Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äitini ei halua että muutan yhtään kauemmas koska olen hänen ainoa tuki ja turva
19.04.2022 |
Että mitäköhän pitäisi tehdä? Olen kuitnekin alle 30v ja nuori ja haluaisin nähdä maailmaa. Asun nyt tälläisessä pikkukaupungissa aika lähellä äitiäni ja olen hänen ainoa läheinen täällä. Sinänsä on kiva käydä useasti kylässä äidilläni mutta samalla ahdistaa asua tässä pienessä kaupungissa.
Kommentit (44)
Kannattaa lähteä nyt, äiti on vielä sen verran nuori ettei homma ole mitenkään oikeasti vaikea. Pahempaa, jos pääsee ryhtymään avuttomaksi ja siinä vanhenemaan.
Se äitihän voi elää vaikka 92-vuotiaaksi. Lapselle elämänmittainen orjuus! Avuttoman vanhuksen jättäminen yksin on kuitenkin vaikeaa, jos on ottanut velvollisuudekseen ”hoitaa” äitiä jo silloin kun hän oli täysin terve ja kyvykäs. Silloin äidiltä todella puuttuu kaikki normaali taito selvitä ilman piikaa, minkä päälle tulee vielä oikeita vanhuuden vaivoja.
Lähdettyäsi saatat huomata, miten monin tavoin äiti on sabotoinut elämääsi pitääkseen sinut omassa hallinnassaan. Tuollaisille on ihan luontevaa vaivihkaa pilata lapsen orastavat parisuhteet, estää lujat ystävyyssuhteet ja luoda sellainen ilmapiiri kuin ihan kaikkeen tarvittaisiin äidin lupa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lähteä nyt, äiti on vielä sen verran nuori ettei homma ole mitenkään oikeasti vaikea. Pahempaa, jos pääsee ryhtymään avuttomaksi ja siinä vanhenemaan.
Se äitihän voi elää vaikka 92-vuotiaaksi. Lapselle elämänmittainen orjuus! Avuttoman vanhuksen jättäminen yksin on kuitenkin vaikeaa, jos on ottanut velvollisuudekseen ”hoitaa” äitiä jo silloin kun hän oli täysin terve ja kyvykäs. Silloin äidiltä todella puuttuu kaikki normaali taito selvitä ilman piikaa, minkä päälle tulee vielä oikeita vanhuuden vaivoja.
Lähdettyäsi saatat huomata, miten monin tavoin äiti on sabotoinut elämääsi pitääkseen sinut omassa hallinnassaan. Tuollaisille on ihan luontevaa vaivihkaa pilata lapsen orastavat parisuhteet, estää lujat ystävyyssuhteet ja luoda sellainen ilmapiiri kuin ihan kaikkeen tarvittaisiin äidin lupa.
Uskomatonta mutta totta seurustelin kerran tällaisen miehen kanssa,jolle äiti oli kaikki kaikessa. Sopi tavata kun se sopi äidille. Sanoin ettei ole normaalia. Minusta keskusteltiin äidin kanssa ja lopulta tällaisen keskustelun jälkeen minut jätettiin,koska olen kuulemma mahdoton kumppani ja persoonallisuushäiriöinen. Löysin uuden jolla on normaalit välit vanhempiinsa eikä ole tuon jälkeen pershäiriöiseksi haukuttu. Mietin pääseekö tuo eka mies ikinä itsenäistymään.
Noi mainitut äidin sabotoinnit.. Ei äiti ole ainoa sabotoija, jos sisaruksia löytyy. Muut sisarukset saavat elää omaa elämäänsä, kun yksi on äidin likasankona. Mun tapauksessa äiti olisi varmaan hyväksynyt, jos olisin lukion jälkeen lähtenyt pk-seudulle töihin tai opiskelemaan. Isosisko ei kannustanut ja perusteli sitä, että täällä on ystävät ja muuta "sosiaalista". Vaan suuri osa mun koulukavereista on pk-seudulla nyt enkä ole varmaan ainoa siinä suhteessa! Tuli sitten jäätyä tänne..
Alue: Aihe vapaa
Lähde nyt elämään! Pääset kyllä takaisin, jos haluat.
Mun äiti kai haaveili musta vanhapiikatytärtä hänestä huolehtimaan. Mutta perustin kyllä perheen. Hän olisi halunnut asua meidän kanssa! Hänen nuoruudessaan se oli tavallinen ratkaisu.
Nyt sitten 60v olen tyytynyt siihen, että kuolen tässä kylässä. Tai välillä olen vihainen siitä itselleni, etten ole edes yrittänyt muuttaa muualle. Tai jollekin, joka huolehti mun pysymisestä täällä.
Vaikeaa ystävystyminen on. Sitten ystävän löydyttyä hän saattaa poistua keskuudestamme. Maksoiko vaivan? Sellainen mullakin edessä kai, kun vanhenen, jos mies poistuu ensin. Ja sitten saa näiltäkin sivuilta lukea, millaisia "ystävät" ovat!