä komentoa.
Kyllä ne sen vaihtaa ilman, että sä olet siinä valittamassa ja kellottanassa sen vaihtoa. Anna joskus sen miehesi aidosti olla sen vauvan kanssa, tulet yllättymään. Vauva ei mene tikki jos se vaippa vaihdetaan vartti myöhemmin kuin sinä olidit sen tehnyt tai paitaa ei vaihdeta heti kun siihen tulee pikkutahra.
Hoida kuule niitä omia vauvojasi.
Oletko edes täysi-ikäinen?
Olen. Oletko sinä?
En usko sun olevan kun käyttäydyt kuin kiukutteleva teini.
Itse väität, että vauvalle tekee hyvää olla likaisessa vaipassa. Tuolla menolla vauvan iho menee punaiseksi ja kipeäksi. En ymmärrä, miksi joistakin on kiva antaa lapsen kärsiä.
Kukaan ei väitä mitään tuollaista. Sinulle sanottiin, että vaipanvaihto ei ole asua, joka on vartin päälle.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Menepä Huoris-incel hampaidenpesulle ja nukkumaan, että jaksat herätä aikaisin aamulla nihin tärkeisiin töihisi, joita tänäänkin teit ja joiden matalapalkkaisuutta ei käy kiistäminen.
Eilen valvoit liian myöhään. Sinulla oli väsykiukku jo ennen iltakymmentä.
Tässä hyvä esimerkki palstailevasta naisesta jolla on yksinkertaisesti niin huono itsentunto että hänen pitää rähistä täällä tuntemattomille miehille. Syytä hänen vihalleen ei ole tiedossa, mutta eipä sillä ole merkitystä. Ainoa asia jolla on väliä on se, että tällainen viestitä ei palstan tasoa nosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee pitkää päivää töissä. Ei minulla ole ollut sellaista omaa rentoutumisaikaa vauvan syntymän jälkeen ollenkaan. Päiväunien aikana en siis ole päässyt itse lepäämään, koska pitää työntää vaunuja. Töiden jälkeen kun mies on hetken lapsen kanssa menee se aika minulla ihan omien asioiden hoitamiseen: maksan laskuja, käyn suihkussa, kirjoitan muutamat viestit, saatan laittaa ruokaa tai vaikka leikata varpaankynnet ja mitä näitä nyt on, pieniä asioita joita nyt vain pitää hoitaa. Ap
Välillä sanot että mies tekee pitkää päivää töissä, välillä taas kerrot kuinka työpäivän pituus johtuu työmatkasta ja työpäivän pituus on normaali.
Miksi vaihtelet tarinaa?
Olen eri mutta ainakin minulle nuo tarkoittaa samaa asiaa. Mies on työn takia pitkään päivittäin pois kotoa. Mitä väliä sillä on mikä määrä siitä työstä johtuvasta kotoa poissaolosta ollaan toimistolla ja mikä autossa/bussissa? Kotona olevan puolison näkökulmasta työpäivä on pitkä kun toinen lähtee aikaisin töihin ja tulee myöhään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee pitkää päivää töissä. Ei minulla ole ollut sellaista omaa rentoutumisaikaa vauvan syntymän jälkeen ollenkaan. Päiväunien aikana en siis ole päässyt itse lepäämään, koska pitää työntää vaunuja. Töiden jälkeen kun mies on hetken lapsen kanssa menee se aika minulla ihan omien asioiden hoitamiseen: maksan laskuja, käyn suihkussa, kirjoitan muutamat viestit, saatan laittaa ruokaa tai vaikka leikata varpaankynnet ja mitä näitä nyt on, pieniä asioita joita nyt vain pitää hoitaa. Ap
Välillä sanot että mies tekee pitkää päivää töissä, välillä taas kerrot kuinka työpäivän pituus johtuu työmatkasta ja työpäivän pituus on normaali.
Miksi vaihtelet tarinaa?
Olen eri mutta ainakin minulle nuo tarkoittaa samaa asiaa. Mies on työn takia pitkään päivittäin pois kotoa. Mitä väliä sillä on mikä määrä siitä työstä johtuvasta kotoa poissaolosta ollaan toimistolla ja mikä autossa/bussissa? Kotona olevan puolison näkökulmasta työpäivä on pitkä kun toinen lähtee aikaisin töihin ja tulee myöhään.
Ei tarkoita samaa. Sillä nyt valitettavasti on merkitystä tekeekö mies tavallisen 8h työpäivän toimistolla, ja käyttää työmatkoihin 2.5h , vai tekeekö hän ylitöitä.
Nyt mies tekee ihan normaalia työpäivää, ap vain vihjailee että se olisi erityisen pitkä, kiihdyttäen palstailijoita raivon partaalle "mies lopettakoot ylitöiden teon"
Sopivasti sattuneita vahinkoja on tässä ketjussa hieman liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee pitkää päivää töissä. Ei minulla ole ollut sellaista omaa rentoutumisaikaa vauvan syntymän jälkeen ollenkaan. Päiväunien aikana en siis ole päässyt itse lepäämään, koska pitää työntää vaunuja. Töiden jälkeen kun mies on hetken lapsen kanssa menee se aika minulla ihan omien asioiden hoitamiseen: maksan laskuja, käyn suihkussa, kirjoitan muutamat viestit, saatan laittaa ruokaa tai vaikka leikata varpaankynnet ja mitä näitä nyt on, pieniä asioita joita nyt vain pitää hoitaa. Ap
Välillä sanot että mies tekee pitkää päivää töissä, välillä taas kerrot kuinka työpäivän pituus johtuu työmatkasta ja työpäivän pituus on normaali.
Miksi vaihtelet tarinaa?
Olen eri mutta ainakin minulle nuo tarkoittaa samaa asiaa. Mies on työn takia pitkään päivittäin pois kotoa. Mitä väliä sillä on mikä määrä siitä työstä johtuvasta kotoa poissaolosta ollaan toimistolla ja mikä autossa/bussissa? Kotona olevan puolison näkökulmasta työpäivä on pitkä kun toinen lähtee aikaisin töihin ja tulee myöhään.
Ei tarkoita samaa. Sillä nyt valitettavasti on merkitystä tekeekö mies tavallisen 8h työpäivän toimistolla, ja käyttää työmatkoihin 2.5h , vai tekeekö hän ylitöitä.
Nyt mies tekee ihan normaalia työpäivää, ap vain vihjailee että se olisi erityisen pitkä, kiihdyttäen palstailijoita raivon partaalle "mies lopettakoot ylitöiden teon"
Sopivasti sattuneita vahinkoja on tässä ketjussa hieman liikaa.
Ap ei missään väitä että mies tekisi ylitöitä, päinvastoin hän kirjoitti jossain aika alussa että mies ei tee ylitöitä. Jos joku silti keksii että apn mies tekisi ylitöitä niin ei kai se apn vika ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee pitkää päivää töissä. Ei minulla ole ollut sellaista omaa rentoutumisaikaa vauvan syntymän jälkeen ollenkaan. Päiväunien aikana en siis ole päässyt itse lepäämään, koska pitää työntää vaunuja. Töiden jälkeen kun mies on hetken lapsen kanssa menee se aika minulla ihan omien asioiden hoitamiseen: maksan laskuja, käyn suihkussa, kirjoitan muutamat viestit, saatan laittaa ruokaa tai vaikka leikata varpaankynnet ja mitä näitä nyt on, pieniä asioita joita nyt vain pitää hoitaa. Ap
Välillä sanot että mies tekee pitkää päivää töissä, välillä taas kerrot kuinka työpäivän pituus johtuu työmatkasta ja työpäivän pituus on normaali.
Miksi vaihtelet tarinaa?
Olen eri mutta ainakin minulle nuo tarkoittaa samaa asiaa. Mies on työn takia pitkään päivittäin pois kotoa. Mitä väliä sillä on mikä määrä siitä työstä johtuvasta kotoa poissaolosta ollaan toimistolla ja mikä autossa/bussissa? Kotona olevan puolison näkökulmasta työpäivä on pitkä kun toinen lähtee aikaisin töihin ja tulee myöhään.
Ei tarkoita samaa. Sillä nyt valitettavasti on merkitystä tekeekö mies tavallisen 8h työpäivän toimistolla, ja käyttää työmatkoihin 2.5h , vai tekeekö hän ylitöitä.
Nyt mies tekee ihan normaalia työpäivää, ap vain vihjailee että se olisi erityisen pitkä, kiihdyttäen palstailijoita raivon partaalle "mies lopettakoot ylitöiden teon"
Sopivasti sattuneita vahinkoja on tässä ketjussa hieman liikaa.
Ap ei missään väitä että mies tekisi ylitöitä, päinvastoin hän kirjoitti jossain aika alussa että mies ei tee ylitöitä. Jos joku silti keksii että apn mies tekisi ylitöitä niin ei kai se apn vika ole
Ap vihjaa sanomalla että mies tekee pitkää työpäivää. Mies ei tee pitkää työpäivää vaan hänellä on pitkät työmatkat. Niiltä ei makseta palkkaa eikä niitä lasketa millään alalla työpäivän pituuteen lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee pitkää päivää töissä. Ei minulla ole ollut sellaista omaa rentoutumisaikaa vauvan syntymän jälkeen ollenkaan. Päiväunien aikana en siis ole päässyt itse lepäämään, koska pitää työntää vaunuja. Töiden jälkeen kun mies on hetken lapsen kanssa menee se aika minulla ihan omien asioiden hoitamiseen: maksan laskuja, käyn suihkussa, kirjoitan muutamat viestit, saatan laittaa ruokaa tai vaikka leikata varpaankynnet ja mitä näitä nyt on, pieniä asioita joita nyt vain pitää hoitaa. Ap
Välillä sanot että mies tekee pitkää päivää töissä, välillä taas kerrot kuinka työpäivän pituus johtuu työmatkasta ja työpäivän pituus on normaali.
Miksi vaihtelet tarinaa?
Olen eri mutta ainakin minulle nuo tarkoittaa samaa asiaa. Mies on työn takia pitkään päivittäin pois kotoa. Mitä väliä sillä on mikä määrä siitä työstä johtuvasta kotoa poissaolosta ollaan toimistolla ja mikä autossa/bussissa? Kotona olevan puolison näkökulmasta työpäivä on pitkä kun toinen lähtee aikaisin töihin ja tulee myöhään.
Ei tarkoita samaa. Sillä nyt valitettavasti on merkitystä tekeekö mies tavallisen 8h työpäivän toimistolla, ja käyttää työmatkoihin 2.5h , vai tekeekö hän ylitöitä.
Nyt mies tekee ihan normaalia työpäivää, ap vain vihjailee että se olisi erityisen pitkä, kiihdyttäen palstailijoita raivon partaalle "mies lopettakoot ylitöiden teon"
Sopivasti sattuneita vahinkoja on tässä ketjussa hieman liikaa.
Ap ei missään väitä että mies tekisi ylitöitä, päinvastoin hän kirjoitti jossain aika alussa että mies ei tee ylitöitä. Jos joku silti keksii että apn mies tekisi ylitöitä niin ei kai se apn vika ole
Ap vihjaa sanomalla että mies tekee pitkää työpäivää. Mies ei tee pitkää työpäivää vaan hänellä on pitkät työmatkat. Niiltä ei makseta palkkaa eikä niitä lasketa millään alalla työpäivän pituuteen lisäksi.
Ei vihjaa. Ihan omiasi tulkitset.
Mulla oli tuollainen mies. Kyllä on miehessä vika ja hän on itsekäs ja epäkypsä, jos ei pysty muutamaa vuotta asettamaan lapsensa tarpeita omiensa edelle. Ja vielä kitisee siitä että äiti pystyy, ja on pakkokin, kun on ainoa aikuinen perheessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tuollainen mies. Kyllä on miehessä vika ja hän on itsekäs ja epäkypsä, jos ei pysty muutamaa vuotta asettamaan lapsensa tarpeita omiensa edelle. Ja vielä kitisee siitä että äiti pystyy, ja on pakkokin, kun on ainoa aikuinen perheessä.
No montako vuotta se sitte on? 17.vuosi menossa...
Kyllähän se jos ei parin vuoden jälkeen kiinnosta, niin suosiolla kannattaa muualta kattella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin samantyyppisessä tilanteessa, kuin Ap. Olin aivan poikki ja mietin eroa. Etsin netistä tietoa ja päädyin Väestöliiton sivuille, jossa oli suunnilleen lause ”lapsen syntymä ei saa tarkoittaa sitä, että mies joutuu luopumaan kumppanistaan”. Ensin ärsyynnyin tekstistä mutta sitten tajusin, että niin oli käynyt. Olin melkein kaksi vuotta keskittynyt täysin lapseen. Olin hyvä äiti mutten puoliso. Heräsin tähän varmastikin viime hetkellä. Aloin huomioida miestäni, ihan pienillä teoilla. Kysyin häntä kiinnostavista asioista ja kuuntelin (en vain puhunut itse lapsesta tai omista asioistani, ja vaikka itseäni ei olisi niin kiinnostanut urheilu tai miehen työasiat, päätin kuunnella, koska ne olivat miehelleni tärkeitä). Läheisyys oli jäänyt pois, itse sain lapselta läheisyyttä mutta mies oli jäänyt yksin. En halunnut rakastella, koska olin niin väsynyt ja olimme etääntyneet toisistamme sekä henkisesti että fyysisesti. Pienillä askelilla tässä tapahtui tärkeitä asioita, otin miestäni hetkeksi kädestä kiinni, halasin kotitöiden välillä, annoin suukon, menin hetkeksi sohvalle kainaloon (sanoin etten halua vielä sen enempää). Pikku hiljaa ystävyys ja läheisyys palasivat takaisin. Järjestin myös muutamaksi illaksi lastenhoidon ja kävimme yhdessä syömässä ja retkeilemässä. Mieheni sanoi, että oli kaivannut kahden keskistä aikaa kanssani, ihan arkista yhdessäoloa kaksin. Kannustin miestä aktiivisemmin mukaan lapsenhoitoon ja kehuin häntä hyvistä asioista mitä hän teki (koitin huomata ne monet asiat mitä mieskin teki vaikka välillä tuntui, että jouduin kantamaan kohtuuttoman suuren vastuun lapsesta ja kodista). Tilanne oli mennyt meillä ihan lukkoon mutta pääsimme pienin askelin eteenpäin ja löysimme ystävyyden ja parisuhteen pikkulapsiarjen rinnalle. Sanoin selkeämmin missä tarvitsen apua ja että nyt tarvitsen apua, kun olin joutunut öisin valvomaan. Olemme saaneet asiat paremmalle tolalle enkä mieti enää eroa vaan näen tulevaisuuden yhteisenä. Lapsi on 2,5-vuotias ja miehen on lapsen kasvaessa entistä helpompi tehdä lapsen kanssa asioita yhdessä. Palasin itse töihin kolme kuukautta sitten ja mies jäi hoitovapaalle. Hän on oppinut olemaan lapsen kanssa ja selviämään arjen rutiineista. Mies on samalla huomannut miten paljon lapsen kanssa olo vaatii (ja myös antaa) ja miten paljon kotitöitä siihen liittyy. Lapsen ja isän välinen suhde on vahvistunut eikä äitiä tarvita enää joka asiaan. Vauva- ja pikkulapsiarki on raskasta ja vaativaa, kummankin vanhemman on tärkeää tehdä osansa, jotta homma toimii (esim. kotitöiden määrä lisääntyy lapsen myötä merkittävästi eikä toinen osapuoli voi jatkaa kuten ennen lasta ja jättää kaiken vain toiselle vanhemmalle). Oma isäni on auttanut aina äitiäni tasavertaisesti lastenhoidossa ja kotitöissä, enkä ymmärtänyt ettei omalla puolisollani ollut vastaavaa mallia lapsuudenkodistaan ja että hän tarvitsee tukea isän rooliin kasvamisessa. Tuntui ensin epäreilulta, että minun väsyneenä ja kaiken muun lisäksi piti venyä tässäkin mutta se kannatti. Ne pienet askeleet parisuhteen parantamiseksi, asioista puhuminen ja miehen kannustava mukaanottaminen johtivat meillä siihen, että mies osallistui enemmän lapsenhoitoon ja kotitöihin, miehen ja lapsen suhde parani ja näen nyt selkeämmin miten tärkeä isä on lapselle. Molemmat muutimme käytöstämme ja nyt homma toimii paremmin ja meillä kaikilla kolmella on hyvä olla yhdessä. Toivon Ap, että löydätte oman tapanne päästä asioissa rakentavasti eteenpäin.
Hitto mitä paskapuhetta. Kunnon pickme-tyttö
ap: jätä se sika
Siis mitä hittoa? Mies on kaksivuotiaan lapsen kanssa hoitovapaalla, ja sen vuoksi äiti on pick-me-girl? Voisitko vähän avata tätä ajatuskulkuasi?
-ohis
Eipä ole neuvoja antaa kun itse tuskailen täsmälleen saman ongelman parissa.. Eroa ollaan pohdittu monesti kun tuntuu ettei kumpikaan saa haluamaansa parisuhteelta. Itsestäni tuntuu siltä että kaikki haluavat minulta jotain, mutta ketään ei kiinnosta mitä minä tarvitsen. Lapsi on todella vaativa 3v ja olen vuosien jäätävän univajeen ja kiireisen arjen keskellä väsähtänyt niin totaalisesti ettei paljoa kiinnosta parisuhde-illat enää.. kun lapsi vihdoin illalla nukahtaa haluan päästä itsekin lepäämään sen minkä vain ehdin. Ja mies mököttää kun ei ole riittävästi seksiä, itse katkeroidun kun hän ei tee omaa osaansa kotitöistä vaan menee aina siitä mistä aita on matalin.. ja omat tarpeet menee kaiken edelle. Alkaa olla mitta täynnä.
Ketju pitkä kuin nälkävuosi, mutta muutama asia loistaa poissaolollaan:
- Mitä ap:n mies haluaa? Yhteistä aikaa? Seksiä? Henkistä yhteyttä? Aikuisten tekemistä kuten ravintolassa käyntiä? Kaikkea tätä?
- Miksi ap ei ota omaa aikaa säännöllisesti arkisin tunnin-kahden verran ja viikonloppuisin rutkasti enemmän? Pitääkö ap omasta hyvinvoinnistaan huolta? Viekö mies lasta koskaan tapaamaan omia vanhempiaan esim?
- Milloin lapsi menee hoitoon?
- Miten perhe nukkuu: onko perhepeti? Nukkuuko ap lapsen kanssa samassa huoneessa kahden? Nukuttaako mies koskaan lasta yöunille? Onko lapsen uniongelmia selvitetty ammattilaisen kanssa?
- Millainen mies oli ennen lasta? Halusiko silloinkin aina saada oman äänensä ensin kuuluviin? Millaista oli yhteinen aika silloin?
- Onko ap:lla ystäviä tai läheisiä, joiden kanssa jutella ja saada perspektiiviä ongelmaan?
Kateus omaa lasta kohtaan on merkki miehen vaurioituneesta kiintymyssuhteesta omiin vanhempiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tekee pitkää päivää töissä. Ei minulla ole ollut sellaista omaa rentoutumisaikaa vauvan syntymän jälkeen ollenkaan. Päiväunien aikana en siis ole päässyt itse lepäämään, koska pitää työntää vaunuja. Töiden jälkeen kun mies on hetken lapsen kanssa menee se aika minulla ihan omien asioiden hoitamiseen: maksan laskuja, käyn suihkussa, kirjoitan muutamat viestit, saatan laittaa ruokaa tai vaikka leikata varpaankynnet ja mitä näitä nyt on, pieniä asioita joita nyt vain pitää hoitaa. Ap
Välillä sanot että mies tekee pitkää päivää töissä, välillä taas kerrot kuinka työpäivän pituus johtuu työmatkasta ja työpäivän pituus on normaali.
Miksi vaihtelet tarinaa?
Olen eri mutta ainakin minulle nuo tarkoittaa samaa asiaa. Mies on työn takia pitkään päivittäin pois kotoa. Mitä väliä sillä on mikä määrä siitä työstä johtuvasta kotoa poissaolosta ollaan toimistolla ja mikä autossa/bussissa? Kotona olevan puolison näkökulmasta työpäivä on pitkä kun toinen lähtee aikaisin töihin ja tulee myöhään.
Ei tarkoita samaa. Sillä nyt valitettavasti on merkitystä tekeekö mies tavallisen 8h työpäivän toimistolla, ja käyttää työmatkoihin 2.5h , vai tekeekö hän ylitöitä.
Nyt mies tekee ihan normaalia työpäivää, ap vain vihjailee että se olisi erityisen pitkä, kiihdyttäen palstailijoita raivon partaalle "mies lopettakoot ylitöiden teon"
Sopivasti sattuneita vahinkoja on tässä ketjussa hieman liikaa.
Ap ei missään väitä että mies tekisi ylitöitä, päinvastoin hän kirjoitti jossain aika alussa että mies ei tee ylitöitä. Jos joku silti keksii että apn mies tekisi ylitöitä niin ei kai se apn vika ole
Ap vihjaa sanomalla että mies tekee pitkää työpäivää. Mies ei tee pitkää työpäivää vaan hänellä on pitkät työmatkat. Niiltä ei makseta palkkaa eikä niitä lasketa millään alalla työpäivän pituuteen lisäksi.
Ei vihjaa. Ihan omiasi tulkitset.
Ai, silti suurin osa naisista takertui juuri siihen käskien miestä lopettamaan ylityöt. Ja ne viestit saivat runsaasti tykkäyksiä.
Kerro miten se on mahdollista jos "tulkitsen omiani" ?
Olen. Oletko sinä?