Lue keskustelun säännöt.
Mummo antaa talon, mökit ja maan yhdelle lapselle lahjana, muut jäävät ilman
23.04.2022 |
Onko tämä ihan laillisesti sallittua? Mummo antaa yhdelle lapsistaan koko tilan (vain lahjaveroa vastaan) joka kattaa talon, maat ja rantamökin. Tämä sama ihminen saanut jo aiemmin lahjana toisen heidän rantamökin. Paikka on kaikkien lapsuudenkoti ja muille lapsille ja lastenlapsille tärkeä paikka viettää kesiä tuossa rantamökissä. Henkilö joka tämän kaiken nyt saa omakseen on oikeastaan kaikista vähiten siellä käynyt ja muut ovat siellä enemmän tehneet töitä, auttaneet mummoa ym vastapainoksi siellä lomailusta. Voiko asialle tehdä mitään?
Kommentit (381)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jokaisen lapsen lakiosuus, onnistuukohan kuinka hyvin asian riitautus oikeudessa?
Elävää ei voi periä. Eläessään ihmisellä on oikeus tehdä omalla omaisuudellaan mitä haluaa.
Tuo ei pidä paikkaansa. Kukaan ei voi tehdä omaisuudellaan mitä tahansa, poikkeuksena järjettömän rikkaat ihmiset.
Perustele, miksi minä en saa tehdä omaisuudellani mitä haluan. Voin lahjoittaa tai myydä sen pois, ei ole olemassa yhtäkään oikeusastetta, joka kykenisi minua estämään. Mitä siis tapahtuu, kun myyn kesämökkini ilman sukulaisten lupaa?
Kyllä, saat tehdä omaisuudellasi mitä haluat. Kukaan ei estä, mutta tee se viisaasti. Siinä vaiheessa kun alat suosimaan jotakin sisaruksista, niin sen jälkeen ei kannata ihmetellä, kun ei ole enää välejä muihin lapsiin. Minä olen tuon kokenut ja ikinä en enää vanhempiani aio nähdä. En ikinä. Alku oli vaikeaa, mutta kun käsittelee asiat, niin kaikesta pääsee yli. Surullista, mutta ei voi mitään. Näin mennään elämän loppuun asti.
Tämä.
Meillä vanhempien tekemä perseily-testamentti (eli ihan kaikki suosikille, mä en saa yhtään mitään) teki sen että välit meni vanhempiin ja sisarukseen lopullisesti. Vanhempani menettei myös ainoat lapsenlapsensa samassa rytäkässä. Niin oli tärkeää päästä suosimaan suosikkia, että ilmeisesti tämä hinta ei tunnu heillä missään.Onpa teillä ollut kummallinen perhedynamiikka.
Oudot vanhemmat, jotka (aiheetta?) suosivat yhtä.
Eikö näistä asioista voitu keskustella aikoinaan?
Ettekä te jälvipolvet ole yhtään fiksumpia, kun amputoitte lapsiltannekin sukulaissuhteet. Mammona rulaa, oh yeah!
Toivottavasti vaan trollaat. Ihan on ollut normaalit suhteet ja vanhentuneita vanhempia ollaan myös autettu miten nyt ollaan pystytty. Ja kyllä keskusteltiin, mutta kun sitten loppukeskustelu oli, että tämä asia menee nyt näin, niin mitä siinä enää itseksesi keskustelet? Luulivat varmaan, että en katkaise välejä. Olivat väärässä. Toivottavasti ovat tyytyväisiä päätökseensä. Niin makaa kuin petaa. Harmillista tietenkin lastenkin kannalta, mutta niin ilkeän tempun tekivät, että ei voi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuo testamentit missä suosikki saa kaiken ja muut jää ilman on liki aina TIETOISIA LOUKKAUKSIA. Ei niitä vanhat mummelit ja pappelit tee vahingossa. Vaan tietoisesti, haluten loukata, satuttaa, näpäyttää tai käyttää valtaa.
Meillä tuo sama tehty myös. Meni vaan vanhempien ”riemu” eli vahingoniloinen loukkaamistarkoitus vähän metsään, kun vaan kohautin olkiani ja sanoin että ihan sama, teette mitä teette.
Jatkoin elämääni ja olen nyt kerännyt itse mukavan varallisuuden, omin avuin ja ansioin.
Maatilojen sukupolvenvaihdokset on nykyään kauppoja; jatkaja ostaa. Sisarosuuksiin ei laki velvoita, mutta usein ei käytännössä olisi mahdollistakaan (että luopujat esim rantatontteja sisaruksille, kun on mahdollista, edellinen sukupolvi on ne jo jakanut). Lisäksi varsinkin investointien jälkeen jatkajalla on niskassa usein miljoonavelat.
Se, että (ainoa) rantapaikka jää tilan yhteyteen on sekin käytännössä viime kädessä ehkä järkevää. Tilakeskus on lähellä ja rantamökkiä pystyy pitämään yllä. Rantamökki tuskin on ihan uusi, joten ylläpidettävää todellakin riittää. Ja jotenkin tuntuu, tilanjakaja tuskin kovin herkästi laittaa rahoiksi ainoaa yhteyttään järveen, jos sellainen on.
Sen sijaan muualla asuville sisaruksille rantamökki voi hyvinkin muodostua rasitteeksi. Työleiriksi. Ja yhteisomistus ei pidemmän päälle ole toiminut missään, vaikka se hyvältä idealta voi tuntuakin. Siinä vaiheessa kun rantamökki on rasite, myyvät muualla asuvat sisarukset mökin pois. Helpompi myydä, kun ei itse asu lähellä. Siinä tila pieneni rantapaikan verran. Ja onhan niitäkin tapauksia, joissa elinkelpoinen tila pilkotaan vaikkapa viiteen osaan. Kukin sisarus saa palasensa. Jotta on tasapuolista. Vaan sen jälkeen elinkelpoisuus maatilana on menetty.
Tilanjatkaja ei ehkä tosiaan aina ilahdu, jos kesän kiireimpään aikaan tullaan fiilistelemään lapsuudenmuistoja. Ja uudet miniät ja vävyt voi tehdä tilalla muutoksia, jotka ei suvun mieleen olekaan. Mutta tilanteista voi selvitä! Puolin ja toisin!
Tiedänpä sellaisenkin tapauksen, jossa tila ehkä näennäisesti jaettiin niin, että kaikki sai jotain. Lopputulos on kuitenkin se, että tilakeskus rapistuvine rakennuksineen (vanhat suuret hirsirakennukset todellakin rapistuvat ja vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja remontointia), niin tämä tilakeskus jäi kahdelle siskokselle ja veli sai metsää. Veljen omaisuus kasvaa ja tuottaa. Siskosten omaisuus on rahareikä,jota heillä ei ole varaa ylläpitää. Yhtenä kokonaisuutena tila olisi voinut olla ihan toimiva kokonaisuus.
Mummo voi näissä toimissaan olla ihan fiksu. Vaikka se nyt kipeältä tuntuukin.
Toivon ap, että sinulla ja sisaruksillasi säilyisi välit! Se on mahdollista! Itse tiedän sellaisiakin tapauksia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan noin kohtuuttoman lahjan katsoa ennakkoperinnöksi, sitten aikanaan.
Ei voi. Vanhempani antoivat minulle lahjaksi rivitalo osakkeensa. Hallinta oikeus säilyy heillä eli voivat asua siinä. Maksoin lahjaveron. Tämä on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin periminen josta menisi huomattavasti enemmän veroa minulta sitten aikanaan. Ehdottomasti kannattaa lahjaksi antaa omaisuutta vielä antajan eläessä.
Tähän ei voi kukaan puuttua. Ei edes muut sukulaiset.Kyllä voi puuttua, ja todennäköisesti puututaankin. Tuo tullaan siis katsomaan ennakkoperinnöksi kun pesän varoja aletaan tasaamaan.
Ei puututa jos lahjavero on maksettu.
Lahjaverolla ei edelleenkään ole mitään tekemistä asian kanssa. Ainoa mikä voi satavarmasti estää sen lukemisen ennakkoperinnöksi on että kaikki muutkin rintaperilliset ovat saaneet samanarvoiset lahjat.
Mistä rintaperilliset ajattelivat saada tarvitsemansa dokumentit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa toimintaa mummolta. Miten joku voi olla noin julma muita kohtaan? Ai mutta, mullehan kävi vähän samalla tavalla, mutta tekijänä oli omat vanhemmat. Toivottavasti itse en omien lasten kohdalla sorru vastaavaan. Luulisin, että en, koska tiedän miltä se tuntuu.
Ärsyttäähän tuo mutta mitä teet, et mitään. Vanhemmalla on oikeus testamentata kaikki suosikille.
Ei ole.
On tietenkin oikeus jättää kaikki vaikka yhdelle. Muut voivat halutessaan vaatia lakiosuuttaan eli puolta siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Vaatimus pitää kuitenkin tehdä kuuden kuukauden aikaikkunassa.
No totta kai siihen testamenttiin voi kirjoittaa mitä lystää, mutta tuollainen testamentti ei ole lainvoimainen.
Mistä kommentoija sen tietää, sen päättää oikeus, jos asia riitaiseksi menee.
Ei niitä testamentteja noin vaan missään kumota, etenekin jos testamentin on tehnyt lakimies, joka tietää ja tunteen tarkkaan nuo asiat.
Parempi kumoaa. Pelkkä juristi ei takaa mitään. Löytyy rahalla osaavampia.
Kuule, oikeudessa päättävät asioista tuomarit.
Siellä eivät päätä asianajajat eikä muut lakimiehet.
He ovat vain siellä auttamassa sitä ihmistä / ihmisiä jotka ovat asian oikeuteen vieneet, koska tuntevat lakia,
Lopullisen ratkaisun asiassa tekevät tuomarit, joka ikisessä oikeusasteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummo on hurahtanut lahjoittanut Afrikkaan ja Ukrainaan, ehkä jo yli omaisuuden. Jää laskut &velat ,ahneille lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Nuo testamentit missä suosikki saa kaiken ja muut jää ilman on liki aina TIETOISIA LOUKKAUKSIA. Ei niitä vanhat mummelit ja pappelit tee vahingossa. Vaan tietoisesti, haluten loukata, satuttaa, näpäyttää tai käyttää valtaa.
Meillä tuo sama tehty myös. Meni vaan vanhempien ”riemu” eli vahingoniloinen loukkaamistarkoitus vähän metsään, kun vaan kohautin olkiani ja sanoin että ihan sama, teette mitä teette.
Jatkoin elämääni ja olen nyt kerännyt itse mukavan varallisuuden, omin avuin ja ansioin.
Meillä testamentti luettiin vasta vanhempien kuoltua, joten eivät he varmaan edes nähneet näpäytystään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa toimintaa mummolta. Miten joku voi olla noin julma muita kohtaan? Ai mutta, mullehan kävi vähän samalla tavalla, mutta tekijänä oli omat vanhemmat. Toivottavasti itse en omien lasten kohdalla sorru vastaavaan. Luulisin, että en, koska tiedän miltä se tuntuu.
Ärsyttäähän tuo mutta mitä teet, et mitään. Vanhemmalla on oikeus testamentata kaikki suosikille.
Ei ole.
On tietenkin oikeus jättää kaikki vaikka yhdelle. Muut voivat halutessaan vaatia lakiosuuttaan eli puolta siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Vaatimus pitää kuitenkin tehdä kuuden kuukauden aikaikkunassa.
No totta kai siihen testamenttiin voi kirjoittaa mitä lystää, mutta tuollainen testamentti ei ole lainvoimainen.
Mistä kommentoija sen tietää
Laista.
Testamentti on lainvoimainen, kun se on muodollisesti oikein laadittu ja todistettu allekirjoituksin.
Testamentin voi tietysti aina riitauttaa, eli hakea muutosta vainajan tahtoon.
Sen oikeudenkäynnin tulosta ei voi tietää varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa toimintaa mummolta. Miten joku voi olla noin julma muita kohtaan? Ai mutta, mullehan kävi vähän samalla tavalla, mutta tekijänä oli omat vanhemmat. Toivottavasti itse en omien lasten kohdalla sorru vastaavaan. Luulisin, että en, koska tiedän miltä se tuntuu.
Ärsyttäähän tuo mutta mitä teet, et mitään. Vanhemmalla on oikeus testamentata kaikki suosikille.
Ei ole.
On tietenkin oikeus jättää kaikki vaikka yhdelle. Muut voivat halutessaan vaatia lakiosuuttaan eli puolta siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Vaatimus pitää kuitenkin tehdä kuuden kuukauden aikaikkunassa.
No totta kai siihen testamenttiin voi kirjoittaa mitä lystää, mutta tuollainen testamentti ei ole lainvoimainen.
Mistä kommentoija sen tietää, sen päättää oikeus, jos asia riitaiseksi menee.
Ei niitä testamentteja noin vaan missään kumota, etenekin jos testamentin on tehnyt lakimies, joka tietää ja tunteen tarkkaan nuo asiat.
Parempi kumoaa. Pelkkä juristi ei takaa mitään. Löytyy rahalla osaavampia.
Kuule, oikeudessa päättävät asioista tuomarit.
Siellä eivät päätä asianajajat eikä muut lakimiehet.
He ovat vain siellä auttamassa sitä ihmistä / ihmisiä jotka ovat asian oikeuteen vieneet, koska tuntevat lakia,
Lopullisen ratkaisun asiassa tekevät tuomarit, joka ikisessä oikeusasteessa.
Kannattaa mennä oikeuteen 5000 euron perinnön takia ja maksaa riidasta 15 000 euroa. Yleensä ehdotetaan sovittelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa lapsenlapsista voi olla läheisempiä ja osa ei, siinä syy. Jos jollakulla tuhlaileva elämäntapa niin mummo voi haluta antaa omaisuutensa sellaiselle joka sitä osaa arvostaa.
Kaikki lapset ja lapsenlapset myös ovat mummolle läheisiä ja ns normaaleita, eivät mitään hulttioita. Mutta tosiaan ainoa poika saa nyt kaiken. Tilat, talo ja mökki ovat kaikille lapsille ja lapsenlapsille tärkeitä ja huoli on lähinnä siitä että kun nyt menevät yhden omistukseen, eivät muut sisarukset enää voi vierailla tärkeissä lapsuusmaisemissa ja viettää siellä aikaa kuten ennen. Ei ole kyse nyt rahasta vaan siitä että tuo rantamökki on tärkeä sisaruksille ja lastenlapsille ajanviettopaikkana ja samoin mummola, ja joskus kun aika mummosta jättää, niin niihin maisemiin ei ehkä ole enää menemistä kun kaikki on veljen omistuksessa.
Aloittaja
Jos teidän välit on niin huonot että ette voi asiasta mummon kanssa puhua saati veljen, niin miten mummon sit se pitäis houtaa? Testamentata kaikille yhteiseksi että voitte kyräillä kisää ja tapella kuka on saanut eniten juhanhusvuoroja? Jos se menis yhteisomistukseen, kuka vaan teistä vois vaatia yhteisomistuksen purkua eli suomeksi myymistä ulos suvusta.
Mikset ole mummolle tarjoutunut ostamaan mökkiä itsellesi jos huolettaa ettet saa siellä illa? Ilmaiseksi pitäisi saada?
Kun ei annettu edes mahdollisuutta muille ostaa osuutta tai kaikkea vaan ilmoitettiin että kaikki annetaan pojalle lahjaksi. Ei auttanut neuvottelut.
Aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan noin kohtuuttoman lahjan katsoa ennakkoperinnöksi, sitten aikanaan.
Ei voi. Vanhempani antoivat minulle lahjaksi rivitalo osakkeensa. Hallinta oikeus säilyy heillä eli voivat asua siinä. Maksoin lahjaveron. Tämä on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin periminen josta menisi huomattavasti enemmän veroa minulta sitten aikanaan. Ehdottomasti kannattaa lahjaksi antaa omaisuutta vielä antajan eläessä.
Tähän ei voi kukaan puuttua. Ei edes muut sukulaiset.Kyllä voi puuttua, ja todennäköisesti puututaankin. Tuo tullaan siis katsomaan ennakkoperinnöksi kun pesän varoja aletaan tasaamaan.
Ei puututa jos lahjavero on maksettu.
Lahjaverolla ei edelleenkään ole mitään tekemistä asian kanssa. Ainoa mikä voi satavarmasti estää sen lukemisen ennakkoperinnöksi on että kaikki muutkin rintaperilliset ovat saaneet samanarvoiset lahjat.
Mistä rintaperilliset ajattelivat saada tarvitsemansa dokumentit?
Annetuista lahjoista on tehty verottajalle ilmoitus, kun arvo ylittää verotusrajan.
Eli veroviranomaista kannattaa lähestyä tässä asiassa. Auttaa, jos tietää suunnilleen minä vuonna paperit on tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo voi myös merkitä lahjakirjaan, ettei tätä lahjaa katsota ennakkoperinnöksi.
Sillä ei tosin ole mitään merkitystä käytännössä koskaan.
Onko sinulla tähän väitteeseen joku luotettava lähde?
Vaikka Finlex - jos lahjakirja tehdään oikein, niin mummolla on täysi oikeus lahjoittaa omaisuuttaan eikä muulla suvulla ole siihen mitään sanomista.
"Mummo voi myös merkitä lahjakirjaan, ettei tätä lahjaa katsota ennakkoperinnöksi."
Joku kommentoi: Sillä ei tosin ole mitään merkitystä käytännössä koskaan.
Tästä oli kysymys. Vastailet ihan puutaheinää. Pysy pois,jos et tiedä mistään.
Kyllä sillä on käytännössä aina merkitystä! Lahjakirja on ihan samalla tavalla pätevä asiakirja kuin testamenttikin ja perillisillä on aika lailla iso työ todistaa, että mummo on rikkonut heidän oikeuksiaan lahjoittamalla omaisuuttaan. Sen mummon ei tarvitse edes tehdä testamenttia lopusta omaisuudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jokaisen lapsen lakiosuus, onnistuukohan kuinka hyvin asian riitautus oikeudessa?
Elävää ei voi periä. Eläessään ihmisellä on oikeus tehdä omalla omaisuudellaan mitä haluaa.
Tuo ei pidä paikkaansa. Kukaan ei voi tehdä omaisuudellaan mitä tahansa, poikkeuksena järjettömän rikkaat ihmiset.
Perustele, miksi minä en saa tehdä omaisuudellani mitä haluan. Voin lahjoittaa tai myydä sen pois, ei ole olemassa yhtäkään oikeusastetta, joka kykenisi minua estämään. Mitä siis tapahtuu, kun myyn kesämökkini ilman sukulaisten lupaa?
Kyllä, saat tehdä omaisuudellasi mitä haluat. Kukaan ei estä, mutta tee se viisaasti. Siinä vaiheessa kun alat suosimaan jotakin sisaruksista, niin sen jälkeen ei kannata ihmetellä, kun ei ole enää välejä muihin lapsiin. Minä olen tuon kokenut ja ikinä en enää vanhempiani aio nähdä. En ikinä. Alku oli vaikeaa, mutta kun käsittelee asiat, niin kaikesta pääsee yli. Surullista, mutta ei voi mitään. Näin mennään elämän loppuun asti.
Tämä.
Meillä vanhempien tekemä perseily-testamentti (eli ihan kaikki suosikille, mä en saa yhtään mitään) teki sen että välit meni vanhempiin ja sisarukseen lopullisesti. Vanhempani menettei myös ainoat lapsenlapsensa samassa rytäkässä. Niin oli tärkeää päästä suosimaan suosikkia, että ilmeisesti tämä hinta ei tunnu heillä missään.Onpa teillä ollut kummallinen perhedynamiikka.
Oudot vanhemmat, jotka (aiheetta?) suosivat yhtä.
Eikö näistä asioista voitu keskustella aikoinaan?
Ettekä te jälvipolvet ole yhtään fiksumpia, kun amputoitte lapsiltannekin sukulaissuhteet. Mammona rulaa, oh yeah!Idari. Ei mammona ole tuossa se juttu. Vaan se törkeä loukkaus.
Haha. Et voi olla tosissasi! Kyseinen "loukkaushan" on juuri se että toiset saavat sitä mammonaa, toiset eivät! Ei kukaan loukkaannu, jos ei saa niitä mätiä omenia mitä toinen sai.
Älä viitsi trollata. Itse kävin tuon asian takia syvissä vesissä juurikin tuon loukkauksen takia. Onko olemassa suurempaa loukkausta vanhempien taholta, kuin jättää kuuntelematta ja suosio sitä sisarista. Ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan noin kohtuuttoman lahjan katsoa ennakkoperinnöksi, sitten aikanaan.
Ei voi. Vanhempani antoivat minulle lahjaksi rivitalo osakkeensa. Hallinta oikeus säilyy heillä eli voivat asua siinä. Maksoin lahjaveron. Tämä on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin periminen josta menisi huomattavasti enemmän veroa minulta sitten aikanaan. Ehdottomasti kannattaa lahjaksi antaa omaisuutta vielä antajan eläessä.
Tähän ei voi kukaan puuttua. Ei edes muut sukulaiset.Kyllä voi puuttua, ja todennäköisesti puututaankin. Tuo tullaan siis katsomaan ennakkoperinnöksi kun pesän varoja aletaan tasaamaan.
Ei puututa jos lahjavero on maksettu.
Lahjaverolla ei edelleenkään ole mitään tekemistä asian kanssa. Ainoa mikä voi satavarmasti estää sen lukemisen ennakkoperinnöksi on että kaikki muutkin rintaperilliset ovat saaneet samanarvoiset lahjat.
Mistä rintaperilliset ajattelivat saada tarvitsemansa dokumentit?
Annetuista lahjoista on tehty verottajalle ilmoitus, kun arvo ylittää verotusrajan.
Eli veroviranomaista kannattaa lähestyä tässä asiassa. Auttaa, jos tietää suunnilleen minä vuonna paperit on tehty.
No äsken lahjaverolla ei ollut mitään merkitystä ja nyt haetaan dokumentteja verottajalta. Siksikö, että ne on siellä nimenomaan sen lahjaveron takia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jokaisen lapsen lakiosuus, onnistuukohan kuinka hyvin asian riitautus oikeudessa?
Elävää ei voi periä. Eläessään ihmisellä on oikeus tehdä omalla omaisuudellaan mitä haluaa.
Tuo ei pidä paikkaansa. Kukaan ei voi tehdä omaisuudellaan mitä tahansa, poikkeuksena järjettömän rikkaat ihmiset.
Perustele, miksi minä en saa tehdä omaisuudellani mitä haluan. Voin lahjoittaa tai myydä sen pois, ei ole olemassa yhtäkään oikeusastetta, joka kykenisi minua estämään. Mitä siis tapahtuu, kun myyn kesämökkini ilman sukulaisten lupaa?
Kyllä, saat tehdä omaisuudellasi mitä haluat. Kukaan ei estä, mutta tee se viisaasti. Siinä vaiheessa kun alat suosimaan jotakin sisaruksista, niin sen jälkeen ei kannata ihmetellä, kun ei ole enää välejä muihin lapsiin. Minä olen tuon kokenut ja ikinä en enää vanhempiani aio nähdä. En ikinä. Alku oli vaikeaa, mutta kun käsittelee asiat, niin kaikesta pääsee yli. Surullista, mutta ei voi mitään. Näin mennään elämän loppuun asti.
Miksi sinä sotket muiden tunteet oikeuteen tehdä omaisuudellaan mitä haluaa? Kyllä minä tiedän, että välit on menneet rikki siksi, että joku lapsenlapsi sai lahjaksi punaisen lapion ja toinen sinisen, mutta sillä ei ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa, mitä omaisuudellaan saa tehdä. Ei pidä ajatella koko ajan muiden reaktioita, koska aina joku loukkaantuu.
No jos haluat olla tunteeton paska, niin ole. Älä sitten ihmettele, kun ei ole läheisiä ihmisiä. Kukin tekee miten haluaa, ole hyvä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa lapsenlapsista voi olla läheisempiä ja osa ei, siinä syy. Jos jollakulla tuhlaileva elämäntapa niin mummo voi haluta antaa omaisuutensa sellaiselle joka sitä osaa arvostaa.
Kaikki lapset ja lapsenlapset myös ovat mummolle läheisiä ja ns normaaleita, eivät mitään hulttioita. Mutta tosiaan ainoa poika saa nyt kaiken. Tilat, talo ja mökki ovat kaikille lapsille ja lapsenlapsille tärkeitä ja huoli on lähinnä siitä että kun nyt menevät yhden omistukseen, eivät muut sisarukset enää voi vierailla tärkeissä lapsuusmaisemissa ja viettää siellä aikaa kuten ennen. Ei ole kyse nyt rahasta vaan siitä että tuo rantamökki on tärkeä sisaruksille ja lastenlapsille ajanviettopaikkana ja samoin mummola, ja joskus kun aika mummosta jättää, niin niihin maisemiin ei ehkä ole enää menemistä kun kaikki on veljen omistuksessa.
Aloittaja
Huhuu ap, siis käsitinkö oikein:
1) Mummo antoi talon aiemmin ja nyt mökin järven rannalla (niiden arvosta en tiedä, ehkä on arvoa ja ehkä ei riippuen mm paikkakunnasta) ainoalle pojalleen?
Muu perikunta koostuu sinusta ja sisaruksistasi, kaikki muut olette siis naisia?
Veli maksoi vain lahjaveron, teille ei maksettu esim ennakkoperintönä (laillisesti siis niin, että saatte oman lakiosuutenne rahana, veli kiintoistöinä) ja sinä hyväksyt tämän siskojesi kanssa koska????!!
2) Olet huolissasi eniten siitä, saako lapsuuden maisemissa siskojen ja lapsenlapsen kanssa käydä, kun mummosta aika jättää ja veli ne omistaa?
Miksi, mainitsitsit lapsuusmuistot ja mummolan - mutta entäs muut epäkohdat, joita tuli mieleeni?
Mikä esim on omaisuuden arvo (pikkupaikkakunnilla ihan maalla, syvällä maalla siis voi talon hinta olla joitain tonnejakin, kaupungissa taas mennään isoihin lukuihin ja mökki meren rannalla lienee kanssa arvokkaampi?) ja veli perii kaiken maallisen?
Eikö tämä ole melkoisen epäreilua?
3) Olet huolissasi siitä, saako lapsuusmaisemissa käydä, kun mummosta aika jättää = miksi olet huolissasi siitä jo nyt, millainen veljesi on luonteeltaan?
Oletan, että jokin syy tähän huoleen on?
Mitä veli on sanonut itse sinulle ja siskollesi, haluaisiko esim yhteisomistajuuden tai ostaa teidät siskot ulos talosta ja mökistä?
Vai voiko veljen kanssa edes keskustella asiasta?
4) Mitä mummo itse sanoo asiaan, oletan että olet(te) siskojesi kanssa ottaneet asian puheeksi eli veljen törkeä suosiminen?
Koska muu perikunta (puhuit siskoista, en tiedä montako teitä on) on naisia ja veli saa kaiken, niin ymmärtääköhän mummo että tuo on aika sovinistista?
Kai teillekin naisina kuuluu vuonna 2022 lakiosuus tai yhteisomistus JOS siihen päädytte ja olette valmiita = ei tuo voi mennä noin, että ainoalle veljelle mummo lahjoittaa kaiken eläessään, ohittaa tyttäret ja heidän lapsensa samalla!
Eli mitä se mummo on sanonut selityksenä, mitä ajattelee asiasta veli?
Onko kummankaan kanssa asiasta puhuttu edes ja mitä ap sanoivat?
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän tuo hassulta kuulostaa mutta mietipä mitä siitä omaisuudesta jää jäljelle jos se pilputaan kaikille?
Jokainen saa jokusen tonnin ja kun vuodet kuluu ne haihtuu taivaan tuuliin eikä ne näy missään.
Mummo on viisas. Näin omaisuus pysyy suvussa. Ei varmasti tarkoita pahaa.
Ihmettelen aina näitä "pysyy perintöomaisuus suvussa" -juttuja.
Siis missä suvussa?
Jos tila annetaan yhdelle lapselle, seuraavassa sukupolvessa se kuuluu alkuperäiseen sukuun enää puoliksi, sitten ¼, sitten ⅛ jne. Jos tilan omistaisi kolme lasta yhdessä, se kuuluu mielestäni enemmän suvulle.
Jo seuraava sukupolvi voi myös myydä tilan, tai se joutuu vasaran alle avioerossa (ilman avioehtoa).
Ainahan se tila jollekin sukuhaaralle kuuluu. 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa lapsenlapsista voi olla läheisempiä ja osa ei, siinä syy. Jos jollakulla tuhlaileva elämäntapa niin mummo voi haluta antaa omaisuutensa sellaiselle joka sitä osaa arvostaa.
Kaikki lapset ja lapsenlapset myös ovat mummolle läheisiä ja ns normaaleita, eivät mitään hulttioita. Mutta tosiaan ainoa poika saa nyt kaiken. Tilat, talo ja mökki ovat kaikille lapsille ja lapsenlapsille tärkeitä ja huoli on lähinnä siitä että kun nyt menevät yhden omistukseen, eivät muut sisarukset enää voi vierailla tärkeissä lapsuusmaisemissa ja viettää siellä aikaa kuten ennen. Ei ole kyse nyt rahasta vaan siitä että tuo rantamökki on tärkeä sisaruksille ja lastenlapsille ajanviettopaikkana ja samoin mummola, ja joskus kun aika mummosta jättää, niin niihin maisemiin ei ehkä ole enää menemistä kun kaikki on veljen omistuksessa.
Aloittaja
Jos teidän välit on niin huonot että ette voi asiasta mummon kanssa puhua saati veljen, niin miten mummon sit se pitäis houtaa? Testamentata kaikille yhteiseksi että voitte kyräillä kisää ja tapella kuka on saanut eniten juhanhusvuoroja? Jos se menis yhteisomistukseen, kuka vaan teistä vois vaatia yhteisomistuksen purkua eli suomeksi myymistä ulos suvusta.
Mikset ole mummolle tarjoutunut ostamaan mökkiä itsellesi jos huolettaa ettet saa siellä illa? Ilmaiseksi pitäisi saada?
Kun ei annettu edes mahdollisuutta muille ostaa osuutta tai kaikkea vaan ilmoitettiin että kaikki annetaan pojalle lahjaksi. Ei auttanut neuvottelut.
Aloittaja
Miksi pitäisi antaa muille mahdollisuus neuvotella? Jos se on mummon omaisuutta, niin ei siinä tarvitse Virallisessa lehdessä ilmoitella, että kuka haluaa saada ilmaiseksi. Ei hitto soikoon - pelkkä ajatus siitä, että kahlitaan mummon omistusoikeutta jonkun tulevan perinnön takia.
Olisitteko yhtä hanakoita maksamaan mummon hoivakotimaksut kuin saamaan häneltä perintöä?
Jos mummo ei ole vakavasti sairas ja lähiaikoina kuolemassa, teidän on aika vaikea osoittaa että lahjoitusta olisi tehty ennakkoperintönä. Todennäköisempää on, että rahat menee asianajajille ja mitään ette saa takaisin.
Parempi kumoaa. Pelkkä juristi ei takaa mitään. Löytyy rahalla osaavampia.