Lue keskustelun säännöt.
Mummo antaa talon, mökit ja maan yhdelle lapselle lahjana, muut jäävät ilman
23.04.2022 |
Onko tämä ihan laillisesti sallittua? Mummo antaa yhdelle lapsistaan koko tilan (vain lahjaveroa vastaan) joka kattaa talon, maat ja rantamökin. Tämä sama ihminen saanut jo aiemmin lahjana toisen heidän rantamökin. Paikka on kaikkien lapsuudenkoti ja muille lapsille ja lastenlapsille tärkeä paikka viettää kesiä tuossa rantamökissä. Henkilö joka tämän kaiken nyt saa omakseen on oikeastaan kaikista vähiten siellä käynyt ja muut ovat siellä enemmän tehneet töitä, auttaneet mummoa ym vastapainoksi siellä lomailusta. Voiko asialle tehdä mitään?
Kommentit (381)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan noin kohtuuttoman lahjan katsoa ennakkoperinnöksi, sitten aikanaan.
loparit
Ei voi. Vanhempani antoivat minulle lahjaksi rivitalo osakkeensa. Hallinta oikeus säilyy heillä eli voivat asua siinä. Maksoin lahjaveron. Tämä on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin periminen josta menisi huomattavasti enemmän veroa minulta sitten aikanaan. Ehdottomasti kannattaa lahjaksi antaa omaisuutta vielä antajan eläessä.
Tähän ei voi kukaan puuttua. Ei edes muut sukulaiset.Kyllä voi puuttua, ja todennäköisesti puututaankin. Tuo tullaan siis katsomaan ennakkoperinnöksi kun pesän varoja aletaan tasaamaan.
No ei. Minulla on yksi sisar joka hyväksyi tämän. Sisareni sai lahjaksi toisen, samanarvoisen lahjan. Ihan ok meille.
Huolimatta siitä onko se OK teille vai ei, voi vanhempasi muuttaa lahjan ennakkoperinnöksi vielä testamentissaan niin halutessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jokaisen lapsen lakiosuus, onnistuukohan kuinka hyvin asian riitautus oikeudessa?
Elävää ei voi periä. Eläessään ihmisellä on oikeus tehdä omalla omaisuudellaan mitä haluaa.
Tuo ei pidä paikkaansa. Kukaan ei voi tehdä omaisuudellaan mitä tahansa, poikkeuksena järjettömän rikkaat ihmiset.
Perustele, miksi minä en saa tehdä omaisuudellani mitä haluan. Voin lahjoittaa tai myydä sen pois, ei ole olemassa yhtäkään oikeusastetta, joka kykenisi minua estämään. Mitä siis tapahtuu, kun myyn kesämökkini ilman sukulaisten lupaa?
Kyllä, saat tehdä omaisuudellasi mitä haluat. Kukaan ei estä, mutta tee se viisaasti. Siinä vaiheessa kun alat suosimaan jotakin sisaruksista, niin sen jälkeen ei kannata ihmetellä, kun ei ole enää välejä muihin lapsiin. Minä olen tuon kokenut ja ikinä en enää vanhempiani aio nähdä. En ikinä. Alku oli vaikeaa, mutta kun käsittelee asiat, niin kaikesta pääsee yli. Surullista, mutta ei voi mitään. Näin mennään elämän loppuun asti.
Tämä.
Meillä vanhempien tekemä perseily-testamentti (eli ihan kaikki suosikille, mä en saa yhtään mitään) teki sen että välit meni vanhempiin ja sisarukseen lopullisesti. Vanhempani menettei myös ainoat lapsenlapsensa samassa rytäkässä. Niin oli tärkeää päästä suosimaan suosikkia, että ilmeisesti tämä hinta ei tunnu heillä missään.Onpa teillä ollut kummallinen perhedynamiikka.
Oudot vanhemmat, jotka (aiheetta?) suosivat yhtä.
Eikö näistä asioista voitu keskustella aikoinaan?
Ettekä te jälvipolvet ole yhtään fiksumpia, kun amputoitte lapsiltannekin sukulaissuhteet. Mammona rulaa, oh yeah!Idari. Ei mammona ole tuossa se juttu. Vaan se törkeä loukkaus.
Haha. Et voi olla tosissasi! Kyseinen "loukkaushan" on juuri se että toiset saavat sitä mammonaa, toiset eivät! Ei kukaan loukkaannu, jos ei saa niitä mätiä omenia mitä toinen sai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan noin kohtuuttoman lahjan katsoa ennakkoperinnöksi, sitten aikanaan.
Ei voi. Vanhempani antoivat minulle lahjaksi rivitalo osakkeensa. Hallinta oikeus säilyy heillä eli voivat asua siinä. Maksoin lahjaveron. Tämä on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin periminen josta menisi huomattavasti enemmän veroa minulta sitten aikanaan. Ehdottomasti kannattaa lahjaksi antaa omaisuutta vielä antajan eläessä.
Tähän ei voi kukaan puuttua. Ei edes muut sukulaiset.Kyllä voi puuttua, ja todennäköisesti puututaankin. Tuo tullaan siis katsomaan ennakkoperinnöksi kun pesän varoja aletaan tasaamaan.
Jos lahjakirjassa on nimenomaan, että ei tulla katsomaan ennakkoperinnöksi, niin siinä on aika hankala saada lahjasta perintöä.
Ei sillä merkinnällä ole mitään lainvoimaa.
Verottajalle on ja sinulla voi mennä hyvinkin 5 vuotta, että saat ns. perinnön.
Verottaja ei jaa pesää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa toimintaa mummolta. Miten joku voi olla noin julma muita kohtaan? Ai mutta, mullehan kävi vähän samalla tavalla, mutta tekijänä oli omat vanhemmat. Toivottavasti itse en omien lasten kohdalla sorru vastaavaan. Luulisin, että en, koska tiedän miltä se tuntuu.
Ärsyttäähän tuo mutta mitä teet, et mitään. Vanhemmalla on oikeus testamentata kaikki suosikille.
Ei ole.
On tietenkin oikeus jättää kaikki vaikka yhdelle. Muut voivat halutessaan vaatia lakiosuuttaan eli puolta siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Vaatimus pitää kuitenkin tehdä kuuden kuukauden aikaikkunassa.
No totta kai siihen testamenttiin voi kirjoittaa mitä lystää, mutta tuollainen testamentti ei ole lainvoimainen.
Mistä kommentoija sen tietää, sen päättää oikeus, jos asia riitaiseksi menee.
Ei niitä testamentteja noin vaan missään kumota, etenekin jos testamentin on tehnyt lakimies, joka tietää ja tunteen tarkkaan nuo asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa toimintaa mummolta. Miten joku voi olla noin julma muita kohtaan? Ai mutta, mullehan kävi vähän samalla tavalla, mutta tekijänä oli omat vanhemmat. Toivottavasti itse en omien lasten kohdalla sorru vastaavaan. Luulisin, että en, koska tiedän miltä se tuntuu.
Ärsyttäähän tuo mutta mitä teet, et mitään. Vanhemmalla on oikeus testamentata kaikki suosikille.
Ei ole.
On tietenkin oikeus jättää kaikki vaikka yhdelle. Muut voivat halutessaan vaatia lakiosuuttaan eli puolta siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Vaatimus pitää kuitenkin tehdä kuuden kuukauden aikaikkunassa.
No totta kai siihen testamenttiin voi kirjoittaa mitä lystää, mutta tuollainen testamentti ei ole lainvoimainen.
Miksi ei olisi?
Koska et voi testamentilla estää kenenkään oikeutta lakiosaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinne mökille aivan varmasti pääsee jatkossakin,kun reilusti asiasta juttelee ja auttelee hommissa siellä.
Jos se nyt siirtyisi yhteisomistukseen, on asia sitten seuraavan polven ratkaistava kuitenkin.
Joka tapauksessa homma paisuu liian isoksi siinä vaiheessa.
Ihme tuskia ihmisillä.
Sinne mökille pääsy on aivan kiinni omistajasta. Ei auta reilusti jutteleminen ja lupaus mökkihommissa auttelussa jos omistaja ei halua sukulaisia mökilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa toimintaa mummolta. Miten joku voi olla noin julma muita kohtaan? Ai mutta, mullehan kävi vähän samalla tavalla, mutta tekijänä oli omat vanhemmat. Toivottavasti itse en omien lasten kohdalla sorru vastaavaan. Luulisin, että en, koska tiedän miltä se tuntuu.
Ärsyttäähän tuo mutta mitä teet, et mitään. Vanhemmalla on oikeus testamentata kaikki suosikille.
Ei ole.
On tietenkin oikeus jättää kaikki vaikka yhdelle. Muut voivat halutessaan vaatia lakiosuuttaan eli puolta siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Vaatimus pitää kuitenkin tehdä kuuden kuukauden aikaikkunassa.
No totta kai siihen testamenttiin voi kirjoittaa mitä lystää, mutta tuollainen testamentti ei ole lainvoimainen.
Mistä kommentoija sen tietää
Laista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummon ja vaarin satavuotta vanha sukutila meni ihan pilalle kun puolet perijöistä halusi rahat pois. Vaari olisi voinut omana aikanaan olla vähän aktiivisempi tilan kehittämisen suhteen, mutta oli samanlainen kyräilijä kuin lapsensakin.
Omat metsät, ulkoilumaat ja harjumaisemat lähti. Jäljelle jäi nyt irralliset rantamökki ja maatila. Noita on kiva lähteä jakamaan seuraavassa perinnönjaossa. Verottaja ja muut laskujen kirjoittelijat voittavat, jotain pitää varmaan myydä alihintaan.
Ahneus. Toiset haluaa rahaa, toiset eivät voi luopua mistään. Ymmärrän kyllä etteivät sisarukset välttämättä halua olla keskenään tekemisissä.
On muuten melkoinen rahasampo palveluntarjoajalle puolihöperö eläkeläinen, joka ei mihinkään osaa sanoa ei. Ei muuta kuin kaikki päivitykset vanhaan taloon mitä saa. Tyhjillään seisovan tönön sähkötkin maksavat enemmän kuin kaupunkiasunnon vastikkeet. Ja sitten vielä tilaillaan jotain maakaapeleitä. Kohta on varmaan savupiipussakin suodattimet. Olis voinut vaikka vaihtoehtoisia energiantuottotapoja harkita, tai koko touhun järkevyyttä muutenkin. Siellä se tönö seisoo tyhjänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tällaisessa tilanteessa kannattaa siis "myydä" pilkkahinnalla haluamalleen perilliselle. Sitä ei ainakaan voi katsoa ennakkoperinnöksi.
Myy verotusarvolla ja "velaksi".
Takaisinmaksu 50€/kkSukulaiselle myyminen ei laillisesti onnistu pilkkahintaan. Jos sukulaiselle (perilliselle) omaisuus myydään muistaakseni alle 75% hintaan todelliseen arvoon nähden, lopusta osuudesta täytyy maksaa lahjavero.
Juuri näin, ja sittenkin se lahjaveronalainen osuus voidaan katsoa ennakkoperinnöksi, jos on kokonaisvarallisuuteen nähden suuri.
Sillä on myös merkitystä, elääkö lahjanantaja vielä pitkään. Jos ehtii kulua vuosikymmeniä enne perinnönjakoa, vanhoja lahjoja ei välttämättä enää muistella. Toki niiden arvo ratkaisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo voi myös merkitä lahjakirjaan, ettei tätä lahjaa katsota ennakkoperinnöksi.
Sillä ei tosin ole mitään merkitystä käytännössä koskaan.
Onko sinulla tähän väitteeseen joku luotettava lähde?
Tuosta ei hyvää seuraa suosikille. Tuskin pystyy ylläpitämään noita kaikkia. Noiden kaikkien veroarvot nousee.
Paskainen loppu ahneelle karman mukaan luvassa.
Kaikenkaikkiaan kuvio on sairas. Terveet ihmiset ei edes mieti tuollaisia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan noin kohtuuttoman lahjan katsoa ennakkoperinnöksi, sitten aikanaan.
Ei voi. Vanhempani antoivat minulle lahjaksi rivitalo osakkeensa. Hallinta oikeus säilyy heillä eli voivat asua siinä. Maksoin lahjaveron. Tämä on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin periminen josta menisi huomattavasti enemmän veroa minulta sitten aikanaan. Ehdottomasti kannattaa lahjaksi antaa omaisuutta vielä antajan eläessä.
Tähän ei voi kukaan puuttua. Ei edes muut sukulaiset.Kyllä voi puuttua, ja todennäköisesti puututaankin. Tuo tullaan siis katsomaan ennakkoperinnöksi kun pesän varoja aletaan tasaamaan.
Jos lahjakirjassa on nimenomaan, että ei tulla katsomaan ennakkoperinnöksi, niin siinä on aika hankala saada lahjasta perintöä.
Ei sillä merkinnällä ole mitään lainvoimaa.
Verottajalle on ja sinulla voi mennä hyvinkin 5 vuotta, että saat ns. perinnön.
Verottaja ei jaa pesää.
Eipä tuo jaa, mutta jos sinä haluat saada lahjakirjassa nimenomaan lahjaksi ilmoitetun omaisuuden osaksi jaettavan kuolinpesän arvoa, niin sinulla on melkomoinen työ ohittaa verottajan jo vuosia sitte hyväksymä lahja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo voi myös merkitä lahjakirjaan, ettei tätä lahjaa katsota ennakkoperinnöksi.
Sillä ei tosin ole mitään merkitystä käytännössä koskaan.
Onko sinulla tähän väitteeseen joku luotettava lähde?
Vaikka Finlex - jos lahjakirja tehdään oikein, niin mummolla on täysi oikeus lahjoittaa omaisuuttaan eikä muulla suvulla ole siihen mitään sanomista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt oletetaan, että ap saa sisarustensa kanssa myöhemmin osoitettua lahjan ennakkoperinnöksi, niin mitä sitten? Eihän lahjaa voida silloinkaan ottaa pois lahjan saajalta.
Ei tietenkään oteta, mutta se lasketaan pesän arvoon, jolloin jokainen muukin perillinen on oikeutettu samanarvoiseen perintö-osuuteen. Jos ei pesän varat riitä, on ennakkoperinnön saaneen maksettava se omasta pussistaan.
Hyvitetäänkö hänelle silloin turhaan maksettu lahjavero?
Miksi ihmeessä! Hän on maksanut lahjaveroa, muut maksavat perinnöstään perintöveroa. Usein lahjaveroa hilataan alemmas pidättämällä lahjanantajalle hallintaoikeus. Näin vero on jopa pienempi kuin perintövero vastaavasta varallisuudesta.
Lahjan saaja on saanut varallisuutta käyttöön ennen muita,joiden täytyy odottaa, kunnes lahjanantaja kuolee. Lahjan saaneella on selvästi etua tästä ennakkoperinnöstä, etenkin, jos lahjanantaja ei ole mikään sijoitusnero, joka osaisi kasvattaa omaisuuttaan.
Yleensä maalla rahat ovat kiinni ränsistyvissä rakennuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan noin kohtuuttoman lahjan katsoa ennakkoperinnöksi, sitten aikanaan.
Ei voi. Vanhempani antoivat minulle lahjaksi rivitalo osakkeensa. Hallinta oikeus säilyy heillä eli voivat asua siinä. Maksoin lahjaveron. Tämä on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin periminen josta menisi huomattavasti enemmän veroa minulta sitten aikanaan. Ehdottomasti kannattaa lahjaksi antaa omaisuutta vielä antajan eläessä.
Tähän ei voi kukaan puuttua. Ei edes muut sukulaiset.Kyllä voi puuttua, ja todennäköisesti puututaankin. Tuo tullaan siis katsomaan ennakkoperinnöksi kun pesän varoja aletaan tasaamaan.
Ei puututa jos lahjavero on maksettu.
Lahjaverolla ei edelleenkään ole mitään tekemistä asian kanssa. Ainoa mikä voi satavarmasti estää sen lukemisen ennakkoperinnöksi on että kaikki muutkin rintaperilliset ovat saaneet samanarvoiset lahjat.
Noiden asioiden kanssa ei kannata ruveta pelleilemään, jos ei jälkikasvun halua istuvan raastuvassa. Tuollainen asia haastetaan 100varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jokaisen lapsen lakiosuus, onnistuukohan kuinka hyvin asian riitautus oikeudessa?
Elävää ei voi periä. Eläessään ihmisellä on oikeus tehdä omalla omaisuudellaan mitä haluaa.
Tuo ei pidä paikkaansa. Kukaan ei voi tehdä omaisuudellaan mitä tahansa, poikkeuksena järjettömän rikkaat ihmiset.
Perustele, miksi minä en saa tehdä omaisuudellani mitä haluan. Voin lahjoittaa tai myydä sen pois, ei ole olemassa yhtäkään oikeusastetta, joka kykenisi minua estämään. Mitä siis tapahtuu, kun myyn kesämökkini ilman sukulaisten lupaa?
Kyllä, saat tehdä omaisuudellasi mitä haluat. Kukaan ei estä, mutta tee se viisaasti. Siinä vaiheessa kun alat suosimaan jotakin sisaruksista, niin sen jälkeen ei kannata ihmetellä, kun ei ole enää välejä muihin lapsiin. Minä olen tuon kokenut ja ikinä en enää vanhempiani aio nähdä. En ikinä. Alku oli vaikeaa, mutta kun käsittelee asiat, niin kaikesta pääsee yli. Surullista, mutta ei voi mitään. Näin mennään elämän loppuun asti.
Tämä.
Meillä vanhempien tekemä perseily-testamentti (eli ihan kaikki suosikille, mä en saa yhtään mitään) teki sen että välit meni vanhempiin ja sisarukseen lopullisesti. Vanhempani menettei myös ainoat lapsenlapsensa samassa rytäkässä. Niin oli tärkeää päästä suosimaan suosikkia, että ilmeisesti tämä hinta ei tunnu heillä missään.Onpa teillä ollut kummallinen perhedynamiikka.
Oudot vanhemmat, jotka (aiheetta?) suosivat yhtä.
Eikö näistä asioista voitu keskustella aikoinaan?
Ettekä te jälvipolvet ole yhtään fiksumpia, kun amputoitte lapsiltannekin sukulaissuhteet. Mammona rulaa, oh yeah!Idari. Ei mammona ole tuossa se juttu. Vaan se törkeä loukkaus.
Haha. Et voi olla tosissasi! Kyseinen "loukkaushan" on juuri se että toiset saavat sitä mammonaa, toiset eivät! Ei kukaan loukkaannu, jos ei saa niitä mätiä omenia mitä toinen sai.
Olen tuo joka kertoi tuosta testamentista. Se loukkaus ei ole raha. Loukkaus on se että TAAS kerran kaikin tavoin vanhemmat haluaa näyttää miten arvoton, vähäpätöinen ja mitätön olen heille. Sitä samaa he tekivät lapsuuteni ja nuoruuteni, aina talloivat, samalla suosikkia suosittiin.
Perintö ei ole edes valtavan iso ja mua ei raha kiinnosta. Mutta tuo oli erittäin loukkaava, satuttava ja taustani huomioiden traumatisoiva teko. En enää pysty olemaan yhteydessä vanhempiini, en vaan voi. Mua on yli 40 vuotta kiusatti, pilkattu, satutettu, loukattu, pahoinpidelty. Olisiko VIIMEIN jo se hetki jolloin saan puolustaa itseäni ja kieltäytyä ottamasta lisää paskaa haukattavaksi? Olisiko viimein mulla jotain ihmisoikeuksia tuhoavassa toksisessa suhteessa vanhempiini?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa toimintaa mummolta. Miten joku voi olla noin julma muita kohtaan? Ai mutta, mullehan kävi vähän samalla tavalla, mutta tekijänä oli omat vanhemmat. Toivottavasti itse en omien lasten kohdalla sorru vastaavaan. Luulisin, että en, koska tiedän miltä se tuntuu.
Ärsyttäähän tuo mutta mitä teet, et mitään. Vanhemmalla on oikeus testamentata kaikki suosikille.
Ei ole.
On tietenkin oikeus jättää kaikki vaikka yhdelle. Muut voivat halutessaan vaatia lakiosuuttaan eli puolta siitä, minkä he saisivat ilman testamenttia. Vaatimus pitää kuitenkin tehdä kuuden kuukauden aikaikkunassa.
No totta kai siihen testamenttiin voi kirjoittaa mitä lystää, mutta tuollainen testamentti ei ole lainvoimainen.
Miksi ei olisi?
Koska et voi testamentilla estää kenenkään oikeutta lakiosaan.
Lakiosaa pitää vaatia, ei se ole mikään automaatti. Siksi testamentilla saa määrätä koko omaisuudestaan ja jos joku ei sitä hyväksy, niin sitten riitauttaa testamentin ja vaatii lakiosaansa. Perinnönjättäjän ei tarvitse sitä ottaa huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo voi myös merkitä lahjakirjaan, ettei tätä lahjaa katsota ennakkoperinnöksi.
Sillä ei tosin ole mitään merkitystä käytännössä koskaan.
Onko sinulla tähän väitteeseen joku luotettava lähde?
Vaikka Finlex - jos lahjakirja tehdään oikein, niin mummolla on täysi oikeus lahjoittaa omaisuuttaan eikä muulla suvulla ole siihen mitään sanomista.
"Mummo voi myös merkitä lahjakirjaan, ettei tätä lahjaa katsota ennakkoperinnöksi."
Joku kommentoi: Sillä ei tosin ole mitään merkitystä käytännössä koskaan.
Tästä oli kysymys. Vastailet ihan puutaheinää. Pysy pois,jos et tiedä mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jokaisen lapsen lakiosuus, onnistuukohan kuinka hyvin asian riitautus oikeudessa?
Elävää ei voi periä. Eläessään ihmisellä on oikeus tehdä omalla omaisuudellaan mitä haluaa.
Tuo ei pidä paikkaansa. Kukaan ei voi tehdä omaisuudellaan mitä tahansa, poikkeuksena järjettömän rikkaat ihmiset.
Perustele, miksi minä en saa tehdä omaisuudellani mitä haluan. Voin lahjoittaa tai myydä sen pois, ei ole olemassa yhtäkään oikeusastetta, joka kykenisi minua estämään. Mitä siis tapahtuu, kun myyn kesämökkini ilman sukulaisten lupaa?
Kyllä, saat tehdä omaisuudellasi mitä haluat. Kukaan ei estä, mutta tee se viisaasti. Siinä vaiheessa kun alat suosimaan jotakin sisaruksista, niin sen jälkeen ei kannata ihmetellä, kun ei ole enää välejä muihin lapsiin. Minä olen tuon kokenut ja ikinä en enää vanhempiani aio nähdä. En ikinä. Alku oli vaikeaa, mutta kun käsittelee asiat, niin kaikesta pääsee yli. Surullista, mutta ei voi mitään. Näin mennään elämän loppuun asti.
Tämä.
Meillä vanhempien tekemä perseily-testamentti (eli ihan kaikki suosikille, mä en saa yhtään mitään) teki sen että välit meni vanhempiin ja sisarukseen lopullisesti. Vanhempani menettei myös ainoat lapsenlapsensa samassa rytäkässä. Niin oli tärkeää päästä suosimaan suosikkia, että ilmeisesti tämä hinta ei tunnu heillä missään.Onpa teillä ollut kummallinen perhedynamiikka.
Oudot vanhemmat, jotka (aiheetta?) suosivat yhtä.
Eikö näistä asioista voitu keskustella aikoinaan?
Ettekä te jälvipolvet ole yhtään fiksumpia, kun amputoitte lapsiltannekin sukulaissuhteet. Mammona rulaa, oh yeah!Idari. Ei mammona ole tuossa se juttu. Vaan se törkeä loukkaus.
Haha. Et voi olla tosissasi! Kyseinen "loukkaushan" on juuri se että toiset saavat sitä mammonaa, toiset eivät! Ei kukaan loukkaannu, jos ei saa niitä mätiä omenia mitä toinen sai.
Olen tuo joka kertoi tuosta testamentista. Se loukkaus ei ole raha. Loukkaus on se että TAAS kerran kaikin tavoin vanhemmat haluaa näyttää miten arvoton, vähäpätöinen ja mitätön olen heille. Sitä samaa he tekivät lapsuuteni ja nuoruuteni, aina talloivat, samalla suosikkia suosittiin.
Perintö ei ole edes valtavan iso ja mua ei raha kiinnosta. Mutta tuo oli erittäin loukkaava, satuttava ja taustani huomioiden traumatisoiva teko. En enää pysty olemaan yhteydessä vanhempiini, en vaan voi. Mua on yli 40 vuotta kiusatti, pilkattu, satutettu, loukattu, pahoinpidelty. Olisiko VIIMEIN jo se hetki jolloin saan puolustaa itseäni ja kieltäytyä ottamasta lisää paskaa haukattavaksi? Olisiko viimein mulla jotain ihmisoikeuksia tuhoavassa toksisessa suhteessa vanhempiini?
Suosittelen sulle terapiaa.
Siis finlex.fi. Sori, edellisessä kommentissa näppäilyvirhe.