Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Taas hylky Kelasta, haistakoon... Alan olla Niin loppu tähän touhuun!
20.04.2022 |
Seitsemäs vuosi menossa kun yritän saada eläkettä ja vammaistukea. Sairauksia on vaikka muille jakaa. Olen joutunut makaamaan nämä vuodet sängyssä, eikö tässä ole riittävästi kestettävää??? En pärjäisi ilman avustajia ollenkaan. Onneksi olen saanut hyvät avustajat, siitä olen kiitollinen. Mutta Kela, kuinka paljon tuo pulju aiheuttaakaan stressiä ja vie vähäisiä voimiani. Jatkuvia hakemuksia ja valituksia, rahat loppu kun eihän työkkärin korvaukset riitä kaikkiin lääke, polikäynteihin tms. Kuinka sairas ihmisen pitäisi olla että oikeita tukia saisi?
Kommentit (622)
Minä en kykene edes kotitöihin, mutta töitä pitäisi hakea. On apuvälineet syöntiinkin ja silti se hankalaa välillä. Olen nyt kotiin eristäytynyt eikä kukaan näe etten ole voinut siivota vuosikausiin ja kotona on Auriakin kauhistuttava näky. Mahdoton suo selvitä itse näissä kivuissa lioista, jotka ei lähde pienellä irti. Jotain olen yrittänyt irrottaa, mutta ei lähde ei. Uunissa on varmaan kohta tulipalo liian lian vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle pääsee ilman kuntoutustukivaihettakin, jos tilanne on ilmiselvä eli esim. tapaturmainen, raju vammautuminen tai nelirasjahalvaus aivoverenvuodon seurauksena.
- Työkyvyttömyyden toteamisessa otetaan huomioon koulutus ja ammatti. Jos työkykyä ei ole nykyiseen ammattiin, mietitään uuteen ammattiin kouluttautumista ammatillisena kuntoutuksena (maksetaan tukea koko opiskeluajan), jos opiskeluedellytyksiä on eikä henkilö ole liian vanha palatakseen työelämään uudessa ammatissa.
- Yksi sairaus, joka vie pysyvästi työkyvyn, riittää. Diagnoosien keräily ei kannata, sillä esimerkiksi LS-rangan kipu tai keskivaikea masennus katsotaan sairauksiksi, joista yleensä toivutaan.
- Päihdeongelma huonontaa työkyvyttömyyseläkkeen saamisen todennäköisyyttä, koska se sotkee diagnostista arviointia, heikentää työmotivaatiota ja siitä voi päästä eroon.
- Krooninen väsymysoireyhtymä ja fibromyalgia ovat esimerkkejä oireilusta, jota on vaikea todentaa eli diagnoosin varmuus jää epäselväksi. Siksi k.o. diagnoosit ovat vakuutuslääkärille usein ns. punainen vaate.
- Vakuutuslääkärit saavat hakijasta paljon muutakin tietoa kuin hänen hakemuksensa ja hoitavan lääkärin lausunnon. Jos esimerkiksi lääkärin lausunnossa kerrotaan, että käytössä on ollut koko ajan mielialalääkitys riittävällä annoksella, mutta apteekista tullut tieto kertoo, että reseptejä ei ole lunastettu, on tällä seikalla merkitystä.
- Jos hakija on ollut säännöllisessä hoitosuhteessa, on käytetty asianmukaisia hoitokeinoja riittävän pitkään, on kokeiltu erilaisia kuntoutustoimia (esim. fysioterapiaa, psykoterapiaa, Kelan kuntoutuskursseja, työkykyselvityksiä, työkokeiluja) huonolla menestyksellä, eikä työkyky ole palannut, voidaan katsoa, että työkykyä ei enää pysyvästi ole ja silloin työkyvyttömyyseläke myönnetään. Tuollainen päätös saattaa olla yhteiskunnalle hyvin kallis, jos hakija on vielä nuori. Siksi on ihan perusteltua, että prosessi on tarkka ja vaativa.Mulla alkoi juuri ammatillisen kuntoutuksen selvittely. Asiantuntija arvioi että tarvitsen täysin uuden koulutuksen, minulla on jo 2 ammattia. Ikävä kyllä olen muiden hakijoiden kanssa samalla viivalla hakuvaiheessa ja ala jota pystyisin tekemään työkseni tulevaisuudessa on niin suosittu että menee todennäköisesti vuosia ennen kuin pääsisin edes sisään jos edes koskaan pääsisin. Koulutus suosii nuoria ensikertalaisia. Aikuisen on todella vaikeaa päästä opiskelemaan tällaista suosittua alaa. Todella harmi koska tuota työtä pystyisin fyysisesti tekemään ja työllistyisinkin erittäin todennäköisesti jos valmistuisin. On hirveää että on vamma joka rajaa lähes kaikki työt pois.
On varmasti muitakin ammatteja, joita pystyisit tekemään. Ei aina tarvitse miettiä sitä kaikista suosituinta.
Sepä siinä juuri onkin kun ei oikein ole, asiantuntijankin on erittäin haastavaa keksiä työ jota a) pystyisin tekemään ja b) työllistää. Koska sen ammatin täytyy myös työllistää minut. Tottahan toki voisin opiskella vaikka runonlausuntaa mutta asiantuntijan mukaan tämmöisissä ei ole mitään järkeä kun ne eivät työllistä ja sitten roikun loppuikäni kortistossa. Erittäin haastavaa, onneksi myös asiantuntijalle, itse kun olen jo vuosia miettinyt pääni puhki mitä ihmettä voisin tehdä.
Mitkä ovat rajoitteesi?
En ole se kenelle tämän kysymyksen osoitit, mutta kysyn sinulta, mitä teet tiedolla? Mikä on pätevyytesi käsitellä ja analysoida tätä tietoa? Ai niin, uteliaisuus ja ilkeämielisyys.
Nykyään auttaminen on ilkeämielisyyttä?
En ala kaikkia rajoitteita tänne nettiin luettelemaan. Minulla on paniikkihäiriö pitkän koulukiusaamisen seurauksena. Siitä huolimatta löysin ammatin mitä pystyin tekemään ja kouluttautumaan uudelleen erittäin hyvin työllistävälle alalle kun se ensimmäinen ammattini ei enää työllistänyt. Tällä hetkellä suurin rajoite on käteni. Olin tapaturmassa ja loukkaannuin pahasti, leikattiin tuntikausia. Olen muuten toipunut ihan ok mutta käteni ovat mennyttä, pystyn niillä tekemään hyvin vähän. Oikea käsi on huomattavasti pahempi. Pienikin liike on kivulias. Keksisin vaikka mitä töitä jos mulla olis ongelma vaikka jalassa koska se jättäisi toimistotyöt ja sellaisen saisin heti. Ja tosiaan sen ammatin olisi myös työllistettävä, tällaisessa kunnossa en voi opiskella jotain kivaa ammattia jolla ei ole hyvää työllisyystilannetta.
Jalkasi kuitenkin toimivat? Pystyisitkö niillä tekemään jotain työtä? On ihmisiä jotka mm. Kirjoittavat jaloillaan, maalaavat jaloillaan jne. Sinun kannattaa olla Kelaan yhteydessä ja kysyä mitä alaa ja koulutusta he suosittelevat.
Työstä pitää saada palkkaa.
Meillä ei taida olla suurta tarvetta nyt Suomessa jalkamaalareille.
Juuri näin. Eiköhän kädetön henkilö kaipaa realistisia ehdotuksia elantonsa hankkimiseen. Kuinka moni työnantaja palkkaa jaloilla kirjoittavan työntekijän? Kun Suomessa on jo valmiiksi liikaa esim juuri sihteereitä. Se että käsikipuiselle ehdotetaan kassahommia tai sihteerin töitä on silkkaa vittuilua. Olen itse parikymppisenä ollut marketin kassalla ja se on todella rasittavaa käsille, sain siellä itsekin ranteeseen jännetupentulehduksen.
Meillä työpaikalla tapahtui onnettomuus, jossa yhden työntekijän molemmat kädet vaurioituivat loppuelämäksi. Koska hän ei kuitenkaan ollut työkyvytön, hän ei jäänyt eläkkeelle (tietenkään) eikä hän halunnut kouluttautua uudelleen (ymmärrettävästi), hänen työkuvansa muutettiin asiantuntijatehtäväksi laadunvalvontaan.
On totta, että yksilölle se ”kädettömyys” on järkyttävän suuri asia, kuten myös se, että ei voi tehdä sitä työtä, jossa koki olleensa hyvä. Sen sijaan on täyttä hulluutta sanoa, että ilman käsiä ei mitään työtä voisi tehdä.
On aivan eri asia menettää kädet työtapaturmassa kun työpaikka on jo ns. valmiina jolloin sen työnantajan on käytännössä pakko keksiä joku muu toimenkuva työntekijälle. Olisihan se aivan törkeää että töissä menee kädet ja sitten potkittaisiin pois! On meilläkin töissä henkilö jolla on molemmissa käsissä nivelrikot. Hänet on pakko pitää töissä koska hänellä on virka. Työpaikka on täysin suojatyöpaikka koska ei voi tehdä juuri mitään. Kyse on siitä että jos henkilöllä ei ole valmiiksi työpaikkaa niin kuka työnantaja palkkaa tällaisen työntekijän UUTENA työntekijänä firmaansa? Niin, sitähän minäkin.
Ei kaikki terveetkään saa hakemaansa työtä
-ohis
Ei tietenkään saa, voi hyvänen aika. Mutta terveenä on aivan eri asia hakea avoimia työpaikkoja kuin erittäin hankalan vamman kanssa, eiköhän tämä ole aivan päivänselvää ja ihan tyhmempikin sen tajuaa. Mulla on sellainen ala että voin terveenä käytännössä valita minne menen töihin.
Tottakai on, mutta nyt puhutaan työkyvyttömyydestä, ei sairaan työllistymismahdollisuuksista.
No miten tämä "Ei kaikki terveetkään saa hakemaansa työtä" liittyy tähän aiheeseen? Kun nyt ei puhuta terveistä vaan työkyvyttömistä.
Siten, että sairaan työllistyminen on vaikeampaa, mutta ei mahdotonta eikä työn saannin vaikeus tee kenestäkään työkyvytöntä, vain työttömän työnhakijan. Ihan kuten tervekin työnhakija on.
Juuri näin. On tietenkin kurjaa, että kaikilla ei ole samanlaista mahdollisuutta saada töitä tai jatkaa vanhassa työssä sairastuttua, mutta se on elämää.
Vierailija kirjoitti:
Minä en kykene edes kotitöihin, mutta töitä pitäisi hakea. On apuvälineet syöntiinkin ja silti se hankalaa välillä. Olen nyt kotiin eristäytynyt eikä kukaan näe etten ole voinut siivota vuosikausiin ja kotona on Auriakin kauhistuttava näky. Mahdoton suo selvitä itse näissä kivuissa lioista, jotka ei lähde pienellä irti. Jotain olen yrittänyt irrottaa, mutta ei lähde ei. Uunissa on varmaan kohta tulipalo liian lian vuoksi.
Olet oikeutettu kotiapuun, miksi et ole sitä hakenut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle pääsee ilman kuntoutustukivaihettakin, jos tilanne on ilmiselvä eli esim. tapaturmainen, raju vammautuminen tai nelirasjahalvaus aivoverenvuodon seurauksena.
- Työkyvyttömyyden toteamisessa otetaan huomioon koulutus ja ammatti. Jos työkykyä ei ole nykyiseen ammattiin, mietitään uuteen ammattiin kouluttautumista ammatillisena kuntoutuksena (maksetaan tukea koko opiskeluajan), jos opiskeluedellytyksiä on eikä henkilö ole liian vanha palatakseen työelämään uudessa ammatissa.
- Yksi sairaus, joka vie pysyvästi työkyvyn, riittää. Diagnoosien keräily ei kannata, sillä esimerkiksi LS-rangan kipu tai keskivaikea masennus katsotaan sairauksiksi, joista yleensä toivutaan.
- Päihdeongelma huonontaa työkyvyttömyyseläkkeen saamisen todennäköisyyttä, koska se sotkee diagnostista arviointia, heikentää työmotivaatiota ja siitä voi päästä eroon.
- Krooninen väsymysoireyhtymä ja fibromyalgia ovat esimerkkejä oireilusta, jota on vaikea todentaa eli diagnoosin varmuus jää epäselväksi. Siksi k.o. diagnoosit ovat vakuutuslääkärille usein ns. punainen vaate.
- Vakuutuslääkärit saavat hakijasta paljon muutakin tietoa kuin hänen hakemuksensa ja hoitavan lääkärin lausunnon. Jos esimerkiksi lääkärin lausunnossa kerrotaan, että käytössä on ollut koko ajan mielialalääkitys riittävällä annoksella, mutta apteekista tullut tieto kertoo, että reseptejä ei ole lunastettu, on tällä seikalla merkitystä.
- Jos hakija on ollut säännöllisessä hoitosuhteessa, on käytetty asianmukaisia hoitokeinoja riittävän pitkään, on kokeiltu erilaisia kuntoutustoimia (esim. fysioterapiaa, psykoterapiaa, Kelan kuntoutuskursseja, työkykyselvityksiä, työkokeiluja) huonolla menestyksellä, eikä työkyky ole palannut, voidaan katsoa, että työkykyä ei enää pysyvästi ole ja silloin työkyvyttömyyseläke myönnetään. Tuollainen päätös saattaa olla yhteiskunnalle hyvin kallis, jos hakija on vielä nuori. Siksi on ihan perusteltua, että prosessi on tarkka ja vaativa.Mulla alkoi juuri ammatillisen kuntoutuksen selvittely. Asiantuntija arvioi että tarvitsen täysin uuden koulutuksen, minulla on jo 2 ammattia. Ikävä kyllä olen muiden hakijoiden kanssa samalla viivalla hakuvaiheessa ja ala jota pystyisin tekemään työkseni tulevaisuudessa on niin suosittu että menee todennäköisesti vuosia ennen kuin pääsisin edes sisään jos edes koskaan pääsisin. Koulutus suosii nuoria ensikertalaisia. Aikuisen on todella vaikeaa päästä opiskelemaan tällaista suosittua alaa. Todella harmi koska tuota työtä pystyisin fyysisesti tekemään ja työllistyisinkin erittäin todennäköisesti jos valmistuisin. On hirveää että on vamma joka rajaa lähes kaikki työt pois.
On varmasti muitakin ammatteja, joita pystyisit tekemään. Ei aina tarvitse miettiä sitä kaikista suosituinta.
Sepä siinä juuri onkin kun ei oikein ole, asiantuntijankin on erittäin haastavaa keksiä työ jota a) pystyisin tekemään ja b) työllistää. Koska sen ammatin täytyy myös työllistää minut. Tottahan toki voisin opiskella vaikka runonlausuntaa mutta asiantuntijan mukaan tämmöisissä ei ole mitään järkeä kun ne eivät työllistä ja sitten roikun loppuikäni kortistossa. Erittäin haastavaa, onneksi myös asiantuntijalle, itse kun olen jo vuosia miettinyt pääni puhki mitä ihmettä voisin tehdä.
Mitkä ovat rajoitteesi?
En ole se kenelle tämän kysymyksen osoitit, mutta kysyn sinulta, mitä teet tiedolla? Mikä on pätevyytesi käsitellä ja analysoida tätä tietoa? Ai niin, uteliaisuus ja ilkeämielisyys.
Nykyään auttaminen on ilkeämielisyyttä?
En ala kaikkia rajoitteita tänne nettiin luettelemaan. Minulla on paniikkihäiriö pitkän koulukiusaamisen seurauksena. Siitä huolimatta löysin ammatin mitä pystyin tekemään ja kouluttautumaan uudelleen erittäin hyvin työllistävälle alalle kun se ensimmäinen ammattini ei enää työllistänyt. Tällä hetkellä suurin rajoite on käteni. Olin tapaturmassa ja loukkaannuin pahasti, leikattiin tuntikausia. Olen muuten toipunut ihan ok mutta käteni ovat mennyttä, pystyn niillä tekemään hyvin vähän. Oikea käsi on huomattavasti pahempi. Pienikin liike on kivulias. Keksisin vaikka mitä töitä jos mulla olis ongelma vaikka jalassa koska se jättäisi toimistotyöt ja sellaisen saisin heti. Ja tosiaan sen ammatin olisi myös työllistettävä, tällaisessa kunnossa en voi opiskella jotain kivaa ammattia jolla ei ole hyvää työllisyystilannetta.
Jalkasi kuitenkin toimivat? Pystyisitkö niillä tekemään jotain työtä? On ihmisiä jotka mm. Kirjoittavat jaloillaan, maalaavat jaloillaan jne. Sinun kannattaa olla Kelaan yhteydessä ja kysyä mitä alaa ja koulutusta he suosittelevat.
Työstä pitää saada palkkaa.
Meillä ei taida olla suurta tarvetta nyt Suomessa jalkamaalareille.
Juuri näin. Eiköhän kädetön henkilö kaipaa realistisia ehdotuksia elantonsa hankkimiseen. Kuinka moni työnantaja palkkaa jaloilla kirjoittavan työntekijän? Kun Suomessa on jo valmiiksi liikaa esim juuri sihteereitä. Se että käsikipuiselle ehdotetaan kassahommia tai sihteerin töitä on silkkaa vittuilua. Olen itse parikymppisenä ollut marketin kassalla ja se on todella rasittavaa käsille, sain siellä itsekin ranteeseen jännetupentulehduksen.
Meillä työpaikalla tapahtui onnettomuus, jossa yhden työntekijän molemmat kädet vaurioituivat loppuelämäksi. Koska hän ei kuitenkaan ollut työkyvytön, hän ei jäänyt eläkkeelle (tietenkään) eikä hän halunnut kouluttautua uudelleen (ymmärrettävästi), hänen työkuvansa muutettiin asiantuntijatehtäväksi laadunvalvontaan.
On totta, että yksilölle se ”kädettömyys” on järkyttävän suuri asia, kuten myös se, että ei voi tehdä sitä työtä, jossa koki olleensa hyvä. Sen sijaan on täyttä hulluutta sanoa, että ilman käsiä ei mitään työtä voisi tehdä.
Olen se alkuperäinen kädetön. En ole missään vaiheessa väittänyt että ilman käsiä ei voi mitään työtä tehdä. Ongelma on siinä että minun täytyisi opiskella jälleen uusi ammatti JA sitä ennen tietenkin myös päästä sisään sitä opiskelemaan. Minulla ei ollut tuollaista työpaikkaa joka olisi vain siirtänyt minut johonkin muuhun työhön vaan minut potkittiin pois kun ei ollut tarjota mitään. En tiedä oliko edes laillista (ketjutetut määräaikaisuudet). Joka tapauksessa olen ammatillisessa kuntoutuksessa ja sen turvin yritän päästä opiskelemaan, voi viedä kauan ja jos en pääse ikinä sisään niin sitten haen todennäköisesti vähintään puolikasta eläkettä jonka saan satavarmasti. Sitten pitäisi toki keksiä jotain sen oheen että pärjäisin edes joten kuten taloudellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle pääsee ilman kuntoutustukivaihettakin, jos tilanne on ilmiselvä eli esim. tapaturmainen, raju vammautuminen tai nelirasjahalvaus aivoverenvuodon seurauksena.
- Työkyvyttömyyden toteamisessa otetaan huomioon koulutus ja ammatti. Jos työkykyä ei ole nykyiseen ammattiin, mietitään uuteen ammattiin kouluttautumista ammatillisena kuntoutuksena (maksetaan tukea koko opiskeluajan), jos opiskeluedellytyksiä on eikä henkilö ole liian vanha palatakseen työelämään uudessa ammatissa.
- Yksi sairaus, joka vie pysyvästi työkyvyn, riittää. Diagnoosien keräily ei kannata, sillä esimerkiksi LS-rangan kipu tai keskivaikea masennus katsotaan sairauksiksi, joista yleensä toivutaan.
- Päihdeongelma huonontaa työkyvyttömyyseläkkeen saamisen todennäköisyyttä, koska se sotkee diagnostista arviointia, heikentää työmotivaatiota ja siitä voi päästä eroon.
- Krooninen väsymysoireyhtymä ja fibromyalgia ovat esimerkkejä oireilusta, jota on vaikea todentaa eli diagnoosin varmuus jää epäselväksi. Siksi k.o. diagnoosit ovat vakuutuslääkärille usein ns. punainen vaate.
- Vakuutuslääkärit saavat hakijasta paljon muutakin tietoa kuin hänen hakemuksensa ja hoitavan lääkärin lausunnon. Jos esimerkiksi lääkärin lausunnossa kerrotaan, että käytössä on ollut koko ajan mielialalääkitys riittävällä annoksella, mutta apteekista tullut tieto kertoo, että reseptejä ei ole lunastettu, on tällä seikalla merkitystä.
- Jos hakija on ollut säännöllisessä hoitosuhteessa, on käytetty asianmukaisia hoitokeinoja riittävän pitkään, on kokeiltu erilaisia kuntoutustoimia (esim. fysioterapiaa, psykoterapiaa, Kelan kuntoutuskursseja, työkykyselvityksiä, työkokeiluja) huonolla menestyksellä, eikä työkyky ole palannut, voidaan katsoa, että työkykyä ei enää pysyvästi ole ja silloin työkyvyttömyyseläke myönnetään. Tuollainen päätös saattaa olla yhteiskunnalle hyvin kallis, jos hakija on vielä nuori. Siksi on ihan perusteltua, että prosessi on tarkka ja vaativa.Mulla alkoi juuri ammatillisen kuntoutuksen selvittely. Asiantuntija arvioi että tarvitsen täysin uuden koulutuksen, minulla on jo 2 ammattia. Ikävä kyllä olen muiden hakijoiden kanssa samalla viivalla hakuvaiheessa ja ala jota pystyisin tekemään työkseni tulevaisuudessa on niin suosittu että menee todennäköisesti vuosia ennen kuin pääsisin edes sisään jos edes koskaan pääsisin. Koulutus suosii nuoria ensikertalaisia. Aikuisen on todella vaikeaa päästä opiskelemaan tällaista suosittua alaa. Todella harmi koska tuota työtä pystyisin fyysisesti tekemään ja työllistyisinkin erittäin todennäköisesti jos valmistuisin. On hirveää että on vamma joka rajaa lähes kaikki työt pois.
On varmasti muitakin ammatteja, joita pystyisit tekemään. Ei aina tarvitse miettiä sitä kaikista suosituinta.
Sepä siinä juuri onkin kun ei oikein ole, asiantuntijankin on erittäin haastavaa keksiä työ jota a) pystyisin tekemään ja b) työllistää. Koska sen ammatin täytyy myös työllistää minut. Tottahan toki voisin opiskella vaikka runonlausuntaa mutta asiantuntijan mukaan tämmöisissä ei ole mitään järkeä kun ne eivät työllistä ja sitten roikun loppuikäni kortistossa. Erittäin haastavaa, onneksi myös asiantuntijalle, itse kun olen jo vuosia miettinyt pääni puhki mitä ihmettä voisin tehdä.
Mitkä ovat rajoitteesi?
En ole se kenelle tämän kysymyksen osoitit, mutta kysyn sinulta, mitä teet tiedolla? Mikä on pätevyytesi käsitellä ja analysoida tätä tietoa? Ai niin, uteliaisuus ja ilkeämielisyys.
Nykyään auttaminen on ilkeämielisyyttä?
En ala kaikkia rajoitteita tänne nettiin luettelemaan. Minulla on paniikkihäiriö pitkän koulukiusaamisen seurauksena. Siitä huolimatta löysin ammatin mitä pystyin tekemään ja kouluttautumaan uudelleen erittäin hyvin työllistävälle alalle kun se ensimmäinen ammattini ei enää työllistänyt. Tällä hetkellä suurin rajoite on käteni. Olin tapaturmassa ja loukkaannuin pahasti, leikattiin tuntikausia. Olen muuten toipunut ihan ok mutta käteni ovat mennyttä, pystyn niillä tekemään hyvin vähän. Oikea käsi on huomattavasti pahempi. Pienikin liike on kivulias. Keksisin vaikka mitä töitä jos mulla olis ongelma vaikka jalassa koska se jättäisi toimistotyöt ja sellaisen saisin heti. Ja tosiaan sen ammatin olisi myös työllistettävä, tällaisessa kunnossa en voi opiskella jotain kivaa ammattia jolla ei ole hyvää työllisyystilannetta.
Jalkasi kuitenkin toimivat? Pystyisitkö niillä tekemään jotain työtä? On ihmisiä jotka mm. Kirjoittavat jaloillaan, maalaavat jaloillaan jne. Sinun kannattaa olla Kelaan yhteydessä ja kysyä mitä alaa ja koulutusta he suosittelevat.
Työstä pitää saada palkkaa.
Meillä ei taida olla suurta tarvetta nyt Suomessa jalkamaalareille.
Juuri näin. Eiköhän kädetön henkilö kaipaa realistisia ehdotuksia elantonsa hankkimiseen. Kuinka moni työnantaja palkkaa jaloilla kirjoittavan työntekijän? Kun Suomessa on jo valmiiksi liikaa esim juuri sihteereitä. Se että käsikipuiselle ehdotetaan kassahommia tai sihteerin töitä on silkkaa vittuilua. Olen itse parikymppisenä ollut marketin kassalla ja se on todella rasittavaa käsille, sain siellä itsekin ranteeseen jännetupentulehduksen.
Meillä työpaikalla tapahtui onnettomuus, jossa yhden työntekijän molemmat kädet vaurioituivat loppuelämäksi. Koska hän ei kuitenkaan ollut työkyvytön, hän ei jäänyt eläkkeelle (tietenkään) eikä hän halunnut kouluttautua uudelleen (ymmärrettävästi), hänen työkuvansa muutettiin asiantuntijatehtäväksi laadunvalvontaan.
On totta, että yksilölle se ”kädettömyys” on järkyttävän suuri asia, kuten myös se, että ei voi tehdä sitä työtä, jossa koki olleensa hyvä. Sen sijaan on täyttä hulluutta sanoa, että ilman käsiä ei mitään työtä voisi tehdä.
Olen se alkuperäinen kädetön. En ole missään vaiheessa väittänyt että ilman käsiä ei voi mitään työtä tehdä. Ongelma on siinä että minun täytyisi opiskella jälleen uusi ammatti JA sitä ennen tietenkin myös päästä sisään sitä opiskelemaan. Minulla ei ollut tuollaista työpaikkaa joka olisi vain siirtänyt minut johonkin muuhun työhön vaan minut potkittiin pois kun ei ollut tarjota mitään. En tiedä oliko edes laillista (ketjutetut määräaikaisuudet). Joka tapauksessa olen ammatillisessa kuntoutuksessa ja sen turvin yritän päästä opiskelemaan, voi viedä kauan ja jos en pääse ikinä sisään niin sitten haen todennäköisesti vähintään puolikasta eläkettä jonka saan satavarmasti. Sitten pitäisi toki keksiä jotain sen oheen että pärjäisin edes joten kuten taloudellisesti.
Toivottavasti löydät tiesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle pääsee ilman kuntoutustukivaihettakin, jos tilanne on ilmiselvä eli esim. tapaturmainen, raju vammautuminen tai nelirasjahalvaus aivoverenvuodon seurauksena.
- Työkyvyttömyyden toteamisessa otetaan huomioon koulutus ja ammatti. Jos työkykyä ei ole nykyiseen ammattiin, mietitään uuteen ammattiin kouluttautumista ammatillisena kuntoutuksena (maksetaan tukea koko opiskeluajan), jos opiskeluedellytyksiä on eikä henkilö ole liian vanha palatakseen työelämään uudessa ammatissa.
- Yksi sairaus, joka vie pysyvästi työkyvyn, riittää. Diagnoosien keräily ei kannata, sillä esimerkiksi LS-rangan kipu tai keskivaikea masennus katsotaan sairauksiksi, joista yleensä toivutaan.
- Päihdeongelma huonontaa työkyvyttömyyseläkkeen saamisen todennäköisyyttä, koska se sotkee diagnostista arviointia, heikentää työmotivaatiota ja siitä voi päästä eroon.
- Krooninen väsymysoireyhtymä ja fibromyalgia ovat esimerkkejä oireilusta, jota on vaikea todentaa eli diagnoosin varmuus jää epäselväksi. Siksi k.o. diagnoosit ovat vakuutuslääkärille usein ns. punainen vaate.
- Vakuutuslääkärit saavat hakijasta paljon muutakin tietoa kuin hänen hakemuksensa ja hoitavan lääkärin lausunnon. Jos esimerkiksi lääkärin lausunnossa kerrotaan, että käytössä on ollut koko ajan mielialalääkitys riittävällä annoksella, mutta apteekista tullut tieto kertoo, että reseptejä ei ole lunastettu, on tällä seikalla merkitystä.
- Jos hakija on ollut säännöllisessä hoitosuhteessa, on käytetty asianmukaisia hoitokeinoja riittävän pitkään, on kokeiltu erilaisia kuntoutustoimia (esim. fysioterapiaa, psykoterapiaa, Kelan kuntoutuskursseja, työkykyselvityksiä, työkokeiluja) huonolla menestyksellä, eikä työkyky ole palannut, voidaan katsoa, että työkykyä ei enää pysyvästi ole ja silloin työkyvyttömyyseläke myönnetään. Tuollainen päätös saattaa olla yhteiskunnalle hyvin kallis, jos hakija on vielä nuori. Siksi on ihan perusteltua, että prosessi on tarkka ja vaativa.Mulla alkoi juuri ammatillisen kuntoutuksen selvittely. Asiantuntija arvioi että tarvitsen täysin uuden koulutuksen, minulla on jo 2 ammattia. Ikävä kyllä olen muiden hakijoiden kanssa samalla viivalla hakuvaiheessa ja ala jota pystyisin tekemään työkseni tulevaisuudessa on niin suosittu että menee todennäköisesti vuosia ennen kuin pääsisin edes sisään jos edes koskaan pääsisin. Koulutus suosii nuoria ensikertalaisia. Aikuisen on todella vaikeaa päästä opiskelemaan tällaista suosittua alaa. Todella harmi koska tuota työtä pystyisin fyysisesti tekemään ja työllistyisinkin erittäin todennäköisesti jos valmistuisin. On hirveää että on vamma joka rajaa lähes kaikki työt pois.
On varmasti muitakin ammatteja, joita pystyisit tekemään. Ei aina tarvitse miettiä sitä kaikista suosituinta.
Sepä siinä juuri onkin kun ei oikein ole, asiantuntijankin on erittäin haastavaa keksiä työ jota a) pystyisin tekemään ja b) työllistää. Koska sen ammatin täytyy myös työllistää minut. Tottahan toki voisin opiskella vaikka runonlausuntaa mutta asiantuntijan mukaan tämmöisissä ei ole mitään järkeä kun ne eivät työllistä ja sitten roikun loppuikäni kortistossa. Erittäin haastavaa, onneksi myös asiantuntijalle, itse kun olen jo vuosia miettinyt pääni puhki mitä ihmettä voisin tehdä.
Mitkä ovat rajoitteesi?
En ole se kenelle tämän kysymyksen osoitit, mutta kysyn sinulta, mitä teet tiedolla? Mikä on pätevyytesi käsitellä ja analysoida tätä tietoa? Ai niin, uteliaisuus ja ilkeämielisyys.
Nykyään auttaminen on ilkeämielisyyttä?
En ala kaikkia rajoitteita tänne nettiin luettelemaan. Minulla on paniikkihäiriö pitkän koulukiusaamisen seurauksena. Siitä huolimatta löysin ammatin mitä pystyin tekemään ja kouluttautumaan uudelleen erittäin hyvin työllistävälle alalle kun se ensimmäinen ammattini ei enää työllistänyt. Tällä hetkellä suurin rajoite on käteni. Olin tapaturmassa ja loukkaannuin pahasti, leikattiin tuntikausia. Olen muuten toipunut ihan ok mutta käteni ovat mennyttä, pystyn niillä tekemään hyvin vähän. Oikea käsi on huomattavasti pahempi. Pienikin liike on kivulias. Keksisin vaikka mitä töitä jos mulla olis ongelma vaikka jalassa koska se jättäisi toimistotyöt ja sellaisen saisin heti. Ja tosiaan sen ammatin olisi myös työllistettävä, tällaisessa kunnossa en voi opiskella jotain kivaa ammattia jolla ei ole hyvää työllisyystilannetta.
Jalkasi kuitenkin toimivat? Pystyisitkö niillä tekemään jotain työtä? On ihmisiä jotka mm. Kirjoittavat jaloillaan, maalaavat jaloillaan jne. Sinun kannattaa olla Kelaan yhteydessä ja kysyä mitä alaa ja koulutusta he suosittelevat.
Työstä pitää saada palkkaa.
Meillä ei taida olla suurta tarvetta nyt Suomessa jalkamaalareille.
Juuri näin. Eiköhän kädetön henkilö kaipaa realistisia ehdotuksia elantonsa hankkimiseen. Kuinka moni työnantaja palkkaa jaloilla kirjoittavan työntekijän? Kun Suomessa on jo valmiiksi liikaa esim juuri sihteereitä. Se että käsikipuiselle ehdotetaan kassahommia tai sihteerin töitä on silkkaa vittuilua. Olen itse parikymppisenä ollut marketin kassalla ja se on todella rasittavaa käsille, sain siellä itsekin ranteeseen jännetupentulehduksen.
Meillä työpaikalla tapahtui onnettomuus, jossa yhden työntekijän molemmat kädet vaurioituivat loppuelämäksi. Koska hän ei kuitenkaan ollut työkyvytön, hän ei jäänyt eläkkeelle (tietenkään) eikä hän halunnut kouluttautua uudelleen (ymmärrettävästi), hänen työkuvansa muutettiin asiantuntijatehtäväksi laadunvalvontaan.
On totta, että yksilölle se ”kädettömyys” on järkyttävän suuri asia, kuten myös se, että ei voi tehdä sitä työtä, jossa koki olleensa hyvä. Sen sijaan on täyttä hulluutta sanoa, että ilman käsiä ei mitään työtä voisi tehdä.
On aivan eri asia menettää kädet työtapaturmassa kun työpaikka on jo ns. valmiina jolloin sen työnantajan on käytännössä pakko keksiä joku muu toimenkuva työntekijälle. Olisihan se aivan törkeää että töissä menee kädet ja sitten potkittaisiin pois! On meilläkin töissä henkilö jolla on molemmissa käsissä nivelrikot. Hänet on pakko pitää töissä koska hänellä on virka. Työpaikka on täysin suojatyöpaikka koska ei voi tehdä juuri mitään. Kyse on siitä että jos henkilöllä ei ole valmiiksi työpaikkaa niin kuka työnantaja palkkaa tällaisen työntekijän UUTENA työntekijänä firmaansa? Niin, sitähän minäkin.
Ei kaikki terveetkään saa hakemaansa työtä
-ohis
Ei tietenkään saa, voi hyvänen aika. Mutta terveenä on aivan eri asia hakea avoimia työpaikkoja kuin erittäin hankalan vamman kanssa, eiköhän tämä ole aivan päivänselvää ja ihan tyhmempikin sen tajuaa. Mulla on sellainen ala että voin terveenä käytännössä valita minne menen töihin.
Tottakai on, mutta nyt puhutaan työkyvyttömyydestä, ei sairaan työllistymismahdollisuuksista.
No miten tämä "Ei kaikki terveetkään saa hakemaansa työtä" liittyy tähän aiheeseen? Kun nyt ei puhuta terveistä vaan työkyvyttömistä.
Siten, että sairaan työllistyminen on vaikeampaa, mutta ei mahdotonta eikä työn saannin vaikeus tee kenestäkään työkyvytöntä, vain työttömän työnhakijan. Ihan kuten tervekin työnhakija on.
Juuri näin. On tietenkin kurjaa, että kaikilla ei ole samanlaista mahdollisuutta saada töitä tai jatkaa vanhassa työssä sairastuttua, mutta se on elämää.
On vaan melko kurjaa että tällainen "elämä" sitten sairastuttaa ihmisen myös psyykkisesti 🥺. T. Vaikeasti masentunut
Ap miettii ja kysyy teiltä jotka pidätte päätöksiä oikeina. Millä sairas ihminen elää? Itse olen syönyt kaikki säästöni näiden vuosien aikana. Olen joutunut joihinkin lääkärikuluihin lainaamaan, pyytämään rahaa vanhemmiltani. Mikä on todella huono asia. Onko se järkevää että kuulun työvoimatoimiston listoille? Siellä ovat virkailijat olleet kauhuissaan tilanteestani, sanovat etten valitettavasti ole ainut jolle on näin käynyt. En ole heidän lääkärinkään mielestä työkykyinen. Mutta Kela on eri mieltä. Kotoa en töihin voisi lähteä kuin joskus tunniksi maakaamaan, pystyn puhua vähän aikaa, pidempään en kun nielu kramppaa. Kirjoittaa joitakin rivejä päivässä, avustajat kirjoittavat jos on enemmän tekstiä. Tätäkin tekstiä kirjoitettu monessa erässä. Istua pyörätuolissa voin vain lyhyen hetken. Syön sängyssä jne. Aivot ja lihakset jumittavat välillä niin pahasti että en pysty liikuttamaan edes sormiani, hengitys ei enää onnistu normaalisti. Oman alani töitä en mitenkään voisi tehdä. Vaatii fyysistä voimaa, hankalia työasentoja, telineillä kiipeämistä.
Mikä se oikea ratkaisu on minulle ja näille ihmisille jotka eivät töitä pysty tekemään. Kuolema ehkä, sitäkin on täällä ehdotettu. En vain siihenkään itse kykene. Tuleeko joku teistä avustamaan? Sveitsiin lähtisin jos löytyisi jostain se raha mitä avustettu itsemurha maksaa. Kriteerit jo täytän. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten, auttaisiko jos ne avustajat kirjoittaisivat jonkun todistuksen aloittajan kunnosta hakemuksen liitteeksi?
Hehän näkevät sen päivittäisen todellisuuden mihin aloittaja pystyy tai mihin ei.
Vierailija kirjoitti:
Ap miettii ja kysyy teiltä jotka pidätte päätöksiä oikeina. Millä sairas ihminen elää? Itse olen syönyt kaikki säästöni näiden vuosien aikana. Olen joutunut joihinkin lääkärikuluihin lainaamaan, pyytämään rahaa vanhemmiltani. Mikä on todella huono asia. Onko se järkevää että kuulun työvoimatoimiston listoille? Siellä ovat virkailijat olleet kauhuissaan tilanteestani, sanovat etten valitettavasti ole ainut jolle on näin käynyt. En ole heidän lääkärinkään mielestä työkykyinen. Mutta Kela on eri mieltä. Kotoa en töihin voisi lähteä kuin joskus tunniksi maakaamaan, pystyn puhua vähän aikaa, pidempään en kun nielu kramppaa. Kirjoittaa joitakin rivejä päivässä, avustajat kirjoittavat jos on enemmän tekstiä. Tätäkin tekstiä kirjoitettu monessa erässä. Istua pyörätuolissa voin vain lyhyen hetken. Syön sängyssä jne. Aivot ja lihakset jumittavat välillä niin pahasti että en pysty liikuttamaan edes sormiani, hengitys ei enää onnistu normaalisti. Oman alani töitä en mitenkään voisi tehdä. Vaatii fyysistä voimaa, hankalia työasentoja, telineillä kiipeämistä.
Mikä se oikea ratkaisu on minulle ja näille ihmisille jotka eivät töitä pysty tekemään. Kuolema ehkä, sitäkin on täällä ehdotettu. En vain siihenkään itse kykene. Tuleeko joku teistä avustamaan? Sveitsiin lähtisin jos löytyisi jostain se raha mitä avustettu itsemurha maksaa. Kriteerit jo täytän. ap
Miksi sinua ei ole laitettu tutkimuksiin eläkettä varten? Selvästi lääkärin/lääkäreiden lausunnot eivät riitä, jolloin työkkäri lähettää tutkimuksiin (lääkäri,neuropsykologi), jonka perusteella eläkettä haetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä diagnooseilla eläkettä ei myönnetä, mutta avustaja myönnetään? Samoin kiinnostaa koulutuksesi?
Suomessa voi avustettava sänkypotilas olla työeläkelaitokset silmin työkykyinen. Aivan absurdia. Itse olen kuntoutustuella ja hirvittävän stressaantunut. Kaikki huolet poistuisivat pysyvän eläkkeen myötä. Olen 45v.
https://lehti.tyottomat.fi/tyokyvyton-tyonhakija-kenen-ongelma/
Kuitenkin tilastot puhuu muuta kuin mitä tenovuo väittää.
Tämä ei ole tenovuon mielipide vaan kuivaa faktaa, josta tilastot puhuu puolestaan.
Tämä Tenovuo puhuu pas.kaa. .
Sotkee, tahallanko(??) ihmisiä vai eikö ymmärrä!
Tässä seuraavassa jutussa hyvin ammuttu alas Tenovuon väärät mielipiteet!
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-vakuutuslaakareilla-ei-ole-kunniaa-i…
Tämä.
Lääkäri Tenovuo
Tenovuo on yksi arvostetuimmista alansa asiantuntijoista ja taistellut potilaidensa puolesta eläkepäätöksistä. Hän puhuu faktaa, ei paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Kelan lääkäreillä on kyky parantaa ihmisiä lausunnoilla. Sama vakuutusyhtiöiden lääkäreillä.
Huoh
Sairas ja työkyvytön ovat 2 eri asiaa.
Voit olla sairas mutta et työkyvytön.
Monta kertaa tätä pitää vääntää rautalangasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä Kelan virkailija on vääristänyt faktoja päätöksessään kohta vuoden. Teimme oikaisupyynnön ja Kelan vastineessa oli sama vääristely.
Aivan uskomatonta pelleilyä. Kreikkaan ja Italiaan riittää kyllä valtiolla rahaa, mutta ei köyhälle varusmiehelle sotilasavustuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä diagnooseilla eläkettä ei myönnetä, mutta avustaja myönnetään? Samoin kiinnostaa koulutuksesi?
Suomessa voi avustettava sänkypotilas olla työeläkelaitokset silmin työkykyinen. Aivan absurdia. Itse olen kuntoutustuella ja hirvittävän stressaantunut. Kaikki huolet poistuisivat pysyvän eläkkeen myötä. Olen 45v.
https://lehti.tyottomat.fi/tyokyvyton-tyonhakija-kenen-ongelma/
Tämä Tenovuo puhuu pas.kaa. .
Sotkee, tahallanko(??) ihmisiä vai eikö ymmärrä!
Tässä seuraavassa jutussa hyvin ammuttu alas Tenovuon väärät mielipiteet!
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-vakuutuslaakareilla-ei-ole-kunniaa-i…
Tämä.
Lääkäri Tenovuo
Tenovuo on yksi arvostetuimmista alansa asiantuntijoista ja taistellut potilaidensa puolesta eläkepäätöksistä. Hän puhuu faktaa, ei paskaa.
Ai faktaa vai?
Kuitenkin tilastot puhuu muuta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä diagnooseilla eläkettä ei myönnetä, mutta avustaja myönnetään? Samoin kiinnostaa koulutuksesi?
Suomessa voi avustettava sänkypotilas olla työeläkelaitokset silmin työkykyinen. Aivan absurdia. Itse olen kuntoutustuella ja hirvittävän stressaantunut. Kaikki huolet poistuisivat pysyvän eläkkeen myötä. Olen 45v.
https://lehti.tyottomat.fi/tyokyvyton-tyonhakija-kenen-ongelma/
Tämä Tenovuo puhuu pas.kaa. .
Sotkee, tahallanko(??) ihmisiä vai eikö ymmärrä!
Tässä seuraavassa jutussa hyvin ammuttu alas Tenovuon väärät mielipiteet!
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-vakuutuslaakareilla-ei-ole-kunniaa-i…
Tämä.
Lääkäri Tenovuo
Tenovuo on yksi arvostetuimmista alansa asiantuntijoista ja taistellut potilaidensa puolesta eläkepäätöksistä. Hän puhuu faktaa, ei paskaa.
Ai faktaa vai?
Kuitenkin tilastot puhuu muuta!
Mitkä tilastot? Ei tilastot siitä, että eläkepäätöksiä tehdään enemmän, muuta hänen sanomaansa mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelan lääkäreillä on kyky parantaa ihmisiä lausunnoilla. Sama vakuutusyhtiöiden lääkäreillä.
Huoh
Sairas ja työkyvytön ovat 2 eri asiaa.
Voit olla sairas mutta et työkyvytön.
Monta kertaa tätä pitää vääntää rautalangasta.
No jaksaa jaksaa! Ei sulla näytä muutakaan tekemistä olla kun samaa asiaa toimittaa täällä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle pääsee ilman kuntoutustukivaihettakin, jos tilanne on ilmiselvä eli esim. tapaturmainen, raju vammautuminen tai nelirasjahalvaus aivoverenvuodon seurauksena.
- Työkyvyttömyyden toteamisessa otetaan huomioon koulutus ja ammatti. Jos työkykyä ei ole nykyiseen ammattiin, mietitään uuteen ammattiin kouluttautumista ammatillisena kuntoutuksena (maksetaan tukea koko opiskeluajan), jos opiskeluedellytyksiä on eikä henkilö ole liian vanha palatakseen työelämään uudessa ammatissa.
- Yksi sairaus, joka vie pysyvästi työkyvyn, riittää. Diagnoosien keräily ei kannata, sillä esimerkiksi LS-rangan kipu tai keskivaikea masennus katsotaan sairauksiksi, joista yleensä toivutaan.
- Päihdeongelma huonontaa työkyvyttömyyseläkkeen saamisen todennäköisyyttä, koska se sotkee diagnostista arviointia, heikentää työmotivaatiota ja siitä voi päästä eroon.
- Krooninen väsymysoireyhtymä ja fibromyalgia ovat esimerkkejä oireilusta, jota on vaikea todentaa eli diagnoosin varmuus jää epäselväksi. Siksi k.o. diagnoosit ovat vakuutuslääkärille usein ns. punainen vaate.
- Vakuutuslääkärit saavat hakijasta paljon muutakin tietoa kuin hänen hakemuksensa ja hoitavan lääkärin lausunnon. Jos esimerkiksi lääkärin lausunnossa kerrotaan, että käytössä on ollut koko ajan mielialalääkitys riittävällä annoksella, mutta apteekista tullut tieto kertoo, että reseptejä ei ole lunastettu, on tällä seikalla merkitystä.
- Jos hakija on ollut säännöllisessä hoitosuhteessa, on käytetty asianmukaisia hoitokeinoja riittävän pitkään, on kokeiltu erilaisia kuntoutustoimia (esim. fysioterapiaa, psykoterapiaa, Kelan kuntoutuskursseja, työkykyselvityksiä, työkokeiluja) huonolla menestyksellä, eikä työkyky ole palannut, voidaan katsoa, että työkykyä ei enää pysyvästi ole ja silloin työkyvyttömyyseläke myönnetään. Tuollainen päätös saattaa olla yhteiskunnalle hyvin kallis, jos hakija on vielä nuori. Siksi on ihan perusteltua, että prosessi on tarkka ja vaativa.Mulla alkoi juuri ammatillisen kuntoutuksen selvittely. Asiantuntija arvioi että tarvitsen täysin uuden koulutuksen, minulla on jo 2 ammattia. Ikävä kyllä olen muiden hakijoiden kanssa samalla viivalla hakuvaiheessa ja ala jota pystyisin tekemään työkseni tulevaisuudessa on niin suosittu että menee todennäköisesti vuosia ennen kuin pääsisin edes sisään jos edes koskaan pääsisin. Koulutus suosii nuoria ensikertalaisia. Aikuisen on todella vaikeaa päästä opiskelemaan tällaista suosittua alaa. Todella harmi koska tuota työtä pystyisin fyysisesti tekemään ja työllistyisinkin erittäin todennäköisesti jos valmistuisin. On hirveää että on vamma joka rajaa lähes kaikki työt pois.
On varmasti muitakin ammatteja, joita pystyisit tekemään. Ei aina tarvitse miettiä sitä kaikista suosituinta.
Sepä siinä juuri onkin kun ei oikein ole, asiantuntijankin on erittäin haastavaa keksiä työ jota a) pystyisin tekemään ja b) työllistää. Koska sen ammatin täytyy myös työllistää minut. Tottahan toki voisin opiskella vaikka runonlausuntaa mutta asiantuntijan mukaan tämmöisissä ei ole mitään järkeä kun ne eivät työllistä ja sitten roikun loppuikäni kortistossa. Erittäin haastavaa, onneksi myös asiantuntijalle, itse kun olen jo vuosia miettinyt pääni puhki mitä ihmettä voisin tehdä.
Mitkä ovat rajoitteesi?
En ole se kenelle tämän kysymyksen osoitit, mutta kysyn sinulta, mitä teet tiedolla? Mikä on pätevyytesi käsitellä ja analysoida tätä tietoa? Ai niin, uteliaisuus ja ilkeämielisyys.
Nykyään auttaminen on ilkeämielisyyttä?
En ala kaikkia rajoitteita tänne nettiin luettelemaan. Minulla on paniikkihäiriö pitkän koulukiusaamisen seurauksena. Siitä huolimatta löysin ammatin mitä pystyin tekemään ja kouluttautumaan uudelleen erittäin hyvin työllistävälle alalle kun se ensimmäinen ammattini ei enää työllistänyt. Tällä hetkellä suurin rajoite on käteni. Olin tapaturmassa ja loukkaannuin pahasti, leikattiin tuntikausia. Olen muuten toipunut ihan ok mutta käteni ovat mennyttä, pystyn niillä tekemään hyvin vähän. Oikea käsi on huomattavasti pahempi. Pienikin liike on kivulias. Keksisin vaikka mitä töitä jos mulla olis ongelma vaikka jalassa koska se jättäisi toimistotyöt ja sellaisen saisin heti. Ja tosiaan sen ammatin olisi myös työllistettävä, tällaisessa kunnossa en voi opiskella jotain kivaa ammattia jolla ei ole hyvää työllisyystilannetta.
Jalkasi kuitenkin toimivat? Pystyisitkö niillä tekemään jotain työtä? On ihmisiä jotka mm. Kirjoittavat jaloillaan, maalaavat jaloillaan jne. Sinun kannattaa olla Kelaan yhteydessä ja kysyä mitä alaa ja koulutusta he suosittelevat.
Työstä pitää saada palkkaa.
Meillä ei taida olla suurta tarvetta nyt Suomessa jalkamaalareille.
Juuri näin. Eiköhän kädetön henkilö kaipaa realistisia ehdotuksia elantonsa hankkimiseen. Kuinka moni työnantaja palkkaa jaloilla kirjoittavan työntekijän? Kun Suomessa on jo valmiiksi liikaa esim juuri sihteereitä. Se että käsikipuiselle ehdotetaan kassahommia tai sihteerin töitä on silkkaa vittuilua. Olen itse parikymppisenä ollut marketin kassalla ja se on todella rasittavaa käsille, sain siellä itsekin ranteeseen jännetupentulehduksen.
Meillä työpaikalla tapahtui onnettomuus, jossa yhden työntekijän molemmat kädet vaurioituivat loppuelämäksi. Koska hän ei kuitenkaan ollut työkyvytön, hän ei jäänyt eläkkeelle (tietenkään) eikä hän halunnut kouluttautua uudelleen (ymmärrettävästi), hänen työkuvansa muutettiin asiantuntijatehtäväksi laadunvalvontaan.
On totta, että yksilölle se ”kädettömyys” on järkyttävän suuri asia, kuten myös se, että ei voi tehdä sitä työtä, jossa koki olleensa hyvä. Sen sijaan on täyttä hulluutta sanoa, että ilman käsiä ei mitään työtä voisi tehdä.
Tämän työntekijän onni oli se että tämä onnettomuus sattui työpaikalla. Hänen vuokseen toivon että firma on pystyssä eläkkeeseen saakka eikä hän joudu ikinä tilanteeseen jossa on haettava vastaavaa työtä terveiden työntekijöiden kanssa. Hänellä kun ei taida olla edes virallista koulutusta siihen työhön mihin hänet siirrettiin.
Miten tämä liittyy työkykyisyyteen? Kyllä, hänellä oli hyvä tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Ap miettii ja kysyy teiltä jotka pidätte päätöksiä oikeina. Millä sairas ihminen elää? Itse olen syönyt kaikki säästöni näiden vuosien aikana. Olen joutunut joihinkin lääkärikuluihin lainaamaan, pyytämään rahaa vanhemmiltani. Mikä on todella huono asia. Onko se järkevää että kuulun työvoimatoimiston listoille? Siellä ovat virkailijat olleet kauhuissaan tilanteestani, sanovat etten valitettavasti ole ainut jolle on näin käynyt. En ole heidän lääkärinkään mielestä työkykyinen. Mutta Kela on eri mieltä. Kotoa en töihin voisi lähteä kuin joskus tunniksi maakaamaan, pystyn puhua vähän aikaa, pidempään en kun nielu kramppaa. Kirjoittaa joitakin rivejä päivässä, avustajat kirjoittavat jos on enemmän tekstiä. Tätäkin tekstiä kirjoitettu monessa erässä. Istua pyörätuolissa voin vain lyhyen hetken. Syön sängyssä jne. Aivot ja lihakset jumittavat välillä niin pahasti että en pysty liikuttamaan edes sormiani, hengitys ei enää onnistu normaalisti. Oman alani töitä en mitenkään voisi tehdä. Vaatii fyysistä voimaa, hankalia työasentoja, telineillä kiipeämistä.
Mikä se oikea ratkaisu on minulle ja näille ihmisille jotka eivät töitä pysty tekemään. Kuolema ehkä, sitäkin on täällä ehdotettu. En vain siihenkään itse kykene. Tuleeko joku teistä avustamaan? Sveitsiin lähtisin jos löytyisi jostain se raha mitä avustettu itsemurha maksaa. Kriteerit jo täytän. ap
Olen pahoillani puolestasi. On järkyttävää että olet työttömien kirjoissa. Et todellakaan kuuluisi sinne. Itse olen onnekkaasti vielä kuntoutustuella ja koko ajan saa pelätä milloin sitä yhtäkkiä ei jatkettaisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä en kykene edes kotitöihin, mutta töitä pitäisi hakea. On apuvälineet syöntiinkin ja silti se hankalaa välillä. Olen nyt kotiin eristäytynyt eikä kukaan näe etten ole voinut siivota vuosikausiin ja kotona on Auriakin kauhistuttava näky. Mahdoton suo selvitä itse näissä kivuissa lioista, jotka ei lähde pienellä irti. Jotain olen yrittänyt irrottaa, mutta ei lähde ei. Uunissa on varmaan kohta tulipalo liian lian vuoksi.
Miksi et pyydä apua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä diagnooseilla eläkettä ei myönnetä, mutta avustaja myönnetään? Samoin kiinnostaa koulutuksesi?
Suomessa voi avustettava sänkypotilas olla työeläkelaitokset silmin työkykyinen. Aivan absurdia. Itse olen kuntoutustuella ja hirvittävän stressaantunut. Kaikki huolet poistuisivat pysyvän eläkkeen myötä. Olen 45v.
https://lehti.tyottomat.fi/tyokyvyton-tyonhakija-kenen-ongelma/
Tämä Tenovuo puhuu pas.kaa. .
Sotkee, tahallanko(??) ihmisiä vai eikö ymmärrä!
Tässä seuraavassa jutussa hyvin ammuttu alas Tenovuon väärät mielipiteet!
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-vakuutuslaakareilla-ei-ole-kunniaa-i…
Tämä.
Lääkäri Tenovuo
Tenovuo on yksi arvostetuimmista alansa asiantuntijoista ja taistellut potilaidensa puolesta eläkepäätöksistä. Hän puhuu faktaa, ei paskaa.
Ai faktaa vai?
Kuitenkin tilastot puhuu muuta!
Mitkä tilastot? Ei tilastot siitä, että eläkepäätöksiä tehdään enemmän, muuta hänen sanomaansa mitenkään.
Höpöhöpö.
SInä ja tenovuo puhutte ihan paskaa.
Tenovuo osaa oman alansa, mutta selkeästi ei osaa työkyvyttömyysalaa eikä tilastoja lukea eikä hän työkyvyttömyysalan osaaja olekaan, ja se näkyy.
Siellä on ihan muut osaajat ja ammattilaiset työkyvyttömyyspuolella päättämässä.
– Työkyvyttömyys on käsitteenä juridinen, ei lääketieteellinen. Se on lakien tulkitsemista ja sen arvioimista, vastaako potilaan tilanne lain mukaista työkyvyttömyyden määritelmää. Jotta työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää, juridisten kriteereiden tulee täyttyä.
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-vakuutuslaakareilla-ei-ole-kunniaa-i…
-
Tenovuo väittää:
Tenovuo on tehnyt 35 vuotta kliinistä potilastyötä. Hänen mukaansa sairauspäivärahojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden myöntäminen on viime vuosina selvästi kiristynyt.
-
Kuitenkin fakta on:
Ylilääkäri Kyösti Haukipuro Kelasta torppaa alkuunsa Olli Tenovuon väitteen: Kelan linja työkyvyttömyyseläkkeiden hyväksymisessä ei ole tiukentunut.
– Jos katsoo Kelan tilastoja esimerkiksi 2010-luvulta, niin hylkäysten määrä kaikista uusista työkyvyttömyyseläkehakemuksista on ollut noin 8 000 joka vuosi. Taso on varsin vakaa. Ei siinä mitään dramaattista muutosta ole, Haukipuro kertoo.
– Työeläkelaitosten luvut ovat suunnilleen samantyyppiset.
Haukipuro ottaa esimerkiksi 16–24-vuotiaiden ikäluokan. Kelan maksamien työkykyyn liittyvien etuuksien osuus on vuodesta 1995 vuoteen 2016 kaksinkertaistunut. Sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus on noussut 1,21 prosentista 1,81 prosenttiin. Kuntoutusrahaa saaneiden osuus on noussut 0,33 prosentista 1,38 prosenttiin.
Vaikka hoitava lääkäri olisi puoltanut työkyvyttömyyseläkettä, noin joka kolmas hakemus hylätään. Syy on Haukipuron mukaan se, että vakuutuslääkärit katsovat asiaa laajemmasta näkökulmasta kuin hoitavat lääkärit. Hoitaville lääkäreille ei Haukipuron mukaan ole aina selvää, mitä työkyvyttömyydellä tarkoitetaan.
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-vakuutuslaakareilla-ei-ole-kunniaa-i…
Tenovuolle faktat ei taida olla selvää! Eli puhuu paskaa!
Alue: Aihe vapaa
Siten, että sairaan työllistyminen on vaikeampaa, mutta ei mahdotonta eikä työn saannin vaikeus tee kenestäkään työkyvytöntä, vain työttömän työnhakijan. Ihan kuten tervekin työnhakija on.