Äitini ei halua että muutan yhtään kauemmas koska olen hänen ainoa tuki ja turva
Että mitäköhän pitäisi tehdä? Olen kuitnekin alle 30v ja nuori ja haluaisin nähdä maailmaa. Asun nyt tälläisessä pikkukaupungissa aika lähellä äitiäni ja olen hänen ainoa läheinen täällä. Sinänsä on kiva käydä useasti kylässä äidilläni mutta samalla ahdistaa asua tässä pienessä kaupungissa.
Kommentit (44)
Aloitus on taas typerä porvoolainen juttu.
Tästä äiti-aiheesta kun aina saa täällä porinan päälle.
Ja pääsääntöisesti se porina on sitä, että kaikki äidit näillä palstan mammoilla olleet tunkio tavaraa, täysin paskoja akkoja.
Ikävää, että palstalla on vain niitä naisia jotka ovat eläneet rikkinäisissä ja epäsosiaalisissa perheissä, joissa on ollut alkoholisimia, väkivaltaa ja muuta huonoa elämää.
Kiva olis joskus kommentteja niiltäkin, joilla on ollut normaali lapsuus ja normaali suhde sekä isäänsä että äitiinsä.
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on taas typerä porvoolainen juttu.
Tästä äiti-aiheesta kun aina saa täällä porinan päälle.
Ja pääsääntöisesti se porina on sitä, että kaikki äidit näillä palstan mammoilla olleet tunkio tavaraa, täysin paskoja akkoja.
Ikävää, että palstalla on vain niitä naisia jotka ovat eläneet rikkinäisissä ja epäsosiaalisissa perheissä, joissa on ollut alkoholisimia, väkivaltaa ja muuta huonoa elämää.
Kiva olis joskus kommentteja niiltäkin, joilla on ollut normaali lapsuus ja normaali suhde sekä isäänsä että äitiinsä.
Mistähän sinä puhut?
Ehdottomasti lähdet ” katsomaan maailmaa” ja itsenäistymään ja omille siiville. Napanuora on katkaistava.
Eikö yli 70 vuotiaat osaa tehdä ystäviä/läheisiä??
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on taas typerä porvoolainen juttu.
Tästä äiti-aiheesta kun aina saa täällä porinan päälle.
Ja pääsääntöisesti se porina on sitä, että kaikki äidit näillä palstan mammoilla olleet tunkio tavaraa, täysin paskoja akkoja.
Ikävää, että palstalla on vain niitä naisia jotka ovat eläneet rikkinäisissä ja epäsosiaalisissa perheissä, joissa on ollut alkoholisimia, väkivaltaa ja muuta huonoa elämää.
Kiva olis joskus kommentteja niiltäkin, joilla on ollut normaali lapsuus ja normaali suhde sekä isäänsä että äitiinsä.
Vaikka suhde äitiin olisi miten normaali, on aika nousta siivilleen ja elää omaa elämää.
Joskus voi käydä niin, että osa lapsista muuttaa muualle, ja se vanhuuden turvaksi lähelle jäänyt lapsi kuolee ennen aikojaan. Meidän perheessä kävi näin. No ovat nyt hoitokodissa, ja pärjäävät.
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on taas typerä porvoolainen juttu.
Tästä äiti-aiheesta kun aina saa täällä porinan päälle.
Ja pääsääntöisesti se porina on sitä, että kaikki äidit näillä palstan mammoilla olleet tunkio tavaraa, täysin paskoja akkoja.
Ikävää, että palstalla on vain niitä naisia jotka ovat eläneet rikkinäisissä ja epäsosiaalisissa perheissä, joissa on ollut alkoholisimia, väkivaltaa ja muuta huonoa elämää.
Kiva olis joskus kommentteja niiltäkin, joilla on ollut normaali lapsuus ja normaali suhde sekä isäänsä että äitiinsä.
Yritys pakottaa lapset jäämään kotipaikkakunnalle ei ole merkki eheästä perheestä. Lapsilla on oikeus etsiä oma polkunsa.
Äitisi on sinut luonut ja äidilläsi on oikeus elämääsi. Muuttakaa kimppa-astuntoon, niin helpottuu liikkuminen. Unohda perhe, lapset, miehet, työura yms. vastaavat höpöhöpöt.
Mun anoppi teki noin kälylleni. Sitoi itseensä ja takertui aivan sairaasti. Käly oli liki 40, kun pääsi muuttamaan edes sieltä lapsuudenkodista pois.
Se on sairasta ja todella itsekästä käytöstä äidiltä.
Vierailija kirjoitti:
Äitisi on sinut luonut ja äidilläsi on oikeus elämääsi. Muuttakaa kimppa-astuntoon, niin helpottuu liikkuminen. Unohda perhe, lapset, miehet, työura yms. vastaavat höpöhöpöt.
Luoja meitä varjelkoon peroonallisuushäiriöisiltä vanhemmilta 😳
Vierailija kirjoitti:
Eikö yli 70 vuotiaat osaa tehdä ystäviä/läheisiä??
Jos ap on alle 30-vuotias, niin äiti ei varmaankaan ole yli 70. Äitikin on vielä suht nuori ja hänellä pitäisi olla omia ystäviä ja oma elämä.
Vierailija kirjoitti:
No minne sinä ap olisit muka muuttamassa.
Minkä alan ammattilainen ole, onko sulla jo tiedossa työpaikka, jostakin suuresta maailmasta.
Ja voi olla, että kun sinne suureen maailman muuttaisit, saattaisikin tulla ikävä kotoisempia maisemia ja sitä äitiäkin.
Ei niitä ystäviä, tuttuja ja kyläpaikkoja noin vaan heti löydy uusilta seuduilta.
Mutta omahan on päätöksesi. Anna palaa!
Äiti löysi näköjään tän ketjun :D
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi teki noin kälylleni. Sitoi itseensä ja takertui aivan sairaasti. Käly oli liki 40, kun pääsi muuttamaan edes sieltä lapsuudenkodista pois.
Se on sairasta ja todella itsekästä käytöstä äidiltä.
Mistäköhän johtuu että jotkut todella vanhemmat ihmiset ei osaa tehdä muita ystäviä kuin omat lapset??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö yli 70 vuotiaat osaa tehdä ystäviä/läheisiä??
Jos ap on alle 30-vuotias, niin äiti ei varmaankaan ole yli 70. Äitikin on vielä suht nuori ja hänellä pitäisi olla omia ystäviä ja oma elämä.
Kun teini täyttää 30 v. olen minä 68 v. Todellakin toivon, että teini seuraa omia unelmiaan.
- ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi teki noin kälylleni. Sitoi itseensä ja takertui aivan sairaasti. Käly oli liki 40, kun pääsi muuttamaan edes sieltä lapsuudenkodista pois.
Se on sairasta ja todella itsekästä käytöstä äidiltä.
Mistäköhän johtuu että jotkut todella vanhemmat ihmiset ei osaa tehdä muita ystäviä kuin omat lapset??
Ei anoppi ollut vanha. Tuo käytös alkoi alle viiskymppisenä, siis tuo aikuisiin lapsiin takertuminen.
Hänellä oli todella surkeat sosiaaliset taidot ja ilmeisesti suvussa oli perinteenä notkua vain suvun kesken.
Hänellä ei ollut yhtään suvun ulkopuolista ihmissuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi teki noin kälylleni. Sitoi itseensä ja takertui aivan sairaasti. Käly oli liki 40, kun pääsi muuttamaan edes sieltä lapsuudenkodista pois.
Se on sairasta ja todella itsekästä käytöstä äidiltä.
Mistäköhän johtuu että jotkut todella vanhemmat ihmiset ei osaa tehdä muita ystäviä kuin omat lapset??
Aivot eivät toimi kuten ennen, erakoidutaan kotiin. Ystäviä kuolee, negatiivinen elämänasenne. Ripustaudutaan lapsiin, joilla on työt ja omat lapset hoidettavina... lopputuloksena keski-ikäisen lapsen burnout
Kuulostaa tutulta. Äitini asuu 1,5km päässä ja haluaisi asua vieläkin lähempänä, joko samassa asunnossa tai sitten ihan naapurissa. Se olisi hänestä niin hauskaa ja mukavaa, vaikka olemme tosi erilaisia emmekä tule kovin hyvin toimeen. Ihan erilaiset päivärytmit, elämäntyylit ja kaikki. Ei hän itsekään haluaisi asua vanhempiensa kanssa, harvoin edes käy heidän luonaan, vaikka asuvat lähellä. Silti kuvittelee minun haluavan olla jatkuvasti hänen kanssaan, joka päivä pitäisi nähdä ja tehdä hänen kanssaan jotain.
En ole ainoa lapsi, mutta muut asuvat kaukana, joten heistä on seuraa lähinnä vain puheluiden muodossa. Miehiin äiti ei enää oikein luota, vain flirttailee ympäriinsä, eikä mikään etene mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta. Äitini asuu 1,5km päässä ja haluaisi asua vieläkin lähempänä, joko samassa asunnossa tai sitten ihan naapurissa. Se olisi hänestä niin hauskaa ja mukavaa, vaikka olemme tosi erilaisia emmekä tule kovin hyvin toimeen. Ihan erilaiset päivärytmit, elämäntyylit ja kaikki. Ei hän itsekään haluaisi asua vanhempiensa kanssa, harvoin edes käy heidän luonaan, vaikka asuvat lähellä. Silti kuvittelee minun haluavan olla jatkuvasti hänen kanssaan, joka päivä pitäisi nähdä ja tehdä hänen kanssaan jotain.
En ole ainoa lapsi, mutta muut asuvat kaukana, joten heistä on seuraa lähinnä vain puheluiden muodossa. Miehiin äiti ei enää oikein luota, vain flirttailee ympäriinsä, eikä mikään etene mihinkään.
ä¨Munkin äidille sopisi, vaikka hengailin siellä joka päivä kylässä. Ihmettelen, miksei halua rakentaa ollenkaan "omaa elämää" , tavata ihmisiä jne. En vaan ymmärrä..
Jos haluat lähteä niin todellakin lähde.
Minulla oli samankaltainen tilanne muuten paitsi äitini ei onneksi yrittänyt pidätellä. Itse aika usein mietin että äiti kyllä pärjää, mutta pärjäänkö itse ja mitäs sitten kun äiti kuolee ja niin edelleen. Huonommassa tilanteessa kuitenkin olisin jos olisin jäänyt polkemaan paikallani, en olisi hankkinut mitään elämänkokemusta tai lisäkoulutusta ja sitten kuitenkin jäisin lopulta yksin kun se äiti ei elä ikuisesti. En olisi halunnut jäädä pikkukaupunkiin työskentelemään, olisin varmasti katkeroitunut jos en olisi yrittänyt miettiä mitä oikeasti haluan ja toteuttaa sitä.
Äitisi on aika kasvaa aikuiseksi ja hankkia itselleen ystäviä. Irrota myös sinä napanuora äidistä. Sinulla on täysi vapaus muuttaa ihan minne itse haluat. Vanhempien tärkein tehtävä on valmistella lapset lentämään pesästä pois ja kasvattaa heidät omillaan toimeentuleviksi.