Työterveylaitokselta tuli pommi: Nuoret jo niin huonossa kunnossa, että eivät enää voi tehdä töitä. Missäs on ne Red Bullin lupaamat siivet? Eikö energiajuomat ja napostelu annakaan voimia?
https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/yha-useamman-nuoren-urahaaveet…
Viideosalla selkäkipuja. 85% ammattikoululaisista ei harrasta liikuntaa. Rakennus- ja palvelualalla on jouduttu lyhentämään nuorien työpäiviä. Onneksi eläkeikää lähestyvät jaksavat tehdä täyttä päivää.
No sanomattakin on selvää, että monet nykynuoret ovat lihavia, selkärangattomia, pilalle lellittyjä vätysköjä, joilla on kroppa napostelusta sekaisin.
Red Bullin siivet eivät kanna ainakaan työelämässä.
Kommentit (173)
Vierailija kirjoitti:
Nuorten ja alaikäisten huono kunto on ollu tiedossa jo pitkään. Nykynuoriso ei edes ajattele työnään rakennusalaa tai muuta sellaista alaa, jossa joutuu rehkimään, kaikki haluavat tietokonehommiin koodareiksi tai toimistoon istumaan 8 h/päivä, ei siinä työssä tarvita kuin hyvät istumalihakset.
Eikä vanhemmilla ole mitään otetta jälkikasvuunsa, vaikka silmät on päässä ja näkevät (jos tahtovat) kyllä alamäen! Kyllä yyyyhteiskunta huolehtii! Sapettaa nuorten puolesta.
Eka virhe on se ettei nuorilla ole kotitöitä.
Vierailija kirjoitti:
No onko tuo ihmekään. Nykyäänjos lapsen laittaa itsekseen ulos leikkimään, se on sunnilleen lasun arvoinen heitteillejättö. Jos sitä lasta pitää vahtia joka sekunti, helpointa se on kun se istuu sohvan nurkassa puhelin kourassa. Eikä kaikilla ole varaa säännöllisiin ohjattuihin liikuntaharrastuksiin.
Tämä on yksi nykyajan kummallisista käsityksistä: liikunnan ei todellisuudessa tarvitse olla maksullista ohjattua toimintaa. Lähde vaikka pulkkamäkeen lapsesi kanssa.
Miksi meidän edes pitäisi tehdä töitä 8 tuntia päivässä? Kuka sen on päättänyt?
Vierailija kirjoitti:
Sitä varten tukien leikkaus on huono, että ihmiselle ei jää rahaa pitää työkyvystä huolta esim. terveellinen ruoka, joku harrastus. STRESSI vie yöunet eli uniongelmista sairaslomalle.
Stressistä puhutaan aivan liian vähän nykyään. Yksi erittäin huolestuttava piirre on kaikkien ikäryhmien kasvanut stressi koronakeväästä 2020. Pelkästään 15-29v ikäryhmässä kasvu on valtavaa. Kun keväällä 2020 stressiä tunsi hieman yli 20%, tällä hetkellä trendiluku on 45%. Trendi on nouseva kaikissa ikäryhmissä.
Media ja some syöttävät stressiä ja painetta. Kun vähentää näiden käyttöä, niin stressikin pienenee. Kokeilkaa vaikka yksi päivä ilman somea ja median haistapaska otsikoita niin mieli on keveämpi.
Olin nuori -80-luvulla. Kaljaa ja röökiä tosiaan vedettiin. Ei ollut lapsena eikä nuorena mitään ohjattua liikuntaa. Koti oli kaukana kouluista, joten alakouluunkin menin kouluautossa. Kunto oli silti hyvä eikä liikapainoa ollenkaan, koska ei ollut mitään jatkuvan syömisen tapaa, ei koko ajan jotakin mutustelua. Liikunta oli sitä, että kaikki ns. joutoajat myllättiin yksin, sisarusten tai kavereiden kanssa ulkona. Myös tilan töihin oli osallistuttava. Menin opintojen ohella töihin 15v alkaen ja siitä asti olen töitä tehnyt. Aivan mainiosti jaksoimme (ikäluokkansa) hoitaa opinnot, iltatyöt ja biletykset ilman ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Koska sinut pitää joka tapauksessa elättää. Paras olisi, että tekisit sen itse. Kiva työssäkäyvänä, hyväkuntoisena ja koulutettuna naisena kustantaa aikuiselle vätysmiehelle pleikkaa, kaljaa ja p0rnoa.
Täällä nyt menee näin. Kukaan ei sua pakota töihin elättämään muita. Muuta muualle koulutuksinesi tai "get over it!".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorten ja alaikäisten huono kunto on ollu tiedossa jo pitkään. Nykynuoriso ei edes ajattele työnään rakennusalaa tai muuta sellaista alaa, jossa joutuu rehkimään, kaikki haluavat tietokonehommiin koodareiksi tai toimistoon istumaan 8 h/päivä, ei siinä työssä tarvita kuin hyvät istumalihakset.
Eikä vanhemmilla ole mitään otetta jälkikasvuunsa, vaikka silmät on päässä ja näkevät (jos tahtovat) kyllä alamäen! Kyllä yyyyhteiskunta huolehtii! Sapettaa nuorten puolesta.
Eka virhe on se ettei nuorilla ole kotitöitä.
Ei ole varaa ostaa kirpparilta uusia vaatteita, jos menee leikkiessä rikki.
Mikä saa teidät keski-ikäiset vittuilemaan nuorille täällä?
Katso peiliin, mistä se paha olo kumpuaa, joka pakottaa toisia haukkumaan?
Paha olo? Ahdistus? Näitä käsitteitä ei edes ollut esim 60 luvun nuorilla , en muista kuulleeni. Toimittiin. Kiinnitettiin pihaan vaikka lentopalloverkko ja alettiin pelaamaan . Nyt kuulin kun tuttu parturi sanoi, ettri nuoret kolleegat jaksa oikein tehdä töitä. Lyhyitä päiviä, vapaapäiviä ja valitusta. Liian hyvään totuttu nykyään ja helpolla nuoret päässeet. Liian paljon valmista.
Aloitus vittuilee nuorille, kommenteissa vittuillaan enemmänkin nuorille vanhemmille. Se ei johda mihinkään hyvään. Ongelmat, jotka johtuvat lasten ja nuorten liikkumisen vähenemisestä ovat vasta nyt räjähtäneet näkyville, vaikka kehitys on ajautunut tähän pisteeseen jo pari vuosikymmentä.
Sitä varten tukien leikkaus on huono, että ihmiselle ei jää rahaa pitää työkyvystä huolta esim. terveellinen ruoka, joku harrastus. STRESSI vie yöunet eli uniongelmista sairaslomalle.
Stressistä puhutaan aivan liian vähän nykyään. Yksi erittäin huolestuttava piirre on kaikkien ikäryhmien kasvanut stressi koronakeväästä 2020. Pelkästään 15-29v ikäryhmässä kasvu on valtavaa. Kun keväällä 2020 stressiä tunsi hieman yli 20%, tällä hetkellä trendiluku on 45%. Trendi on nouseva kaikissa ikäryhmissä.
Media ja some syöttävät stressiä ja painetta. Kun vähentää näiden käyttöä, niin stressikin pienenee. Kokeilkaa vaikka yksi päivä ilman somea ja median haistapaska otsikoita niin mieli on keveämpi.
Kyllä kyllä, ja yhä useampi tuon tiedostaa ja on vähentänyt somen ja median käyttöä/seurantaa. Silti stressin tunne on kaikissa ikäryhmissä kasvanut keväästä 2020, joten kaikki ei ole selitettävissä medialla ja somella, vaikka se kuinka mediaseksikästä tänä päivänä onkin selitykseksi. Jotain muutakin ympäristössä ja yhteiskunnassa on tapahtunut.
Kännykät ja pleikka on suurimpia syitä.
Työelämän käytännöt tekevät ihmisten ajankäytöstä kauppatavaraa, jota vaihdetaaan työmarkkinoilla rahaaan. Suurin osa ihmisten valveillaoloajasta kuluu parhaan rahalllisen korvauksen saamiseen työmarkkinoilta.
Kun aika on rahaa, sekä yksilöiden etttä organisaatioiden toiminta nopeutuu. Mitä enemmän työtä voidaan puristaa yhteeen ajan yksikköön, sitä suuurempia ovat kustannustehokkuus ja toiminnasta saatavat voitot.
Tästä rahataloudellista hyötyä maksimoivasta kaavasta on monenlaiisia hyvinvointia heikentäviä seurauksia kuten työn ja perhe-elämän sovittamisen vaikeuksiia.
Kiva maksaa näiden terveydenhuoltomenot ja elämä🤷
Vierailija kirjoitti:
Sitä varten tukien leikkaus on huono, että ihmiselle ei jää rahaa pitää työkyvystä huolta esim. terveellinen ruoka, joku harrastus. STRESSI vie yöunet eli uniongelmista sairaslomalle.
Liikkua voi aina. Terveellistä ruokaa voi tehdä itse edullisesti, jos viitsii. Vaikka olisi kiirekin, varsinkin kun käyttää niitä kaikkitietäviä aivojaan. Stressiinkin auttaa rentoutuminen lenkkipolulla. Ei siihen tukia tarvita, tuet vaan laiskistaa ja jatkuvat vielä sukupolvelta toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä varten tukien leikkaus on huono, että ihmiselle ei jää rahaa pitää työkyvystä huolta esim. terveellinen ruoka, joku harrastus. STRESSI vie yöunet eli uniongelmista sairaslomalle.
Liikkua voi aina. Terveellistä ruokaa voi tehdä itse edullisesti, jos viitsii. Vaikka olisi kiirekin, varsinkin kun käyttää niitä kaikkitietäviä aivojaan. Stressiinkin auttaa rentoutuminen lenkkipolulla. Ei siihen tukia tarvita, tuet vaan laiskistaa ja jatkuvat vielä sukupolvelta toiselle.
Ei se makaroni ja peruna terveelliseksi itse keittämällä muutu. Se suomalainen terveellinen kotiruoka, jota suurin osa täällä syö on hyvin kaukana terveellisestä ja se näkyy kiistattomasti ylipainona ja terveysongelmina.
Vierailija kirjoitti:
Työelämän käytännöt tekevät ihmisten ajankäytöstä kauppatavaraa, jota vaihdetaaan työmarkkinoilla rahaaan. Suurin osa ihmisten valveillaoloajasta kuluu parhaan rahalllisen korvauksen saamiseen työmarkkinoilta.
Kun aika on rahaa, sekä yksilöiden etttä organisaatioiden toiminta nopeutuu. Mitä enemmän työtä voidaan puristaa yhteeen ajan yksikköön, sitä suuurempia ovat kustannustehokkuus ja toiminnasta saatavat voitot.
Tästä rahataloudellista hyötyä maksimoivasta kaavasta on monenlaiisia hyvinvointia heikentäviä seurauksia kuten työn ja perhe-elämän sovittamisen vaikeuksiia.
Tämä on totta. Kun itse ja vaimo ollaan aika paljon töissä, niin tämän seurauksena lasten harrastukset ovat kärsineet. Ei vaan ole kerennyt kyydittää muksuja kaikkiin turnauksiin, ja harrastukset on jääneet.
Muksut vaan möllöttää kotona ja lihoo.
Seuraukset sitten maksaa seuraava sukupolvi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me oltiin nuoruus pihalla, juostiin ja leikittiin.
Meistä vanhemmat sanoi, ettei noista nykynuorista ole mihinkään ja nämä nykyiset nuoret sanoo samaa taas seuraavasta sukupolvesta.
Tämä ei muutu koskaan.
Paitsi että jos nyt fokus edelleen liikunnallisuudessa pidetään, niin ollaan ensimmäistä kertaa sellaista ongelmien kanssa tekemisissä mitä ei ollut ennen. Joo aina kai vanhempi sukupolvi on pitänyt nuorempaa sukupolvea laiskempana. Tässä olet ihan oikeassa. 80-luvulla nuoret veti bisseä ja röökiä ja eivät olleet samalla tavalla fyysisen työn raatajia mitä vanhempansa. Mutta nyt siis puhutaan tilanteesta, jossa se lapsi ei enää edes leiki. Nuori ei lähde kartsalle edes vetämään sitä bisseä ja röökiä. Siis liikkuminen on joidenkin kohdalla loppunut käytännössä ihan tyystin. Lapsi tai
Hyvin pieni osa on kuvaamiasi. Suurin osa voi fyysisestikin paremmin kuin koskaan ennen.
Tämä koko juttu on taas tätä 'nykynuorista ei ole mihinkään".
Vierailija kirjoitti:
Olin nuori -80-luvulla. Kaljaa ja röökiä tosiaan vedettiin. Ei ollut lapsena eikä nuorena mitään ohjattua liikuntaa. Koti oli kaukana kouluista, joten alakouluunkin menin kouluautossa. Kunto oli silti hyvä eikä liikapainoa ollenkaan, koska ei ollut mitään jatkuvan syömisen tapaa, ei koko ajan jotakin mutustelua. Liikunta oli sitä, että kaikki ns. joutoajat myllättiin yksin, sisarusten tai kavereiden kanssa ulkona. Myös tilan töihin oli osallistuttava. Menin opintojen ohella töihin 15v alkaen ja siitä asti olen töitä tehnyt. Aivan mainiosti jaksoimme (ikäluokkansa) hoitaa opinnot, iltatyöt ja biletykset ilman ongelmia.
Ja niin jaksavat nämä nykyisetkin nuoret.
Isolla osalla on jopa liikaa liikuntaa, liikaa opiskelua ja paineita. Tämän kunnollisen ikäluokan suurin riski on uusiminen täydellisyyden tavoitteluun.
Paitsi että jos nyt fokus edelleen liikunnallisuudessa pidetään, niin ollaan ensimmäistä kertaa sellaista ongelmien kanssa tekemisissä mitä ei ollut ennen. Joo aina kai vanhempi sukupolvi on pitänyt nuorempaa sukupolvea laiskempana. Tässä olet ihan oikeassa. 80-luvulla nuoret veti bisseä ja röökiä ja eivät olleet samalla tavalla fyysisen työn raatajia mitä vanhempansa. Mutta nyt siis puhutaan tilanteesta, jossa se lapsi ei enää edes leiki. Nuori ei lähde kartsalle edes vetämään sitä bisseä ja röökiä. Siis liikkuminen on joidenkin kohdalla loppunut käytännössä ihan tyystin. Lapsi tai nuori ei poistu juurikaan kotoaan ja jos poistuu, se menee ostarin penkille tuijottamaan taas kännykkäänsä. Kun kaikki vuorovaikutus on siirtynyt nettiin, niin nuoret eivät ihan oikeasti liiku. Ei siis urheilullisessa mielessä, mutta ei myöskään muuten. Askeleita tulee hyvä jos 1000 päivässä. Siksi fyysinen kunto on aivan poikkeuksellisen huono joillain nuorilla tänä päivänä ja ylipaino vakava ongelma jo lapsilla.