Miksi vaatimattoman näköiset lapset usein myös puetaan vaatimattomasti ja pidetään epähuoliteltuina?
Minä olin vaatimattoman näköinen lapsi. Nyt aikuinen, joka on opetellut pitämään huolta ulkonäöstään ja saa joskus päätkin kääntymään. Olin harmaavarpunen, eikä äitini koskaan letitellyt hiuksiani tai ostanut minulle nättejä vaatteita. Sen jonkun kerran, kun minulla jostain syystä oli jokin kaunis vaaleanpunainen mekko ylläni ja kiva kampaus, niin todella tunsin oloni hyväksi ja prinsessaksi. Siksi ihmettelen tätä, kun monesti näyttää että jos lasta ei aivan ole ulkonäöllä siunattu, niin hänestä ei muutenkaan pidetä niin hyvää huolta. Eikö vaatimattomamman näköinen lapsi ansaitse sitä? Sen sijaan hyvännäköisiä lapsia kyllä myöskin puetaan kauniisti ja muodikkaasti, ja leikataan heille muotikampaukset parturissa tai kampaajalla. Vaikka ne vaatimattomamman näköiset sitä paljon enemmän tarvitsisivat. En ymmärrä.
Kommentit (197)
No ei se isopäinen ja ohuthiuksinen MaijaIrmeli siitä kaunistu, että halvat legginsit vaihdetaan kalliiseen tyllimekkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höps. Tämä lasten koristelu vaatteilla on ihan aikuisten keskinäistä kilpavarustelua. Lapset tarkoituksenmukaisiin vaatteisiin ja aikuiset koristelkoot itseään.
Enkä tarkoita etteikö lapselle voisi hankkia mieluisia vaatteita, eli sellaisia mistä lapsi itse pitää. Tottakai voi ja pitää, kohtuudella. Ja hiukset laittaa siististi jnejne ja joskus juhliin vähän laittautua hienommin. Mutta kun aikuisilla on niin kauhea vimma pukea lapsia milloin minkäkin trendin mukaan, vaikka se lapsi olisi tyyliin onnellisin serkulta peritystä Elsa/Monsteri/whatever mistä lapsi pitää printtipaidasta.
No tuskinpa se likainen tukka sotkussa ainakaan tarhaikäisen lapsen oma valinta on. Eikä kaikissa valinnoissa, kuten vaikkapa suihkussa käymättömyydessä, tule tukea lasta. Sille on ihan syynsä, miksi lapsilla on vanhemmat.
No ei tässä nyt kyse ollut mistään suihkussa käymättömyydestä ja muusta perushygieniasta. Älä viitsi liioitella.
Öö tota niin se kylläkin on tämän koko ketjun aihe.
Aijaa, aloituksessa puhuttiin muotivaatteista ja kampaajalla leikatuista muodikkaista kampauksista jne. Ei mistään "lasta ei koskaan pestä"-touhusta.
Muodista ei kyllä puhuttu mitään...sinulla taisi mennä aloituksen pointti ohi niin että vilahti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kaunis lapsi on kaunis lapsi, ei se tosi asia siitä mihinkään muutu. Ja hyvin todennäköisesti kaunis lapsi on kaunis myös aikuisena.
Ja hyvin todennäköisesti myös kauniilla lapsella on muitakin vahvuuksia kuin ulkonäkö (viitaten ketjun alkupään kommenttiin siitä, ei vaatimattomammalla lapsella on sitten sentään muita vahvuuksia).
Voi myös olla, että ei - niin - kaunis lapsi on ikävä luonteeltaan, eikä omaa sen kummempia vahvuuksia. Kyllä tämä pitää voida sanoa ääneen, eikä aina pitää niitä kauniita ihmisiä jollain tapaa muita huonompina.
Olen eri mieltä. Lapsuuden kauneus tai söpöys ei välttämättä korreloi mitenkään kauneuteen aikuisena. Itse asiassa monet mallit esim ovat kuvanneet olleensa lapsena outoja ja kömpelöitä.
Eikä kukaan pidä kauniita tai hieman vaatimattomampia ihmisiä sinänsä huonompina tai parempina. Ongelma on siinä, jos yksi ominaisuus eli ulkonäkö arvotetaan monien muiden ominaisuuksien edelle.
99 prossaa kauniista kuvittelee tai väittää olleensa rumia kömpelyksiä lapsena mutta eivät todellisuudessa olleet. On lähes rikollista sanoa että "joo kuulkaa olin tosi kaunis jo lapsesta".
Minä olin todella suloinen lapsena ja olen ollut useissakin mainoskuvissa esimerkiksi. Nyt aikuisena olen korkeintaan ihan perus, ne piirteet mitkä lapsella ovat söpöjä ja sielukkaita, ovat aikuisena lähinnä liian pyöreät kasvot ja vähän pielessä olevat mittasuhteet muutenkin, kaikki kasvoissa on jotenkin liian ahtaasti.
Eikä siinä, olen ihan sinut sen kanssa miltä näytän mutta tosiaan kun on ollut oikeasti kaunis lapsi, ei se välttämättä tarkoita, että aikuisena olisi mikään erikoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kaunis lapsi on kaunis lapsi, ei se tosi asia siitä mihinkään muutu. Ja hyvin todennäköisesti kaunis lapsi on kaunis myös aikuisena.
Ja hyvin todennäköisesti myös kauniilla lapsella on muitakin vahvuuksia kuin ulkonäkö (viitaten ketjun alkupään kommenttiin siitä, ei vaatimattomammalla lapsella on sitten sentään muita vahvuuksia).
Voi myös olla, että ei - niin - kaunis lapsi on ikävä luonteeltaan, eikä omaa sen kummempia vahvuuksia. Kyllä tämä pitää voida sanoa ääneen, eikä aina pitää niitä kauniita ihmisiä jollain tapaa muita huonompina.
Olen eri mieltä. Lapsuuden kauneus tai söpöys ei välttämättä korreloi mitenkään kauneuteen aikuisena. Itse asiassa monet mallit esim ovat kuvanneet olleensa lapsena outoja ja kömpelöitä.
Eikä kukaan pidä kauniita tai hieman vaatimattomampia ihmisiä sinänsä huonompina tai parempina. Ongelma on siinä, jos yksi ominaisuus eli ulkonäkö arvotetaan monien muiden ominaisuuksien edelle.
99 prossaa kauniista kuvittelee tai väittää olleensa rumia kömpelyksiä lapsena mutta eivät todellisuudessa olleet. On lähes rikollista sanoa että "joo kuulkaa olin tosi kaunis jo lapsesta".
No ei kauneudessa mitään ylpeilyn aihetta ole kylläkään, kun se ei mitenkään ole omaa ansiota. Paljon mielenkiintoisempi on ihminen, joka on jotenkin päässyt vaikeuksista huolimatta eteen päin ja oppinut niistä ymmärtäväisyyttä muita ihmisiä kohtaan. Silti tosiasiat voidaan tunnustaa, kuten että toiset on ulkonäkönsä suhteen onnekkaampia kuin toiset, Eikä sillä yleensä ole mitään kielteisiä seuraamuksia tässä elämässä.
Ei olekaan ylpeilyn aihetta, mutta jos joku sanoo ääneen olleensa aina kaunis se raivostuttaa ihmiset. Koska se kuulostaa rasittavalta omakehulta vaikka olisi tottakin. Siksi mallien pitää aina kertoa olleensa "finninen poikatyttö". Mikä voi olla tottakin mutta eivät silti olleet ikinä vaatimattoman näköisiä.
Vierailija kirjoitti:
Eikä aloituksen pointti edes ollut se että miksi jotkut eivät huolittele lapsiaan vaan se, että miksi hyvännäköiset lapset huolitellaan ja ei-hyvännäköisiä lapsia ei huolitella?
Kuinka moni vanhempi oikeasti ajattelee omasta lapsestaan, että onpa tuo ruma? Mulla on vuoden ikäinen lapsi, ja hän on maailman suloisin pikkupoika. En tiedä onko hän objektiivisesti mitenkään suloinen, mutta minä näen hänet suloisena. Muista vauvoista/pikkulapsista osa on suloisia ja osa vähemmän, koska ne näkee objektiivisemmassa valossa kuin sen oman mussukkansa.
Oikeasti mä toivon, että kaikki vanhemmat näkevät oman lapsensa maailman suloisimpana lapsena, koska Pikku Prinssiä mukaillen: vain sydämellä näkee totuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höps. Tämä lasten koristelu vaatteilla on ihan aikuisten keskinäistä kilpavarustelua. Lapset tarkoituksenmukaisiin vaatteisiin ja aikuiset koristelkoot itseään.
Enkä tarkoita etteikö lapselle voisi hankkia mieluisia vaatteita, eli sellaisia mistä lapsi itse pitää. Tottakai voi ja pitää, kohtuudella. Ja hiukset laittaa siististi jnejne ja joskus juhliin vähän laittautua hienommin. Mutta kun aikuisilla on niin kauhea vimma pukea lapsia milloin minkäkin trendin mukaan, vaikka se lapsi olisi tyyliin onnellisin serkulta peritystä Elsa/Monsteri/whatever mistä lapsi pitää printtipaidasta.
No tuskinpa se likainen tukka sotkussa ainakaan tarhaikäisen lapsen oma valinta on. Eikä kaikissa valinnoissa, kuten vaikkapa suihkussa käymättömyydessä, tule tukea lasta. Sille on ihan syynsä, miksi lapsilla on vanhemmat.
No ei tässä nyt kyse ollut mistään suihkussa käymättömyydestä ja muusta perushygieniasta. Älä viitsi liioitella.
Öö tota niin se kylläkin on tämän koko ketjun aihe.
Aijaa, aloituksessa puhuttiin muotivaatteista ja kampaajalla leikatuista muodikkaista kampauksista jne. Ei mistään "lasta ei koskaan pestä"-touhusta.
Muodista ei kyllä puhuttu mitään...sinulla taisi mennä aloituksen pointti ohi niin että vilahti.
"Sen sijaan hyvännäköisiä lapsia kyllä myöskin puetaan kauniisti ja muodikkaasti, ja leikataan heille muotikampaukset parturissa tai kampaajalla"
Ei puhuttu muodista ei 🤣🤣
niin kirjoitti:
tyttölapsien tarkoitus on kääntää miesten päät(yla ja ala)
Mene ihan kokonaan pois pilaat koko ketjun ja koko palstan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä aloituksen pointti edes ollut se että miksi jotkut eivät huolittele lapsiaan vaan se, että miksi hyvännäköiset lapset huolitellaan ja ei-hyvännäköisiä lapsia ei huolitella?
Kuinka moni vanhempi oikeasti ajattelee omasta lapsestaan, että onpa tuo ruma? Mulla on vuoden ikäinen lapsi, ja hän on maailman suloisin pikkupoika. En tiedä onko hän objektiivisesti mitenkään suloinen, mutta minä näen hänet suloisena. Muista vauvoista/pikkulapsista osa on suloisia ja osa vähemmän, koska ne näkee objektiivisemmassa valossa kuin sen oman mussukkansa.
Oikeasti mä toivon, että kaikki vanhemmat näkevät oman lapsensa maailman suloisimpana lapsena, koska Pikku Prinssiä mukaillen: vain sydämellä näkee totuuden.
Kyllä, mutta nyt ei ollut kyse tästä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä vaatimattoman näköinen lapsi? Ei niitä kuvankauniita lapsia ole kuin jenkkileffoissa jotka ovat satua.
Ja puehan täällä suomen oloissa pikkutytölle joku prinsessamekko ja nätti takki, niin kohta ovat kurassa ja ravassa!
No ei tarvi raivostua.
Äiti pukee harmaavarpusensa alitajuntansa ohjaamana harmaasti, jottei lapsi herättäisi huomiota kanssaihmisissä. Myös asuinympäristö muokkaa pukeutumista. Ei korsossa laiteta hiekkalaatikolle legoa ja gugguuta, koska se aiheuttaisi äidin sulkemisen paikallisten mammojen porukan ulkopuolelle. Samalla lailla etelä-espoossa on tarkka pukeutumiskoodi ja hintalaput jätetään vaatteisiin roikkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höps. Tämä lasten koristelu vaatteilla on ihan aikuisten keskinäistä kilpavarustelua. Lapset tarkoituksenmukaisiin vaatteisiin ja aikuiset koristelkoot itseään.
Enkä tarkoita etteikö lapselle voisi hankkia mieluisia vaatteita, eli sellaisia mistä lapsi itse pitää. Tottakai voi ja pitää, kohtuudella. Ja hiukset laittaa siististi jnejne ja joskus juhliin vähän laittautua hienommin. Mutta kun aikuisilla on niin kauhea vimma pukea lapsia milloin minkäkin trendin mukaan, vaikka se lapsi olisi tyyliin onnellisin serkulta peritystä Elsa/Monsteri/whatever mistä lapsi pitää printtipaidasta.
No tuskinpa se likainen tukka sotkussa ainakaan tarhaikäisen lapsen oma valinta on. Eikä kaikissa valinnoissa, kuten vaikkapa suihkussa käymättömyydessä, tule tukea lasta. Sille on ihan syynsä, miksi lapsilla on vanhemmat.
No ei tässä nyt kyse ollut mistään suihkussa käymättömyydestä ja muusta perushygieniasta. Älä viitsi liioitella.
Öö tota niin se kylläkin on tämän koko ketjun aihe.
Ei ollut, vaan se on että jostain syystä hieman harmaavarpunen lapsi usein puetaan myös hieman värittömämmin. Ei ollut nyt puhe siitä että lapsi jätetään heitteille ja hampaat pesemättä.
Oli puhe myös HUOLITTELEMATTOMUUDESTA. Johon voi kuulua likainen, harjaamaton tukka mutta paljon muutakin.
Pienen lapsen pukeminen "muodikkaisiin" vaatteisiin nyt on aivan hölmöä. Lapsi tarvitsee olosuhteisiin sopivat vaatteet, sellaiset missä voi leikkiä ja rymytä, jotka kestävät pesua ja ovat mukavat päällä. Jos polvessa on jotain hankaumaa tai paikattua reikää, ei maailma siihen kaadu. Parempi vaan yrittää paikata kuin ostaa koko ajan uutta ja tuhota luontoa.
Vähän vanhempana sitten, viimeistään teininä mutta yleensä jossain vaiheessa alakoulussa, lapsi yleensä kehittää oman vaatemaun ja tyylin jota vanhemman tulee kohtuudella kunnioittaa. Ja tällä tarkoitan sitä, että tukee lapsen oman tyylin etsimistä, mutta myös esim kasvattaa kohtuulliseen kulutukseen, kierrätykseen ja tilanteen mukaiseen pukeutumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä kannata tottua saamaan kehuja ulkonäöstä. Ulkonäkö voi muuttua jossain vaiheessa radikaalisti. Ei ihme, että yhä nuoremmilla on ulkonäköpaineita, kun jo lasten kohdalla siihen keskitytään.
Tärkeintä lapselle on peiliin katsoessa kokea itsensä kauniiksi tai komeaksi. Se on sisäinen kokemus eikä liity muiden kehuihin. Rumasti puettu tai epäsiisti lapsi näkee peilistä itsensä juuri rumana ja epäsiistinä, ja se mielikuva voi pinttyä lapsen kokemukseksi itsestään ja aiheuttaa kaikenlaista ongelmaa tulevaisuudessa. Lapselle on tärkeää sada nähdä itsensä peilistä olemukseltaa ulkoisesti miellyttävänä ja myös tärkeää näyttää siltä, ettei ikätoverit vieroksu.
Mutta eikö tuo ole kyseenalaista, että tärkeintä on peiliin katsoessa kokea itsensä kauniiksi tai komeaksi. Miksi on? Entä jos ihmiset opettelisivat (ja opettaisivat lapsetkin) pois siitä, että ei itseään tarvitse tuntea niin hyvännäköiseksi, elämästä voi nauttia muutenkin.
Niinku heti pienestä alkaen sellainen karaistava maailma lapselle, että oppiipahan olemaan? Auttaisiko vielä että lapselle sanottaisi joka päivä, että et ole minkään näköinen, vahvista muita puoliasi?
Entä jos sanoo lapselle "olet kaunis, vaikka pukeutuisit mihin"? Siis käsittämätöntä, että jossain päätetään mikä on milloinkin muotia ja hyvännäköistä, ja osa noudattaa heti "käskyä". No, ihminen on herkästi aivopestävissä.
Kuinka montaa rumaa retkuissa kulkevaa lasta olet itse kehunut kauniiksi?
Parasta olisi, kun toisten ulkonäköä ei kommentoitaisi ollenkaan. Myös kaunis voi kokea sen haitallisesti.Ulkonäön kommentointi on toisen yksityisyyteen puuttumista, ja koskaan ei voi tietää, mikä vaikutus sillä on.
Jos ulkonäön kehuminen on toisen yksityisyyteen puuttumista, niin sitten pitää lopettaa kaikki kehuminen. Myös toisen kehuminen hyväkäytöksiseksi on yksityisyyteen puuttumista ja ei voi tietää, mikä vaikutus sillä on. Se tyyppi on voitu vaikka hakata hyväkäytöksiseksi ja sen ominaisuuden kehuminen vaan voimistaa sitä ajatusta, että väkivalta on oikein.
Parempi vaan tuijottaa toisia alta kulmien epäystävällisen näköisenä, niin voidaan olla kaikki onnellisia. Tai sitten ei...
Enpä koskaan kiinnitä huomiota lasten ulkonäköihin. Lapset on lapsia. En myöskään vaatteisiin.
Lasten ulkonäköjä ei saa arvostella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höps. Tämä lasten koristelu vaatteilla on ihan aikuisten keskinäistä kilpavarustelua. Lapset tarkoituksenmukaisiin vaatteisiin ja aikuiset koristelkoot itseään.
Enkä tarkoita etteikö lapselle voisi hankkia mieluisia vaatteita, eli sellaisia mistä lapsi itse pitää. Tottakai voi ja pitää, kohtuudella. Ja hiukset laittaa siististi jnejne ja joskus juhliin vähän laittautua hienommin. Mutta kun aikuisilla on niin kauhea vimma pukea lapsia milloin minkäkin trendin mukaan, vaikka se lapsi olisi tyyliin onnellisin serkulta peritystä Elsa/Monsteri/whatever mistä lapsi pitää printtipaidasta.
No tuskinpa se likainen tukka sotkussa ainakaan tarhaikäisen lapsen oma valinta on. Eikä kaikissa valinnoissa, kuten vaikkapa suihkussa käymättömyydessä, tule tukea lasta. Sille on ihan syynsä, miksi lapsilla on vanhemmat.
No ei tässä nyt kyse ollut mistään suihkussa käymättömyydestä ja muusta perushygieniasta. Älä viitsi liioitella.
Öö tota niin se kylläkin on tämän koko ketjun aihe.
Ei ollut, vaan se on että jostain syystä hieman harmaavarpunen lapsi usein puetaan myös hieman värittömämmin. Ei ollut nyt puhe siitä että lapsi jätetään heitteille ja hampaat pesemättä.
Oli puhe myös HUOLITTELEMATTOMUUDESTA. Johon voi kuulua likainen, harjaamaton tukka mutta paljon muutakin.
No huolittelemattomuus on perinteisesti tarkoittanut sitä, ettei nyt ihan vimpan päälle tällätty ole. Ei sitä, että erityisesti olisi likainen tai törkyinen.
Ja kyllä lapsen arkeen kuuluu, että voi olla ihan lapsi. Jos hiukset on aamulla harjattu, ei ne välttämättä enää puolilta päivin ole takuttomat eikä tarvitsekaan. Ja vaatteet voivat leikkien jäljiltä olla rytyssä, tahroissa ... voi kamala. Illalla vaatteet pyykkiin ja aamulla puhdasta päälle ja uuteen päivään. Mikä ongelma?
Tässä ketjussa tunnutaan unohtavan, että ulkonäkö periytyy, jos nyt ei täysin suoraan niin usein erityisen hyvännäköisillä lapsilla on kuitenkin hyvännäköiset vanhemmat ja vähemmän hyvännäköisten lasten vanhemmatkaan harvemmin ovat mitään malleja. Joten totta kai vanhempien oma ulkonäkö ja se miten huoliteltu ja muodikas ulkonäkö heillä itsellään on vaikuttaa siihen, miten he pukevat lapsiaan. Vai onko joku joskus tavannut hyvin huolittelemattoman näköisen kulahtaneisiin kirppisvaatteisiin pukeutuneen äidin, jonka lapsella olisi viimeisen päälle huoliteltu ulkonäkö ja merkkivaatteet tai todella kauniin ja huolitellun äidin, joka ei välittäisi yhtään lapsensa ulkonäöstä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä aloituksen pointti edes ollut se että miksi jotkut eivät huolittele lapsiaan vaan se, että miksi hyvännäköiset lapset huolitellaan ja ei-hyvännäköisiä lapsia ei huolitella?
Kuinka moni vanhempi oikeasti ajattelee omasta lapsestaan, että onpa tuo ruma? Mulla on vuoden ikäinen lapsi, ja hän on maailman suloisin pikkupoika. En tiedä onko hän objektiivisesti mitenkään suloinen, mutta minä näen hänet suloisena. Muista vauvoista/pikkulapsista osa on suloisia ja osa vähemmän, koska ne näkee objektiivisemmassa valossa kuin sen oman mussukkansa.
Oikeasti mä toivon, että kaikki vanhemmat näkevät oman lapsensa maailman suloisimpana lapsena, koska Pikku Prinssiä mukaillen: vain sydämellä näkee totuuden.
Kyllä, mutta nyt ei ollut kyse tästä.
Mutta tuo mun argumentti pila koko keskustelun lähtökohdan niistä vaatimattomamman näköisistä lapsista. Jos kaikki lapset ovat vanhempiensa mielestä maailman suloisimpia, niin missä ne vanhempiensa mielestä vaatimattoman näköiset lapset on? Vanhemman mielestä se oma lapsi ei ole vaatimattoman näköinen vaan tosi suloinen. Silloin kaikki lapset olisi puettu tosi kivasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höps. Tämä lasten koristelu vaatteilla on ihan aikuisten keskinäistä kilpavarustelua. Lapset tarkoituksenmukaisiin vaatteisiin ja aikuiset koristelkoot itseään.
Enkä tarkoita etteikö lapselle voisi hankkia mieluisia vaatteita, eli sellaisia mistä lapsi itse pitää. Tottakai voi ja pitää, kohtuudella. Ja hiukset laittaa siististi jnejne ja joskus juhliin vähän laittautua hienommin. Mutta kun aikuisilla on niin kauhea vimma pukea lapsia milloin minkäkin trendin mukaan, vaikka se lapsi olisi tyyliin onnellisin serkulta peritystä Elsa/Monsteri/whatever mistä lapsi pitää printtipaidasta.
No tuskinpa se likainen tukka sotkussa ainakaan tarhaikäisen lapsen oma valinta on. Eikä kaikissa valinnoissa, kuten vaikkapa suihkussa käymättömyydessä, tule tukea lasta. Sille on ihan syynsä, miksi lapsilla on vanhemmat.
No ei tässä nyt kyse ollut mistään suihkussa käymättömyydestä ja muusta perushygieniasta. Älä viitsi liioitella.
Öö tota niin se kylläkin on tämän koko ketjun aihe.
Aijaa, aloituksessa puhuttiin muotivaatteista ja kampaajalla leikatuista muodikkaista kampauksista jne. Ei mistään "lasta ei koskaan pestä"-touhusta.
Siellä puhuttiin rasvaisista hiuksista lapsella ja huolittelemattomuudesta. Rasvaiset hiukset johtuvat siitä että lasta ei pestä. Opettele lukemaan.
Huomaahan sen, että ihmiset kerääntyy innokkaammin lepertelemään rattaassa olevalla suurisilmäiselle omenaposkelle kuin tihrusilmäiselle lommo-otsalle. Niin se ulkonäkö ohjaa muodostuvaa maailmankuvaa jo lapsesta asti.