AMK valintakoe kevät 2022
Yhteishaku meni jo, nyt valintakokeet edessä! Minne laitoitte hakemusta ja oletteko jo aiemmin hakeneet? Menettekö ensikertalaisina vai ei-ensikertalaisina? Kuinka olette valmistautunut pääsykokeisiin?
Joka tapauksessa tsemppiä meille kaikille! :)
Kommentit (2045)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös vaatimustaso ole lukion taso. Eli esim. Word dive ohjelma. Maksaa alle satkun. Toki netistä löytyy kaikenlaista harjoitusta ilmaiseksikin.
Onko kokemuksia tästä Word dive ohjelmasta, että millainen se on? :)
Oisko vinkkejä millä parantaa tunneälyn osiota? :) meni hyvin, mutta hieman jäi puuttumaan pisteitä. Päätöksentekotaidot ja matikka meni odotettua heikommin + - puolet pisteistä.
Worddive on tosi hyvä! Sitä voi kokeilla ensin ilmaiseksi ainakin sen flirttienglantikurssin. Käy kokeilemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain alanvaihtajana kahteen eri koulutusohjelmaan. 1. hakukohteeseen varasija 14 ja 10 pistettä enemmän kuin alin hyväksytty. 2. hakukohteeseen varasija 18 ja 2.5 pistettä enemmän kuin alin hyväksytty. Ensikertalaisia otetaan molempiin 80%, joten todella pienessä kiintiössä taistelen opiskelupaikasta eli mahdollisuuksia ei juurikaan ole. Ensi vuonna sitten täytyy varmaankin yrittää saada vähintää 20 pistettä enemmän kuin ensikertalaisen alin hyväksytty. Toivottavasti alin hyväksytty pistemäärä vaan ei kapua kovin korkealle.
Nuo pisteet vaihtelevat aika useinkin vuosittain. Olisi tosin hyvä jos tulisi uudistuksia opiskeluun. Olisiko ollut 2018 kun vaihdettiin tämä järjestelmä tähän yhteiseen kokeeseen. Sitä ennen monilla aloilla oli paljon paremmat kokeet joissa näki motivaation alaan. Oli haastatteluita yms myös.
Nyt näyttäisi tämän tekevän paluuta aika monellekkin alalle. Voisi tulla kaikille aloille vaikkapa aikuiskoulutuksena. Haastatteluiden sun muiden kautta pääsisi ja vaikka jokin ikäraja 25v+ tai vaikka jopa 30v+. Tämä nykyinen järjestelmä ei tunnu palvelevan isoa osaa edes nuorria ja etenkään alan vaihtajia/lisäkouluttautujia.
Jos on nuori ja ei ole täysin varma omasta valinnasta niin jättäisin ottamatta koulupaikan, koska tuo ensikertalaisuus on niin suuressa roolissa.
Alanvaihtajilla on jo yksi korkeakoulu käytyä. Miksi heidän pitäisi saada toinen yhteiskunnan kustannuksella? Alanvaihtajat voivat hankkia täydennyskoulutusta tai hakea suoraan maisterivaiheeseen tai opiskella avoimen puolella. Tämä on toiminut just hyvin ensikertalaisten kannalta. Myöskin miesten määrä opiskelemaan päässeissä on lisääntynyt.
Onhan nuo hyviä vaihtoehtoja, jos on alalla tuollaiset vaihtoehdot. Tähän mihin itse hain, niin on vain AMK vaihtoehtona. Ihan kaikkea ei ole mahdollista opiskella yliopistossa tai avoimen AMK:n puolella. Toki valitsisin sellaisen vaihtoehdon, jos vain olisi mahdollista. Meille pidemmän aikaa töissäoleville opiskelu on myös iso tulojen pudotus. Ikävä, että asenteesi alanvaihtajiin on noin negatiivinen. Toivottavasti itse löydät heti alan, jossa viihdyt ja haluat tehdä sitä eläkeikään asti. Itse en valitettavasti löytänyt heti sellaista, vaikka tykkäänkin nykyisestä työstäni. En todellakaan kadu 15-vuoden työuraani nykyisellä alalla, mutta uudet urasuunnitelmat antavat kummasti energiaa tulevaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain alanvaihtajana kahteen eri koulutusohjelmaan. 1. hakukohteeseen varasija 14 ja 10 pistettä enemmän kuin alin hyväksytty. 2. hakukohteeseen varasija 18 ja 2.5 pistettä enemmän kuin alin hyväksytty. Ensikertalaisia otetaan molempiin 80%, joten todella pienessä kiintiössä taistelen opiskelupaikasta eli mahdollisuuksia ei juurikaan ole. Ensi vuonna sitten täytyy varmaankin yrittää saada vähintää 20 pistettä enemmän kuin ensikertalaisen alin hyväksytty. Toivottavasti alin hyväksytty pistemäärä vaan ei kapua kovin korkealle.
Nuo pisteet vaihtelevat aika useinkin vuosittain. Olisi tosin hyvä jos tulisi uudistuksia opiskeluun. Olisiko ollut 2018 kun vaihdettiin tämä järjestelmä tähän yhteiseen kokeeseen. Sitä ennen monilla aloilla oli paljon paremmat kokeet joissa näki motivaation alaan. Oli haastatteluita yms myös.
Nyt näyttäisi tämän tekevän paluuta aika monellekkin alalle. Voisi tulla kaikille aloille vaikkapa aikuiskoulutuksena. Haastatteluiden sun muiden kautta pääsisi ja vaikka jokin ikäraja 25v+ tai vaikka jopa 30v+. Tämä nykyinen järjestelmä ei tunnu palvelevan isoa osaa edes nuorria ja etenkään alan vaihtajia/lisäkouluttautujia.
Jos on nuori ja ei ole täysin varma omasta valinnasta niin jättäisin ottamatta koulupaikan, koska tuo ensikertalaisuus on niin suuressa roolissa.
Alanvaihtajilla on jo yksi korkeakoulu käytyä. Miksi heidän pitäisi saada toinen yhteiskunnan kustannuksella? Alanvaihtajat voivat hankkia täydennyskoulutusta tai hakea suoraan maisterivaiheeseen tai opiskella avoimen puolella. Tämä on toiminut just hyvin ensikertalaisten kannalta. Myöskin miesten määrä opiskelemaan päässeissä on lisääntynyt.
Onpa negatiivinen asenne alanvaihtajia kohtaan. Kuitenkin ensikertalaisillekkaan tuo nykyinen järjestelmä ei ole aivan ideaalinen. Voisi melkeinpä olla ryhmiä pelkille ensikertalaisille ja sitten myös ei ensikertalaisille, sekä sekaryhmiä. Erittäin moni ei saa mitään koulupaikkaa vaikka on ensikertalainen ja sitten siinä on myös se ongelma, että moni myös jättää koulupaikan ottamatta vastaan ihan senkin takia ettei menetä ensikertalaisuutta. Se on niin "arvokas"
Jos tuota ensikertalaisuutta ei olisi niin nuori voisi ottaa vastaan paikan ja saada vaikkapa vuoden ajan hyödyllistä opiskeluaikaa. Jos ala ei tunnukkaan omalta niin sitten siirtohakuun tai uudestaan yhteishakuun. Uuteen kouluun päästyä hyväksilukee aiemmat opinnot (jos siis ala sen sallii. Jos on edes saman tyylinen ala).
Olisi hienoa jos kaikkia aloja voisi opiskella aikuisopintoina tai muina vastaavina. Olisi väyliä opiskella niitä alanvaihtajana tai vaikkapa jatkokoulutuksen / lisäkoulutus mielessä. Näin perus yhteishaku jäisi nuorille joilla ei ole koulutuksia ja ne joilla on jo koulutuksia opiskelisivat muita teitä.
Aiemmin, esim sote-alalla, "nuorisoryhmät" oli avoinna kaiken ikäisille hakijoille ja "aikuisryhmät" edellytti tiettyä ikää, lähihoitaja (tai vastaava) koulutusta sekä työkokemusta.
Joissain maissa, esim Alankomaat, amkin voi aloittaa "kaikki" halukkaat (toki taustalla esim yo-tutkinto) ja sitten vuosien myötä porukkaa karsitaan tai opiskelijat huomaa itse, ettei oo oma ala. Tehtyjä opintoja voi hyväksilukea uuden alan opinnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain alanvaihtajana kahteen eri koulutusohjelmaan. 1. hakukohteeseen varasija 14 ja 10 pistettä enemmän kuin alin hyväksytty. 2. hakukohteeseen varasija 18 ja 2.5 pistettä enemmän kuin alin hyväksytty. Ensikertalaisia otetaan molempiin 80%, joten todella pienessä kiintiössä taistelen opiskelupaikasta eli mahdollisuuksia ei juurikaan ole. Ensi vuonna sitten täytyy varmaankin yrittää saada vähintää 20 pistettä enemmän kuin ensikertalaisen alin hyväksytty. Toivottavasti alin hyväksytty pistemäärä vaan ei kapua kovin korkealle.
Nuo pisteet vaihtelevat aika useinkin vuosittain. Olisi tosin hyvä jos tulisi uudistuksia opiskeluun. Olisiko ollut 2018 kun vaihdettiin tämä järjestelmä tähän yhteiseen kokeeseen. Sitä ennen monilla aloilla oli paljon paremmat kokeet joissa näki motivaation alaan. Oli haastatteluita yms myös.
Nyt näyttäisi tämän tekevän paluuta aika monellekkin alalle. Voisi tulla kaikille aloille vaikkapa aikuiskoulutuksena. Haastatteluiden sun muiden kautta pääsisi ja vaikka jokin ikäraja 25v+ tai vaikka jopa 30v+. Tämä nykyinen järjestelmä ei tunnu palvelevan isoa osaa edes nuorria ja etenkään alan vaihtajia/lisäkouluttautujia.
Jos on nuori ja ei ole täysin varma omasta valinnasta niin jättäisin ottamatta koulupaikan, koska tuo ensikertalaisuus on niin suuressa roolissa.
Alanvaihtajilla on jo yksi korkeakoulu käytyä. Miksi heidän pitäisi saada toinen yhteiskunnan kustannuksella? Alanvaihtajat voivat hankkia täydennyskoulutusta tai hakea suoraan maisterivaiheeseen tai opiskella avoimen puolella. Tämä on toiminut just hyvin ensikertalaisten kannalta. Myöskin miesten määrä opiskelemaan päässeissä on lisääntynyt.
Onhan nuo hyviä vaihtoehtoja, jos on alalla tuollaiset vaihtoehdot. Tähän mihin itse hain, niin on vain AMK vaihtoehtona. Ihan kaikkea ei ole mahdollista opiskella yliopistossa tai avoimen AMK:n puolella. Toki valitsisin sellaisen vaihtoehdon, jos vain olisi mahdollista. Meille pidemmän aikaa töissäoleville opiskelu on myös iso tulojen pudotus. Ikävä, että asenteesi alanvaihtajiin on noin negatiivinen. Toivottavasti itse löydät heti alan, jossa viihdyt ja haluat tehdä sitä eläkeikään asti. Itse en valitettavasti löytänyt heti sellaista, vaikka tykkäänkin nykyisestä työstäni. En todellakaan kadu 15-vuoden työuraani nykyisellä alalla, mutta uudet urasuunnitelmat antavat kummasti energiaa tulevaan.
Tein alan valinnan 19 v. Kävin lukion jälkeen alalta ylioppilaspohjaisen amistason koulutuksen( tuolloin 2 v) ja sen jälkeen hain ja pääsin yliopistoon. Tutkinnon suorittamisesta 30 vuotta ja edelleen viihdyn alalla.
Mielestäni olisi reilumpaa niitä ensimmäistä koulutustaan hakevia kohtaan, että toisen tutkinnon hakee joille olisi selkeästi aivan erillinen reitti täydennyskoulutukseen ja alan vaihtoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain alanvaihtajana kahteen eri koulutusohjelmaan. 1. hakukohteeseen varasija 14 ja 10 pistettä enemmän kuin alin hyväksytty. 2. hakukohteeseen varasija 18 ja 2.5 pistettä enemmän kuin alin hyväksytty. Ensikertalaisia otetaan molempiin 80%, joten todella pienessä kiintiössä taistelen opiskelupaikasta eli mahdollisuuksia ei juurikaan ole. Ensi vuonna sitten täytyy varmaankin yrittää saada vähintää 20 pistettä enemmän kuin ensikertalaisen alin hyväksytty. Toivottavasti alin hyväksytty pistemäärä vaan ei kapua kovin korkealle.
Nuo pisteet vaihtelevat aika useinkin vuosittain. Olisi tosin hyvä jos tulisi uudistuksia opiskeluun. Olisiko ollut 2018 kun vaihdettiin tämä järjestelmä tähän yhteiseen kokeeseen. Sitä ennen monilla aloilla oli paljon paremmat kokeet joissa näki motivaation alaan. Oli haastatteluita yms myös.
Nyt näyttäisi tämän tekevän paluuta aika monellekkin alalle. Voisi tulla kaikille aloille vaikkapa aikuiskoulutuksena. Haastatteluiden sun muiden kautta pääsisi ja vaikka jokin ikäraja 25v+ tai vaikka jopa 30v+. Tämä nykyinen järjestelmä ei tunnu palvelevan isoa osaa edes nuorria ja etenkään alan vaihtajia/lisäkouluttautujia.
Jos on nuori ja ei ole täysin varma omasta valinnasta niin jättäisin ottamatta koulupaikan, koska tuo ensikertalaisuus on niin suuressa roolissa.
Alanvaihtajilla on jo yksi korkeakoulu käytyä. Miksi heidän pitäisi saada toinen yhteiskunnan kustannuksella? Alanvaihtajat voivat hankkia täydennyskoulutusta tai hakea suoraan maisterivaiheeseen tai opiskella avoimen puolella. Tämä on toiminut just hyvin ensikertalaisten kannalta. Myöskin miesten määrä opiskelemaan päässeissä on lisääntynyt.
Onpa negatiivinen asenne alanvaihtajia kohtaan. Kuitenkin ensikertalaisillekkaan tuo nykyinen järjestelmä ei ole aivan ideaalinen. Voisi melkeinpä olla ryhmiä pelkille ensikertalaisille ja sitten myös ei ensikertalaisille, sekä sekaryhmiä. Erittäin moni ei saa mitään koulupaikkaa vaikka on ensikertalainen ja sitten siinä on myös se ongelma, että moni myös jättää koulupaikan ottamatta vastaan ihan senkin takia ettei menetä ensikertalaisuutta. Se on niin "arvokas"
Jos tuota ensikertalaisuutta ei olisi niin nuori voisi ottaa vastaan paikan ja saada vaikkapa vuoden ajan hyödyllistä opiskeluaikaa. Jos ala ei tunnukkaan omalta niin sitten siirtohakuun tai uudestaan yhteishakuun. Uuteen kouluun päästyä hyväksilukee aiemmat opinnot (jos siis ala sen sallii. Jos on edes saman tyylinen ala).
Olisi hienoa jos kaikkia aloja voisi opiskella aikuisopintoina tai muina vastaavina. Olisi väyliä opiskella niitä alanvaihtajana tai vaikkapa jatkokoulutuksen / lisäkoulutus mielessä. Näin perus yhteishaku jäisi nuorille joilla ei ole koulutuksia ja ne joilla on jo koulutuksia opiskelisivat muita teitä.
se että ottaa vastaan opiskelupaikan alalta, jolta ei edes aio valmistua on yhteiskunnan kannalta voimavarojen hukkaa. Häneen satsataan opetusresurssja ja hän vie paikan joltain joka olisi halunnut valmistua alalle. Ennen esim. fysiikka ja kemia olivat näitä aloja, joille on helppo päästä ja harva valmistui, koska koko ajan monella oli haku päällä mieluisempiin opintoihin.
No eiköhän tässä nykyisessä haussa ole aika hyvin ensikertalaisia ajateltu. Ainakin itse ei-ensikertalaisena tavoittelen suunnilleen jotain 3 opintopaikkaa, jotka varattu muille valintakokeen paikoista Toki joo, mielestäni voisi tämän ensikertalaisuuden/ei-ensikertalaisuuden paremminkin hoitaa. Ei tarvitsisi taktikoimalla jättää opintopaikkoja vastaanottamatta jne.
Myös on paljon heitä, jotka tietävät oman alansa jo nuorena, mutta jostain syystä eivät sitä pääse silloin opiskelemaan. Opintopaikka tulee muualta tai on vaikka terveydellisiä syitä alan valintaan. Ja ylipäätään, onko tarkoitus että koko elämä on työskenneltävä samalla alalla ja muuta ei saisi kokeilla? Aika tylsää 🤔
Pientä katkeruutta havaittavissa alanvaihtajia kohtaan :D
Sanoisin että kuka tahansa, kuka onnistuu ei-ensikertalaisena opiskelupaikan korkeakoulusta saamaan, on paikkansa todellakin ansainnut. Vastimukset ovat niin paljon kovemmat kuin ensikertalaisille ja todennäköisesti myös motivaatio parempi, kun pelkästään kouluun sisäänpääsynkin eteen pitää tehdä paljon töitä.
Ensikertalaisille on jo olemassa oma kiintiö, heitä otetaan sisään vähän koulukohtaisesti vaihdellen noin 80%, ei-ensikertalaiset tavoittelevat sitten niitä muutamaa jäljelle jäänyttä paikkaa. Ei nuo aiempien vuosien pisterajat ensikertalaisille mitenkään mahdottomilta näytä, mutta pääsykokeissa pärjääminen vaan vaatii työtä, jos todistus ei riitä kouluun pääsyyn. Jos ei haussa tärppää, se tarkoittaa että seuraavaan hakuun pitää valmistautua paremmin.
Toki on sitten eri asia, onko tuo hakusysteemi järkevä, että ensikertalaisuus on noin arvokasta. Ennemmin niin, että nuoret saa harkita valintojaan ja vaikka kokeillakin. Eihän sitä voi olla tietoa, millaista työelämä alalla oikeasti on, ennen kuin sitä on kokeillut.
Jos ajattelee että toi ensikertalaisuuskiintiö on huono juttu on vain väärässä
Vierailija kirjoitti:
Jos ajattelee että toi ensikertalaisuuskiintiö on huono juttu on vain väärässä
Pohjimmiltaan se on hyvä juttu, mutta joku raja pitäisi olla siinä, kuinka paljon huonommilla tuloksilla ensikertalaisia otetaan sisään.
Eroa saattaa olla kymmeniä pisteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös vaatimustaso ole lukion taso. Eli esim. Word dive ohjelma. Maksaa alle satkun. Toki netistä löytyy kaikenlaista harjoitusta ilmaiseksikin.
Onko kokemuksia tästä Word dive ohjelmasta, että millainen se on? :)
Oisko vinkkejä millä parantaa tunneälyn osiota? :) meni hyvin, mutta hieman jäi puuttumaan pisteitä. Päätöksentekotaidot ja matikka meni odotettua heikommin + - puolet pisteistä.
Word dive on hyvä ja voin sitä suositella. Eri tasoisia harjoituksia löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ajattelee että toi ensikertalaisuuskiintiö on huono juttu on vain väärässä
Pohjimmiltaan se on hyvä juttu, mutta joku raja pitäisi olla siinä, kuinka paljon huonommilla tuloksilla ensikertalaisia otetaan sisään.
Eroa saattaa olla kymmeniä pisteitä.
Sehän riippuu ihan hakijoiden tasosta, millaisilla pisteillä pääsee sisään. Vai onko ei-ensikertalaisilla valintakokeen hylkäysraja korkeampi kuin ensikertalaisilla? Luulen, että korkeammat pisteet johtuu vain siitä, että paikkoja on vähemmän. Eli oikeastaan ei-ensikertalaisen ei kannata ollenkaan miettiä noita alimpia hyväksyttyjä pisteitä, koska se on ensikertailaisten jonon pisteet. Näkyykö jostain ei-ensikertalaisten paikkojen alin hyväksytty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ajattelee että toi ensikertalaisuuskiintiö on huono juttu on vain väärässä
Pohjimmiltaan se on hyvä juttu, mutta joku raja pitäisi olla siinä, kuinka paljon huonommilla tuloksilla ensikertalaisia otetaan sisään.
Eroa saattaa olla kymmeniä pisteitä.
Sehän riippuu ihan hakijoiden tasosta, millaisilla pisteillä pääsee sisään. Vai onko ei-ensikertalaisilla valintakokeen hylkäysraja korkeampi kuin ensikertalaisilla? Luulen, että korkeammat pisteet johtuu vain siitä, että paikkoja on vähemmän. Eli oikeastaan ei-ensikertalaisen ei kannata ollenkaan miettiä noita alimpia hyväksyttyjä pisteitä, koska se on ensikertailaisten jonon pisteet. Näkyykö jostain ei-ensikertalaisten paikkojen alin hyväksytty?
Niinpä! Miksihän niille ei ensikertalaisille ei näytetä sitä ei ensikertalaisten alinta hyväksyttyä, kun heille kuitenkin on oma jononsakin varasijoilta?
Miten te vipusesta löydätte vaikka mitä tietoa? Ja mitä kaikkea seuraatte?
En mä sieltä löydä kuin hakijat,valitut ja paikan vastaanottaneet.
Olen kuullut "vasemman reunan filtteristä", mut siellä on mm. koulutuksen alkamisvuosija kausi.
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/mobile/mXL.aspx?doc=https%3A%2F%2F…
täältä olen katsellut...
Selaa alaspäin sitä vasenta laitaa! 😊
Mielenkiintoisimmat seurattavat sieltä on hakutoiveet, ensikertaisena kohdeltava ja valintatapajonon tyyppi.
Niillä pitäisi selvitä kaikki tarpeellinen. Sektorista voi vielä löytää jonkun, joka vapauttaa AMK-paikan päästessään yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Selaa alaspäin sitä vasenta laitaa! 😊
Mielenkiintoisimmat seurattavat sieltä on hakutoiveet, ensikertaisena kohdeltava ja valintatapajonon tyyppi.
Niillä pitäisi selvitä kaikki tarpeellinen. Sektorista voi vielä löytää jonkun, joka vapauttaa AMK-paikan päästessään yliopistoon.
No nyt selvisi. Kännykällä minulla ei ole tuota samaa näkymää, mutta kun pääsin tietokoneelle niin toimi niinkuin sanoit. Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain tradenomiksi. Tänään oli valintakokeet ja tuntuipa vaikealta.
Pari vuotta sitten oli helpommat kokeet.Nyt sitten odottelen varasijalla 10.
Nyt varasijalla 9. Alunperin oli 12.
Onko jonoja liikkunut tai lisää julkaisua tullut? Vai vieläkö tässä neljää pitkää päivää pitää odottaa😬
Vierailija kirjoitti:
Onko jonoja liikkunut tai lisää julkaisua tullut? Vai vieläkö tässä neljää pitkää päivää pitää odottaa😬
Tänään tuli opettajat ja sosiaalityö, ne ovat varmasti osaltaan liikuttaneet AMK-alojakin.
Muita liikuttavia, mutta vielä puuttuvia, on kauppis ja DIA (diplomi-insinöörit).
Alanvaihtajilla on jo yksi korkeakoulu käytyä. Miksi heidän pitäisi saada toinen yhteiskunnan kustannuksella? Alanvaihtajat voivat hankkia täydennyskoulutusta tai hakea suoraan maisterivaiheeseen tai opiskella avoimen puolella. Tämä on toiminut just hyvin ensikertalaisten kannalta. Myöskin miesten määrä opiskelemaan päässeissä on lisääntynyt.