Lue keskustelun säännöt.
Selviätkö jos asuntolainan korko raketoi 1,5 prosenttiin.
19.04.2022 |
Asuntolainaajan kissanpäivät jatkuu.
Kommentit (181)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.
Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.
Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.
Itse asiassa olivat.
Laitatko jonkun tilaston tästä kiitos!
Ja jos näin oli niin asuivatko ihmiset ennen jotenkin paljon nykyistä hulppeammin vai missä se asuntojen paljon halvempi suhteellinen hinta näkyi?
https://www.stat.fi/til/ashi/2009/04/ashi_2009_04_2010-01-29_kat_003_fi…
"Palkkojen ostovoimakyky on nopeasti heikentynyt 2000–luvulla. Asuntomarkkinoille syntyi "hintakupla" vuonna 2006, jolloin pitkän ajan asuntojen hintakäyrä nousi yleisen ansiotasoindeksin yläpuolelle. Asuntojen hintojen lasku vuoden 2008 jälkipuoliskolla tervehdytti asuntomarkkinoita. Vuoden 2009, 1. neljänneksen jälkeen tapahtunut asuntojen nopeahko hintojen nousu on heikentänyt palkkojen ostovoimakykyä."
Tämä on vain ihan valitettava fakta. Yksi syy, miksi lapsia uskalleta tai voida yrittää, kun asuminen vie niin suuren osan tuloista eikä Toisaalta perheasuntoihin ole enää varaa.
Siis jos luet tuota niin yhdessä kohdassa asuntojen hintakäytä on noussut ansiotasoindeksi yläpuolelle eli siis hinnat ovat nouseet ansioita nopeammin.
Lisäksi pitää huomioida että asuntojen hinnat ovat eriytyneet voimakkaasti eri puolilla maata ja eri paikkakunnilla. On paljon pienempiä muuttotappiokuntia joissa asunnot ovat nyt halvempia kuin 10 tai 20 vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei raketoi minulla. Kiinteä korkoprosenttini alkaa nollalla. Velka on muutenkin maltillinen, mutta silti en voinut vastustaa kiinteän koron houkutusta vuosi sitten, kun epäilin korkojen lähtevän maailman talouden epävarmuuksien vuoksi vielä nousuun. Tämän jälkeen alkoi vielä Ukrainan sota.
Mieluummin kiinteäkorkoinen laina kuin vaihtuvakorkoisen korkokatosta maksaminen, kun korot ovat naurettavan alhaalla. Mielestäni terveen talousjärjestelmän normaalikokotaso olisi noin 4 %, mutta sellaista maailmaa ei ole ollut piiitkään aikaan.
Kiinteä korko ei ole viimeisinä vuosina alkanut nollalla. Tarkoitatko, että laina-aikasi kasvaa korkojen noustessa yli tuon?
En edes muista lainani tarkkaa korkoa, mutta se alkaa nollalla ja kulut lainasta jää marginaalinkin kanssa alle 1%.n. Olen luotettava asiakas, joka saa edullista lainaa. Lainaa tyrkytetään tällä hetkellä paljon enemmän, kuin olen valmis ottamaan. Tiedän paljonko maksan koko laina-aikana ja joka kuukausi maksan saman summan ja laina on maksettu tiettynä päivänä kokonaan. Jos korot nousevat, lainani ei muutu mitenkään. Lainan maksuerien suuruus ja laina-aika eivät siis muutu = kiinteäkorkoinen laina.
Saisin ottaa maksuista vapaata ja silloin viimeinen lainan takaisinmaksupäivä toki menisi uusiksi, mutta tähän ei ole ollut tarvetta.
Ihan mielenkiintoita, mutta koska olet lainasi nostanut ja mikä oli lainan suuruus alunperin? Pidän itseänikin melko hyvänä asiakkaana, mutta silti pankki tarjosi minulle vuosi sitten 1,5 %:n kiinteää korkoa päälle. Halvimmat marginaalit, joista elen kuullut, ovat olleet 0,3 %.
Selviän, maksan lainan pois. Nyt oon pitänyt sitä kun korot ollu nollassa. Mutta joo, lainaa on niin vähän jäljellä että pystyisin kuittaan sen heti eli vain muutama kymppitonni.
Pankki teki stressitestin 7% asti, sinne saakka kestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teiltä aiempina vuosikymmeninä asunnon ostaneilta tuntuu unohtuvan asuntojen hintojen kehitys.
Teiltä nykyvelallisilta tuntuu unoshtuvat että myöskin palkat olivat aikaisemmin paljon matalampia. Ei asunnon ostaminen suhteessa yleiseen palkkatasoon ole koskaan ennenkään ollut mitenkään ratkaisevasti nykyistä halvempaa. Muutenhan ihmiset olisivat ennen asuneet jotenkin tosi hulppeasti verrattuna nykypäivään.
Vanhojen asuntojen hinnat nousevat kasvukeskuksissa, eli rapistuvasta ja huonontuvasta saa maksaa koko ajan enemmän. Helsingin asumisväljyys laskee. MOT.
Yleensä aina korostetaan että Helsinki ei ole sama asia kuin koko Suomi. Mutta ilmeisesti sitten on kun se väitteeseen sopii.
Sitäpaitsi asumisväljyys ei ole ainoa mittari asumisen tasossa. Esim. keskimääräinen uusi asunto on materiaaleiltaan ja varustetasoltaan aika erilainen kuin vaikkapa 70-luvun asunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.
Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.
Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.
Itse asiassa olivat.
Laitatko jonkun tilaston tästä kiitos!
Ja jos näin oli niin asuivatko ihmiset ennen jotenkin paljon nykyistä hulppeammin vai missä se asuntojen paljon halvempi suhteellinen hinta näkyi?
https://www.stat.fi/til/ashi/2009/04/ashi_2009_04_2010-01-29_kat_003_fi…
"Palkkojen ostovoimakyky on nopeasti heikentynyt 2000–luvulla. Asuntomarkkinoille syntyi "hintakupla" vuonna 2006, jolloin pitkän ajan asuntojen hintakäyrä nousi yleisen ansiotasoindeksin yläpuolelle. Asuntojen hintojen lasku vuoden 2008 jälkipuoliskolla tervehdytti asuntomarkkinoita. Vuoden 2009, 1. neljänneksen jälkeen tapahtunut asuntojen nopeahko hintojen nousu on heikentänyt palkkojen ostovoimakykyä."
Tämä on vain ihan valitettava fakta. Yksi syy, miksi lapsia uskalleta tai voida yrittää, kun asuminen vie niin suuren osan tuloista eikä Toisaalta perheasuntoihin ole enää varaa.
Lisäksi 2000-luvun asuntomarkkinoita leimaa raju alueellinen eriytyminen. Kasvukeskuksissa asunnot kallistuvat ja muuttotappioalueilla asuntojen arvo laskee. Ei se vaan Helsingissä asuvaa nuorta perhettä hirveästi lohduta, että Ähtärissä asuntojen arvot ovat romahtaneet, joten koko maan keskiarvo +-0.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei raketoi minulla. Kiinteä korkoprosenttini alkaa nollalla. Velka on muutenkin maltillinen, mutta silti en voinut vastustaa kiinteän koron houkutusta vuosi sitten, kun epäilin korkojen lähtevän maailman talouden epävarmuuksien vuoksi vielä nousuun. Tämän jälkeen alkoi vielä Ukrainan sota.
Mieluummin kiinteäkorkoinen laina kuin vaihtuvakorkoisen korkokatosta maksaminen, kun korot ovat naurettavan alhaalla. Mielestäni terveen talousjärjestelmän normaalikokotaso olisi noin 4 %, mutta sellaista maailmaa ei ole ollut piiitkään aikaan.
Kiinteä korko ei ole viimeisinä vuosina alkanut nollalla. Tarkoitatko, että laina-aikasi kasvaa korkojen noustessa yli tuon?
En edes muista lainani tarkkaa korkoa, mutta se alkaa nollalla ja kulut lainasta jää marginaalinkin kanssa alle 1%.n. Olen luotettava asiakas, joka saa edullista lainaa. Lainaa tyrkytetään tällä hetkellä paljon enemmän, kuin olen valmis ottamaan. Tiedän paljonko maksan koko laina-aikana ja joka kuukausi maksan saman summan ja laina on maksettu tiettynä päivänä kokonaan. Jos korot nousevat, lainani ei muutu mitenkään. Lainan maksuerien suuruus ja laina-aika eivät siis muutu = kiinteäkorkoinen laina.
Saisin ottaa maksuista vapaata ja silloin viimeinen lainan takaisinmaksupäivä toki menisi uusiksi, mutta tähän ei ole ollut tarvetta.
Ihan mielenkiintoita, mutta koska olet lainasi nostanut ja mikä oli lainan suuruus alunperin? Pidän itseänikin melko hyvänä asiakkaana, mutta silti pankki tarjosi minulle vuosi sitten 1,5 %:n kiinteää korkoa päälle. Halvimmat marginaalit, joista elen kuullut, ovat olleet 0,3 %.
En ole vastaamasi, mutta otin lainan viime marraskuussa ja minulle tarjottiin 0,7%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän tämä korkejen nousu sekä siihen päälle hintojen nousu vaikuttaa jokaisen suomalaisen kukkaroon, toisille enemmän ja toisille vähemmän.
Nyt kun sähkö,polttoaine sekä ruoka ovat kallistuneet niin se on kaikesta muusta kulutuksestani sitten pois.
Noin 200e/kk minun menot ovat nousseet tänä vuonna kun hinnat ovat nousseet, sähkölämmitteisessä talossani sähkönhinta nousi tänä talvena 150e/kk->200e/kk.
Olisin toivonut että hallitus laskee polttoaineen,sähkön sekä ruuan verotusta mutta eihän ne kansan hyvinvointia ajattele.
Vierailija kirjoitti:
Nauratti kun amerikkalainen bloggaaja manasi kun siellä on saatu aikaan asuntokupla laskemalla asuntolainan korko keinotekoisesti jopa 5 prosenttiin..Mitähän sanoisi suomen 0 koroista. Siellä noussut nyt korot kuukaudessa 7%:iin.
Amerikassa suositaan täysin kiinteitä korkoja. Pitävät vaihtuvan koron valitsemista hulluna. Amerikassa korkoja on nostettu nopeasti, mutta vielä ei näe hirveästi vaikutuksia juuri noiden kiinteiden korkojen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei raketoi minulla. Kiinteä korkoprosenttini alkaa nollalla. Velka on muutenkin maltillinen, mutta silti en voinut vastustaa kiinteän koron houkutusta vuosi sitten, kun epäilin korkojen lähtevän maailman talouden epävarmuuksien vuoksi vielä nousuun. Tämän jälkeen alkoi vielä Ukrainan sota.
Mieluummin kiinteäkorkoinen laina kuin vaihtuvakorkoisen korkokatosta maksaminen, kun korot ovat naurettavan alhaalla. Mielestäni terveen talousjärjestelmän normaalikokotaso olisi noin 4 %, mutta sellaista maailmaa ei ole ollut piiitkään aikaan.
Kiinteä korko ei ole viimeisinä vuosina alkanut nollalla. Tarkoitatko, että laina-aikasi kasvaa korkojen noustessa yli tuon?
En edes muista lainani tarkkaa korkoa, mutta se alkaa nollalla ja kulut lainasta jää marginaalinkin kanssa alle 1%.n. Olen luotettava asiakas, joka saa edullista lainaa. Lainaa tyrkytetään tällä hetkellä paljon enemmän, kuin olen valmis ottamaan. Tiedän paljonko maksan koko laina-aikana ja joka kuukausi maksan saman summan ja laina on maksettu tiettynä päivänä kokonaan. Jos korot nousevat, lainani ei muutu mitenkään. Lainan maksuerien suuruus ja laina-aika eivät siis muutu = kiinteäkorkoinen laina.
Saisin ottaa maksuista vapaata ja silloin viimeinen lainan takaisinmaksupäivä toki menisi uusiksi, mutta tähän ei ole ollut tarvetta.
Vähän epäilen, että nyt taitaa tulla värikynää. Muun voisin vielä uskoa, mutta se, että marginaalinkin kanssa jää alle yhden ei ole uskottavaa, koska työni puolesta minulla on aika hyvä käsitys kiinteistä koroista ja myös erilaisista asiakkuuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.
Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.
Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.
Itse asiassa olivat.
Laitatko jonkun tilaston tästä kiitos!
Ja jos näin oli niin asuivatko ihmiset ennen jotenkin paljon nykyistä hulppeammin vai missä se asuntojen paljon halvempi suhteellinen hinta näkyi?
https://www.stat.fi/til/ashi/2009/04/ashi_2009_04_2010-01-29_kat_003_fi…
"Palkkojen ostovoimakyky on nopeasti heikentynyt 2000–luvulla. Asuntomarkkinoille syntyi "hintakupla" vuonna 2006, jolloin pitkän ajan asuntojen hintakäyrä nousi yleisen ansiotasoindeksin yläpuolelle. Asuntojen hintojen lasku vuoden 2008 jälkipuoliskolla tervehdytti asuntomarkkinoita. Vuoden 2009, 1. neljänneksen jälkeen tapahtunut asuntojen nopeahko hintojen nousu on heikentänyt palkkojen ostovoimakykyä."
Tämä on vain ihan valitettava fakta. Yksi syy, miksi lapsia uskalleta tai voida yrittää, kun asuminen vie niin suuren osan tuloista eikä Toisaalta perheasuntoihin ole enää varaa.
Lisäksi 2000-luvun asuntomarkkinoita leimaa raju alueellinen eriytyminen. Kasvukeskuksissa asunnot kallistuvat ja muuttotappioalueilla asuntojen arvo laskee. Ei se vaan Helsingissä asuvaa nuorta perhettä hirveästi lohduta, että Ähtärissä asuntojen arvot ovat romahtaneet, joten koko maan keskiarvo +-0.
Nimenomaan. Valitettavasti tuo tilasto tosiaan loppuu turhan aikaisin, mutta tuo kehitys on jatkunut vuodesta 2010. Tästä en löytänyt tilastoa nopeasti, mutta ehkä joku löytäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.
Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.
Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.
Itse asiassa olivat.
Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.
Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation.
En tiedä milloin tällainen onnela on ollut. Kun muistelen omia vanhempiani (kahta akateemisesti koulutettua) niin he saivat ostettua ensimmäisen omistusasuntonsa pitkän ASP-säästämisen jälkeen 35-vuotiaina. Ja se oli sellainen juuri ja juuri meidän perheellemme sopiva rivari pääkaupunkiseudulla. Siihen kohta sitten 90-luvun lama ja korot 15% niin siinä ei ollut nauramista kellään.
Laina viimein maksettu viisikymppisenä ja sitten heti jo lainaa asunnon peruskorjaukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei raketoi minulla. Kiinteä korkoprosenttini alkaa nollalla. Velka on muutenkin maltillinen, mutta silti en voinut vastustaa kiinteän koron houkutusta vuosi sitten, kun epäilin korkojen lähtevän maailman talouden epävarmuuksien vuoksi vielä nousuun. Tämän jälkeen alkoi vielä Ukrainan sota.
Mieluummin kiinteäkorkoinen laina kuin vaihtuvakorkoisen korkokatosta maksaminen, kun korot ovat naurettavan alhaalla. Mielestäni terveen talousjärjestelmän normaalikokotaso olisi noin 4 %, mutta sellaista maailmaa ei ole ollut piiitkään aikaan.
Kiinteä korko ei ole viimeisinä vuosina alkanut nollalla. Tarkoitatko, että laina-aikasi kasvaa korkojen noustessa yli tuon?
En edes muista lainani tarkkaa korkoa, mutta se alkaa nollalla ja kulut lainasta jää marginaalinkin kanssa alle 1%.n. Olen luotettava asiakas, joka saa edullista lainaa. Lainaa tyrkytetään tällä hetkellä paljon enemmän, kuin olen valmis ottamaan. Tiedän paljonko maksan koko laina-aikana ja joka kuukausi maksan saman summan ja laina on maksettu tiettynä päivänä kokonaan. Jos korot nousevat, lainani ei muutu mitenkään. Lainan maksuerien suuruus ja laina-aika eivät siis muutu = kiinteäkorkoinen laina.
Saisin ottaa maksuista vapaata ja silloin viimeinen lainan takaisinmaksupäivä toki menisi uusiksi, mutta tähän ei ole ollut tarvetta.
Ihan mielenkiintoita, mutta koska olet lainasi nostanut ja mikä oli lainan suuruus alunperin? Pidän itseänikin melko hyvänä asiakkaana, mutta silti pankki tarjosi minulle vuosi sitten 1,5 %:n kiinteää korkoa päälle. Halvimmat marginaalit, joista elen kuullut, ovat olleet 0,3 %.
En ole vastaamasi, mutta otin lainan viime marraskuussa ja minulle tarjottiin 0,7%.
Oikeastiko? Op:sta 25 v laina-ajalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otimme lainan viime syyskuussa ja silloin opn kiinteä korko 1,35 yhteensä 25 v lainalle. Ja oli matalalla tasolla vielä silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.
Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.
Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.
Itse asiassa olivat.
Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.
Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation.
Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa.
Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teiltä aiempina vuosikymmeninä asunnon ostaneilta tuntuu unohtuvan asuntojen hintojen kehitys.
Teiltä nykyvelallisilta tuntuu unoshtuvat että myöskin palkat olivat aikaisemmin paljon matalampia. Ei asunnon ostaminen suhteessa yleiseen palkkatasoon ole koskaan ennenkään ollut mitenkään ratkaisevasti nykyistä halvempaa. Muutenhan ihmiset olisivat ennen asuneet jotenkin tosi hulppeasti verrattuna nykypäivään.
Vanhojen asuntojen hinnat nousevat kasvukeskuksissa, eli rapistuvasta ja huonontuvasta saa maksaa koko ajan enemmän. Helsingin asumisväljyys laskee. MOT.
Yleensä aina korostetaan että Helsinki ei ole sama asia kuin koko Suomi. Mutta ilmeisesti sitten on kun se väitteeseen sopii.
Sitäpaitsi asumisväljyys ei ole ainoa mittari asumisen tasossa. Esim. keskimääräinen uusi asunto on materiaaleiltaan ja varustetasoltaan aika erilainen kuin vaikkapa 70-luvun asunto.
Suuret asuntolainat keskittyvät Helsinkiin, joten Helsingin ja kasvukeskusten asuntomarkkinoista keskustelu lienee relevanteinta tässä kontekstissa.
Asumisväljyys on erittäin hyvä mittari asumisen tasossa, koska ihmiset asuvat yhä niissä 70-luvun taloissa. Mutta okei, tarkastellaan sitten uusien asuntojen hintakehitystä. Ne ovat vielä kalliimpia, ahtaampia ja ne muuten kallistuvat kautta maan, vanhojen asuntojen hintakehityksessä on suurin alueellinen ero. Uudet asunnot ovat kalliita myös Kouvolassa ja Porissa.
Minulla odottaa muutama murju ylivelkaisille. Välirahaa löytyy, että saavat velat maksettua. Kohta on hyvä aika minun uusia omistuksiani. Onnea ylivelkaiset
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.
Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.
Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.
Itse asiassa olivat.
Laitatko jonkun tilaston tästä kiitos!
Ja jos näin oli niin asuivatko ihmiset ennen jotenkin paljon nykyistä hulppeammin vai missä se asuntojen paljon halvempi suhteellinen hinta näkyi?
https://www.stat.fi/til/ashi/2009/04/ashi_2009_04_2010-01-29_kat_003_fi…
"Palkkojen ostovoimakyky on nopeasti heikentynyt 2000–luvulla. Asuntomarkkinoille syntyi "hintakupla" vuonna 2006, jolloin pitkän ajan asuntojen hintakäyrä nousi yleisen ansiotasoindeksin yläpuolelle. Asuntojen hintojen lasku vuoden 2008 jälkipuoliskolla tervehdytti asuntomarkkinoita. Vuoden 2009, 1. neljänneksen jälkeen tapahtunut asuntojen nopeahko hintojen nousu on heikentänyt palkkojen ostovoimakykyä."
Tämä on vain ihan valitettava fakta. Yksi syy, miksi lapsia uskalleta tai voida yrittää, kun asuminen vie niin suuren osan tuloista eikä Toisaalta perheasuntoihin ole enää varaa.
Lisäksi 2000-luvun asuntomarkkinoita leimaa raju alueellinen eriytyminen. Kasvukeskuksissa asunnot kallistuvat ja muuttotappioalueilla asuntojen arvo laskee. Ei se vaan Helsingissä asuvaa nuorta perhettä hirveästi lohduta, että Ähtärissä asuntojen arvot ovat romahtaneet, joten koko maan keskiarvo +-0.
Nimenomaan. Valitettavasti tuo tilasto tosiaan loppuu turhan aikaisin, mutta tuo kehitys on jatkunut vuodesta 2010. Tästä en löytänyt tilastoa nopeasti, mutta ehkä joku löytäisi.
Aika friikkiä että tilastot on sensuroitu 2010 vuotta aiempaa taloushistoriaa et löydä. Nyt kun 12 kk euribor on noussut ekaa kertaa 6 vuoteen yli nollan on suomen pankki alkanut viivästyttää korkojen julkaisua monilla päivillä, vaikka pitäisi olla 24h. Ihmeellistä. Helsinki on muuten ollut pari vuotta muuttotappiokunta, näkyy mm. vuokra-asuntojen ylitarjontana ja syy lienee työttömyys, rauhattomuus ja kalleus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti on laina-asiat mietitty jos ei sellaisesta koronnoususta selviä. Itse olen 2000-luvulla maksanut reilun 3 % korkoa ja se oli silloin maltillinen korko. Ihmiset ovat nyt tottuneet epänormaaliin korkotilanteeseen, ei sen varaan voi laskea että nollakorot pysyvät ikuisuuden.
Niinpä. Toisaalta asunnot olivat tuolloin tosi paljon halvempia.
Eivät suhteessa keskimääräisiin tuloihin.
Itse asiassa olivat.
Kun ynnää asunnon hinnan ja lainan hinnan kulloisenakin ajanhetkenä niin mitään ratkaisevaa muutosta ei ole. Kun raha on ollut joskus kallista niin toki se on näkynyt alempina asuntojen hintoina mutta sitten se lisähinta on sitten maksettu lainan korkoina.
Ei todellakaan näin. Tilanteessa, missä korot ovat korkeita ja asunnot halpoja, asuntosäästäminen on helpompaa. Tämä hyödyttää etenkin nuoria ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi unohdat, että ennen asuntolainojen korot sai vähentää verotuksesta ja palkat nousivat yli inflaation.
Hyödyttää ja hyödyttää. Muistan vielä kun aikanaan moni nuori perhe kituutti vuosia vuokrakaksiossa ja säästi hampaat irveessä sitä omaa osuutta lainasta jotta pääsisi joskus sitten siihen omaan kolmioon kiinni. Eikä voinut haaveillakaan että ottaisi heti niin ison lainan että pääsisi suoraan kiinni siihen itselle sopivan kokoiseen asuntoon. Monesti se kunnon kokoinen asunto saatiin vasta kun lapset olivat jo isoja ja kohta muuttamassa pois kotoa.
Nyt isommankin lainan saanti on ollut paljon helpompaa ja se pitkä säästämis- ja kituutusvaihe on onneksi jäänyt usein pois.
Älä jaksa keksiä omia fantasioita. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden määrä lisääntyy Helsingissä.
Minä säästän tällä hetkellä hampaat irvessä, että saisin vanhan YKSIÖN ja olen yliopistokorkeakoulutettu ja korkeampaa keskituloa tienaava.
Ihmetyttää kyllä tämä, miten nykyään vanhempi sukupolvi on alkanut suhtautua jopa vihamielisesti ajatukseen, että nuorten elintaso nousisi. Ei heillä itsellään näytä olevan mitään tunnontuskia siitä, että heistä tuli rikkaampia kuin heitä ahkerammin työskennelleet ja sodat käyneet vanhempansa.
Ihmettelen tätä, koska kiinteään korkoon ei vaikuta mitenkään asiakassuhde, vaan se määräytyy täysin suhdanteesta. Siis ottohetkellä se on sama riippumatta kuka sen nostaa. Ainoasta op tarjoaa näitä oikeasti kiinteitä korkoja koko laina-ajalle.