Palaudutteko te työssäkäyvät vanhemmat oikeasti viikonloppuna?

Hyvä ja riittävä uni edesauttaa palautumista. Pikkulapsiperheessä uni voi jäädä riittämättömäksi ja myös työstressi ja työhuolet voivat häiritä nukkumista.

Nykyään palaudun viikonloppuna. Lapsi on jo kuusivuotias ja voi aamuisin herätä seitsemältä itsekseen. Ottaa muroja ja maitoa ja katsoo lastenohjelmia. Me nukutaan miehen kanssa yhdeksään. Perjantai-iltana ollaan käyty perheen kanssa uimassa ja katsottu miehen kanssa illalla leffa, nukkumaan menty ehkä n. klo 23. Pyykinpesukone ja astianpesukone on pyörinyt yön. Aamulla heti uusi pyykkikoneellinen pyörimään.

Lauantaina aamupäivällä mies ja lapsi menee harrastukseen, minä viikkaan pyykkejä ja laitan pari arkiruokaa valmistumaan (esim. nakkikeitto, lasagne). Kuuntelen samalla äänikirjoja.

Syödään lounas ja minä lähden koirien kanssa pitkälle lenkille. Mies siivoaa keittiön ja imuroi kodin. Lapsi rakentelee legoja. Illalla syödään jotain hyvää koko perhe: tortilloja, pitsaa, hamppareita ja jotain herkkua.

Sunnuntaina mennään metsäretkelle, kylpylään, laskettelemaan, elokuviin, ulos syömään tai tavataan ystäviä - vuoden ajasta riippuen. Joskus käyn illalla konsertissa. Koirat saa taas pitkän lenkin. Sunnuntaina pidetään myös perheen viikkopalaveri: mitä ensi viikko pitää sisällään,mitä pitää muistaa, koska seuraava loma on ja mitä silloin olisi kiva tehdä.

Palaudun hyvin, koska viikonloppu sisältää liikuntaa ja ulkoilua, yksinoloa, parisuhde- ja perheaikaa sopivasti ja saan vähintään kahtena yönä riittävästi unta. Lisäksi ehdin tehdä alkuviikoksi ruokaa ja koti on kunnossa arkea varten. Alkuviikko ei siksi ole niin rasittava kuin ilman näitä valmisteluita olisi.

Aikaisemmin väsytti koko ajan, mutta rupesin kiinnittämään ruokavalioon huomiota, niin energisyys lisääntynyt. Valmiiksi väsyneenä tuli totta kai kaupassa mieleen ekana einekset, ja kotona nukkuminen ja lepääminen. Mutta kun terveellisemmän ruoan lisäksi pakottaa itseään edes pienelle kävelylle, niin on piristänyt.

Lapsi viikonloput ovat väsyttäviä mutta pyrkisin liikkumaan lasten kanssa. Silloin he saavat normaalia rutiinia ja sinä energiaa.

Jos on rahaa:

Tilaa ruoka kuljetus prismasta

Jos ei ole rahaa:

Ala vaatimaan lapsilta apua keittiössä oman kehitystason mukaan.

Voit ilman työterveyttä vaatia kevyempiä töitä ja jos se toimi ota työterveys mukaan

Ja tärkein jo mainittu: ei alkoholia. Jos tarvitset alkoholia kyse on alkavasta addiktiosta ja sinulla on vielä tilaisuus muuttaa itseäsi.

Vierailija kirjoitti:

Ei riitä 2 päivää kenellekään palautumiseen. Ihmiset on vedetty niin tiukille työssään.

Niin ei ne rehellistä työtä ole ainakaan tehneet.

Ei kuulosta normaalilta. Meillä on 3 lasta, vanhin jo teini-ikäinen. Todellakin palaudun viikonloppuna. Usein siivoan töiden jälkeen perjantaisin, teen ruokaa ja katson telkkaria. Lauantaisin ohjelma vaihtelee. Viime la kävin meidän tyttöjen kanssa uimahallissa ja leivottiin sen jälkeen täytekakku. Illalla luin kirjaa ääneen nuorimmaiselle ja pelattiin vähän piilosta. Kun hän meni nukkumaan klo 21, alkoi tv:n tuijotus. Sunnuntaina pestiin pyykkiä ja viikattiin puhtaita kaappiin. Pelattiin lautapeliä. Laitoin hyvää ruokaa ja syötiin. Maksoin laskuja. Keskimmäinen lapsista kävi urheilutreeneissä ja nuorimmaisen kaveri tuli kylään. Hyvin palauduin.

Jos olisi päivätyö ja viikonloput vapaata niin varmaan palautuisi ihan ok, tämmöistä työtä tein kun lapset oli pieniä.

Mutta nykyään kaupan alalla kun olen niin ollaan aikaisimmillaan töissä kuudelta ja myöhäisimmillään loppuu kymmeneltä. Vapaat voi olla missä sattuu, välillä pitkiä aikoja kun vain 1 vapaa kerrallaan. Toki osittain omaa tyhmyyttä kun lupautuu paikkaamaan saikkuja, mutta kun työt on osa-aikaisia niin lisätunnit tulee toisaalta tarpeeseen.

Kilpirauhasen ongelmia 

Lopeta ruikutus ja ole onnellinen jotta sulla on edes töitä. Sä et kaipaa muuta kun kunnon potkun persiille. Tautisi kuulostaa hyvin voimakkaasti lorvikatarilta. Ryhdistäydy. 

Sinäkään et ole työssäsi korvaamaton joten jos et muuta keksi niin lopeta työt ja heittäydy sohvan tai sängyn pohjalle näppäilemään älylaitettasi lastesi seuraan. Kyllä kuolo teijän porukan piankin korjaa niin sinut kun lapsesi. Tapanne on oikein perustyypillinen laiskamatojen elämä. Turhaa vingut, ei tipu säälipisteitä.

T. Aktiivinen perhe, johon kuuluu äiti, iskä (molemmat töissä)  ja 5 lasta (2 koulussa, 1 eskarissa, 2 päiväkodissa).  

En todellakaan palaudu, varsinkin kun viikonloppuna on tehtävä vielä töitäkin lasten hoitamisen lisäksi. Mutta en toisaalta koe olevani mitenkään järkyttävän uupunutkaan.

Vierailija kirjoitti:

en usko, että kahdessa päivässä voi oikein kukaan palautua. Pitäisi siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon maailmanlaajuisesti.

- Jos tarkoitat nelipäivästä työviikkoa samalla määrällä kun tällä hetkellä työntekijöitä, mitäs luulisit sen tarkoittavan? Taitais Suomi kaatua lopullisesti. Nyt jo huudetaan työvoimaa ulkomailta, suomalaisille duuni kun ei kelpaa ja yli 50 v ihmistä ei työnantajat tahdo huolia, kun vaatimus on ikää 22v ja työkomusta pitäis löytyy 12 v. 

Vierailija kirjoitti:

Jos olisi päivätyö ja viikonloput vapaata niin varmaan palautuisi ihan ok, tämmöistä työtä tein kun lapset oli pieniä.

Mutta nykyään kaupan alalla kun olen niin ollaan aikaisimmillaan töissä kuudelta ja myöhäisimmillään loppuu kymmeneltä. Vapaat voi olla missä sattuu, välillä pitkiä aikoja kun vain 1 vapaa kerrallaan. Toki osittain omaa tyhmyyttä kun lupautuu paikkaamaan saikkuja, mutta kun työt on osa-aikaisia niin lisätunnit tulee toisaalta tarpeeseen.

Kuulostaa niin tutulta.

Ja ikäkin tekee tehtävänsä, lasten ollessa pieniä oli oma jaksaminenkin ihan erilaista. Ja kyllä kaupan alan työtkin on muuttuneet, ei se näin kuormittavaa vielä kymmenen vuotta sitten ollut, eikä silloin tarvinnut työvuoroistakaan "tapella".

Nyt enää yksi teini kotona, joten omaa aikaa olisi, mutta huomaan, että liian usein se kuluu vaan lepäilyyn. Onneksi sentään koiran kanssa tulee ulkoiltua aamuin illoin.

Tautisi diagnoosi on tää ihan uusi ilmiö joka kasvaa ja kasvaa koko ajan, sen nimi on "mä en jaksa".  

Ihmettelen kyllä miten järjetöttömäksi on mennyt touhu, kun vähänkin jos jotain pitää tehdä, niin ai ai ja voi voi, on niin raskasta, väsyttää, veetuttaa, ei pysty, ei kykene. 

Itse lopetin työt 3 v sitten 55 v katkottoman työuran jälkeen ja nyt nautin mielestäni erittäin ansaittuja eläkepäiviä. Työt aloitin 15 v (6v aloitin koulun) ikäisenä suoraan koulun penkiltä ja oppisopparilla harjoittelemaan ja sain vakipaikan, jossa sitten uurastin koko työajan saman työnantajan palveluksessa,  yli jopa minulle mahdollistetun eläkeiän. Alkuvuosina tein niinkuin kaikki muutkin 6 pv viikossa töitä, silloin oli myös lauantai työpäivä. Ja kun siirryttiin 5 pv viikossa se oli yhtä juhlaa kun 2 päivää oli vapaata. Alkuun oli ihan opettelemista moiseen oman ajan käyttöön. 

Työvalmentaja sanoi, että työelämä on muuttunut. Koko ajan vaaditaan enemmän. 😬 myöhemmin ihmetellään kun porukka on ihan poikki. Ei me olla koneita. 

Tunnen empatiaa ja myötätuntoa aloittajaa kohtaan. Oma kokemukseni on kuitenkin erilainen - olen niin täynnä energiaa ja intoa perjantaisin töissä. Alkaa vkloppu - pe. iltapäivästä ma-aamuun asti vapaa-aikaa. Ehtii tehdä vaikka mitä.

Lapsen kanssa kaikkea hauskaa, toisaalta meillä on yya-yökyläily sopimus kavereiden ja isän kanssa, joten usein täysin vapaa vkloppu. Palaudun huonosti lähinnä alkoholista ( en siis juuri dokaa ), mutta muuten vkloput ovat nautinnollisia. 

Kokeile kuukauden ajan seuraavaa viikonloppuohjelmaa teidän perheen tarpeiden ja mieltymyksien mukaan muokattuna. Nyt on hyvä hetki testata, kun päivät pitenee ja valosta saa lisää energiaa. Toivottavasti tästä olisi apua.

Perjantaina heti töitten jälkeen retki uimahalliin, pari tuntia polskuttelua ja kiireetöntä saunomista, kannattaa käydä myös kylmävesialtaassa. Kotona vaikka pakastepitsaa ja korttipeli lasten kanssa ja yhdeksältä nukkumaan.

Aamulla herätys klo 7, kuppi kahvia ja pyykit pesutupaan pyörimään ja sinä kauppareissulle. Kaupasta tullessa pyykit kuivumaan ja koko perheen yhteinen aamiainen. Aamiaisen jälkeen koko perheen yhteinen siivoustunti, muksut siivoaa omat huoneensa ja sinä siistit keittiön ja imuroit. Sitten iso soppakattila porisemaan, tee niin iso annos että riittää lauantain lounaaksi ja maanantain iltaruuaksi. Samalla voit laittaa iltaa varten suolaisen piirakan uuniin paistumaan ja sen jälkeen sunnuntain karjalanpaistin. Keittiötä siivoilet siinä kokkailun lomassa ja lounaan jälkeen astianpesukone pyörimään. Sitten ulkoilua yhdessä lasten kanssa ja sen jälkeen leffailta, iltapala ja ajoissa nukkumaan.

Sunnuntaina herätys klo 8, pikainen suihku ja sitten perheen yhteinen kiireetön aamupala. Sen jälkeen perhepalaveri, jossa käydään tuleva viikko läpi, onko kokeita, kaverisynttäreitä, lääkärikäyntejä tms. Ja tarkastetaan tuliko viikonlopuksi läksyä ja tehdään ne. Sen jälkeen ulkoilua, vaikkapa pyöräretki. Kotona perunat kiehumaan (keitä reilusti niin saat paistettuja perunoita tiistaina) ja karjalanpaisti lämpenemään. Lounaan jälkeen tarvittaessa pienet päiväunet ja sitten kuppi kahvia ja sunnuntain jälkiruoka, vaikka jätskiä. Sitten mietit tulevan viikon ruokalistan valmiiksi maanantai-illan kauppareissua varten, tai jos mahdollista, tilaat kotiin kuljetettuna. Katso seuraavan päivän vaatteet ja tavarat kaikille valmiiksi ja käy pienellä iltakävelyllä. Yhdeksältä nukkumaan.

Koita saada myös arki-iltoihin mahtumaan pieni iltakävely ja huolehdi aikaisesta nukkumaanmenosta. Ja varaa itsellesi aikaa viikottaiseen hemmotteluhetkeen, esim joka tiistai teet jalkakylvyn, laitat kasvonaamion ja lakkaat kynnet. 

Oleellista näissä neuvoissa on se, minkä kaikki kyllä tietää, mutta joka on välillä niin kovin vaikea muistaa: tarpeeksi unta ja ulkoilua, säännöllinen päivärytmi, terveellinen ruoka ja mahdollisimman vähän ruutuaikaa.

Ota yhteyttä Supernannyyn. Tulee kuria, sääntöjä ja rakenteita teidänkin perheeseen. 

Mä aikaisemmin kävin salilla viikonloppuisin, kun arkena ei ehtinyt tai vaan jaksanut. Mulla se teki musta entistä väsyneemmän, ja tuntu etten jaksais työviikkoa loppuun millään... Lopetin ja nyt vaan käytännössä makaan viikonloput ja syön. Teen pe iltana viikonlopun safkat ja hoidan pyykit ym. pakolliset vaikka se veis puoleenyöhön. Sit meen la ja su sieltä mistä aita on matalin,käytetään kertakäyttö astioita jos ei jaksa hoitaa tiskejä, tilataan toisinaan pitsaa, ollaan yökkärissä koko päivä jos huvittaa. Mulla tää on osottautunu ainooksi parhaaksi keinoksi palautua. 

Menkää nyt ihmeessä vaikka pienelle kävelylle, se piristää, ei se  jatkuva makaaminen.

Itsellä ei ollut työikäisenä aikaa makoilla, tein yrittäjänä  pitkää päivää 7 pv viikossa  ympäri vuoden . Nyt eläkeikäisenä pirteä tanssin ja pyöräilyn harrastaja

Ei kyllä kuulosta oikein normaalille, jos koko perhe vaan makaa koko viikonlopun eikä lapsetkaan jaksa mitään. Ruudun ääreen on toki helppo koomaantua koko perheen, mutta se ei oikeasti ole paras tapa palautua. Kevyttä liikuntaa, yhdessä tekemistä, niin jaksaa sekä lapset että aikuiset paremmin. Ja no, jos tuntuu että ei kertakaikkiaan jaksa mitään niin sitten pitää jo käydä lääkärissä tutkituttamassa vähintään veri- ja kilppariarvot ja miettiä esim. työpaikan vaihtoa.