MOT: Jannen perhe jäi kotinsa vangiksi, kun ke­hi­tys­vam­mais­ten tyt­tä­rien avus­ta­ja­pal­ve­lut katkesivat yllättäen: "Yritän vaan pitää sakin elossa"

Avustajilla ei ole tutkintovaadetta, joten onko niin, että tytöt tarvitsevat hoitoa ja hoivaa ja näin ollen vähintään lähihoitajaa?

Vierailija kirjoitti:

Olisipa tällaisinkiin olemassa jotain välimuotoja, eikä niin että perhe rämpii keskenään tai laitokseen. Eikö tällaiseen voisi saada jotain päiväkotihoidon tyyppistä hoitopaikkaa, jonne voisi mennä muutamaksi tunniksi ja joskus viikonloppuisin. Helpottaisi vanhempia todella paljon ja tytötkin varmaan pärjäisivät jos menisivät aina samaan päiväkotiin puuhailemaan hetkeksi. Siitä voisi tulla uusi rutiini näille ja parasta olisi jos sellaisissa olisi esim. autisteille oma aistihuone missä ei muu maailma häiritse, metelöi ja ärsytä. 

Kyllä kehitysvammaisillakin on oppivelvollisuus eli kyseiset tytötkin käyvät päivisin koulua.

Kaikki kunnioitus isälle! Ja hienoa, että pitää lapset kotona. (Suomessa vammaiset saavat monissa paikoissa täysin epäinhimillistä kohtelua)

Nyt jäi kyllä kummittelemaan tuo, että avustajien on oltava lähihoitajia. Sehän tietää korkeampaa palkkaa ja lisää kuluja kunnalle, sekä miten lähihoitajia noin ylipäätään saa avustajiksi? Toki heitäkin on, mutta noin suuremmaksi osaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vammaisten, psyykkisesti sairaiden, ja vanhusten "laitoshoito" on ajettu alas 90-luvulta asti. Perehtykää asiaan. Todella moni toivoo ja jonottaa tehostetun palveluasumisen paikkaa. Niitä ei riitä kaikille. Yhteiskunta nimenomaan painostaa kaikkia omaishoitoon, tai kotihoitoon henkilökohtaisen avun turvin.

Liikuntavammainen saa helpommin palveluasumispaikan, mutta haastavasti käyttäytyville kehitysvammaisille niitä ei juurikaan ole, saati haastaville autisteille. Esim. intervallityylinen asuminen ei sovi autisteille, koska he reagoivat voimakkaasti muutoksiin.

Keski-Suomessa ajettiin alas Suolahdessa sijaitsevat maakuntaa palvelevat kehitysvammaisiin ja autustisiin erikoistuneet palvelut, hoito ja kuntoutus. Tilalle ei tullut mutään, jopa kehitysvammalääkäri lopetti, kun jäi eläkkeelle. Palvelua on jouduttu ostamaan Espoon Rinnekodista asti, jonka toiminnot on nyt myös ajettu alas. Lähempää Pieksämäeltä ja Tampereelta ostetaan myös palvelua, vain ääritapauksissa. Ns. laitospaikkaa on äärimmäisen vaikea saada alaikäiselle. Autistisia ei voi laittaa perhehoitoon tai tavallosiin lastensuojelullisiin hoitopaikkoihin.

Kehitysvammainen autistinen voi hyvinkin olla sosioemotionaalisesti 1-5v tasolla vielä teininä ja jopa aikuisena. Rakastaville vanhemmille tällainen lapsi on taaperoikäinen. Moniko haluaa laittaa taaperon laitokseen, kun tietää että hän taantuu siellä, itkee, riehuu, eikä sopeudu? Autistinen ei sopeudu noin pienenä, terve lapsi kyllä sopeutuu.

Nuo MOT:n lapset olivat tyypillisiä autistisia kehitysvammaisia, niitä on paljon, mutta harva tulee telkkariin kertomaan minkälaista elämä heidän kansaaan on.

Autistinen kyllä sopeutuu. Autistit eivät kiinny vanhempaan yhtä voimakkaasti kuin normaalit lapset.

T: se, jonka lapsi muutti kotoa 8-vuotiaana.

P.S. suurempi muutos lapselleni oli hoitokodin vaihtaminen 18-vuotiaana.

Miten voit väittää? Monet autistit tuntevat herkästi. Kyllä he ikävöivät!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vammaisten, psyykkisesti sairaiden, ja vanhusten "laitoshoito" on ajettu alas 90-luvulta asti. Perehtykää asiaan. Todella moni toivoo ja jonottaa tehostetun palveluasumisen paikkaa. Niitä ei riitä kaikille. Yhteiskunta nimenomaan painostaa kaikkia omaishoitoon, tai kotihoitoon henkilökohtaisen avun turvin.

Liikuntavammainen saa helpommin palveluasumispaikan, mutta haastavasti käyttäytyville kehitysvammaisille niitä ei juurikaan ole, saati haastaville autisteille. Esim. intervallityylinen asuminen ei sovi autisteille, koska he reagoivat voimakkaasti muutoksiin.

Keski-Suomessa ajettiin alas Suolahdessa sijaitsevat maakuntaa palvelevat kehitysvammaisiin ja autustisiin erikoistuneet palvelut, hoito ja kuntoutus. Tilalle ei tullut mutään, jopa kehitysvammalääkäri lopetti, kun jäi eläkkeelle. Palvelua on jouduttu ostamaan Espoon Rinnekodista asti, jonka toiminnot on nyt myös ajettu alas. Lähempää Pieksämäeltä ja Tampereelta ostetaan myös palvelua, vain ääritapauksissa. Ns. laitospaikkaa on äärimmäisen vaikea saada alaikäiselle. Autistisia ei voi laittaa perhehoitoon tai tavallosiin lastensuojelullisiin hoitopaikkoihin.

Kehitysvammainen autistinen voi hyvinkin olla sosioemotionaalisesti 1-5v tasolla vielä teininä ja jopa aikuisena. Rakastaville vanhemmille tällainen lapsi on taaperoikäinen. Moniko haluaa laittaa taaperon laitokseen, kun tietää että hän taantuu siellä, itkee, riehuu, eikä sopeudu? Autistinen ei sopeudu noin pienenä, terve lapsi kyllä sopeutuu.

Nuo MOT:n lapset olivat tyypillisiä autistisia kehitysvammaisia, niitä on paljon, mutta harva tulee telkkariin kertomaan minkälaista elämä heidän kansaaan on.

Autistinen kyllä sopeutuu. Autistit eivät kiinny vanhempaan yhtä voimakkaasti kuin normaalit lapset.

T: se, jonka lapsi muutti kotoa 8-vuotiaana.

P.S. suurempi muutos lapselleni oli hoitokodin vaihtaminen 18-vuotiaana.

Miten voit väittää? Monet autistit tuntevat herkästi. Kyllä he ikävöivät!

Koska vammaispalvelun sossu Jyväskylästä - malliesimerkki 🤷🏻‍♀️

”Autistit eivät iiinny yhtä helposti kuin ’normaalit lapset’”

Kyllä kiintyvät! Kenties enemmänkin!

Mielestäni tyttöjen täytyisi saada oikeiden ammattilaisten apua. Itse olen lähihoitaja, mutta en pystyisi toimimaan tyttöjen kanssa, en ole erikoistunut vammaispuoleen. Ihmettelen, miten voidaan avustajiksi hyväksyä ihmisiä, ilman oikeanlaista koulutusta, ilman taustojen tarkistamista? Nämä tytöt hyötyisivät vammaispuolen hoitajien palveluista, mielestäni jossain hoivapaikassa, jossa olisi asiantuntijoita, virikkeitä. Miten Suomessa kuka tahansa voidaan tuupata avustajaksi, sekä olettaa, että vammaiset toimivat työnantajina? Ei voi ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Avustajilla ei ole tutkintovaadetta, joten onko niin, että tytöt tarvitsevat hoitoa ja hoivaa ja näin ollen vähintään lähihoitajaa?

Mun aikuinen lapsi on haastava autistinen, kehitysvammainen. Oli teininä samanlainen käytökseltään minkä kuvan sain MOT perheen tytöistä.

Lapsellani on avustaja, jolla ei ole hoitoalan koulutusta eikä kokemusta. Hyvin on pärjännyt. Ja Jyväskylässä joten ei tuo lähihoitaja-vaade koske kaikkia. Outoa toimintaa kaupungilta.

Lapset palvelukotiin tms ja voihan vanhempi käydä siellä kylässä ja tehdä lasten kanssa kaikkea kivaa. Hoitotyö olisi ammattilaisilla ja lasku kaupungille.

Vierailija kirjoitti:

Piti sitten tehdä toinenkin yhteiskunnan elätiksi ja kehtaa vielä valittaa.

Mikähän elätti itse olet. Ainakin olet hemmetin kuvottava tyyppi

Vierailija kirjoitti:

Lasuhan tuosta Jannen perheestä olisi kuulunut tehdä, olisivat saaneet jotain kotihoitoapua.

Et kyllä tiedä mitään nykymaailman lastensuojelun palveluista tai sosiaalihuollon tilasta tän kommentin perusteella .

Ekaksikin, hyvin tod näk heistä onkin tehty ainakin sen perusteella, että äiti oli ilmeisesti niin huonossa kunnossa, että joutunut sairaalahoitoon. Heillä voi olla vaikka asiakkuuskin, mutta ei sitä kautta saa mitään säännöllistä kotiapua. Ei kukaan saa . Lapsiperheiden kotipalvelu on väliaikainen palvelu eikä ole tällaiseen tarkoitukseen. Se on lähinnä pienten lasten vanhemmille jaksamisen tueksi . Siellä on tod näk se tilanne , että ovat saattaneet pyytääkin, mutta lasusta sanotaan että hae vammaispalveluista ja vammaispalvelut taas sanoo ei oota ... Oon nähnyt näitä tapauksia niin monta :(

T. Lastensuojelun sossu, joka haluaisi myöntää vaikka mitä kotiapuja perheille mutta resurssit estää

Minulta lopetettiin harvinaissairauskontrollit kun tulin yli 20-vuotiaaksi. Julkinen sektori on susi paska nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni tyttöjen täytyisi saada oikeiden ammattilaisten apua. Itse olen lähihoitaja, mutta en pystyisi toimimaan tyttöjen kanssa, en ole erikoistunut vammaispuoleen. Ihmettelen, miten voidaan avustajiksi hyväksyä ihmisiä, ilman oikeanlaista koulutusta, ilman taustojen tarkistamista? Nämä tytöt hyötyisivät vammaispuolen hoitajien palveluista, mielestäni jossain hoivapaikassa, jossa olisi asiantuntijoita, virikkeitä. Miten Suomessa kuka tahansa voidaan tuupata avustajaksi, sekä olettaa, että vammaiset toimivat työnantajina? Ei voi ymmärtää.

perhehän halusi että opiskelijat olisi jatkaneet kaupunki vaati ammattilaisia. olisiko / oliko ammattilaiset osaneet vaatia parempaa hoitoa/tekemistä tyttöjen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Minulle jäi mieleen, että isä sanoi, että avustajille tuli lähihoitaja-koulutusvaade. Jos ei sitä olisi tullut, opiskelijarinki olisi voinut jatkua.

mikä oli opiskelija-ringin mielipide

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avustajilla ei ole tutkintovaadetta, joten onko niin, että tytöt tarvitsevat hoitoa ja hoivaa ja näin ollen vähintään lähihoitajaa?

Mun aikuinen lapsi on haastava autistinen, kehitysvammainen. Oli teininä samanlainen käytökseltään minkä kuvan sain MOT perheen tytöistä.

Lapsellani on avustaja, jolla ei ole hoitoalan koulutusta eikä kokemusta. Hyvin on pärjännyt. Ja Jyväskylässä joten ei tuo lähihoitaja-vaade koske kaikkia. Outoa toimintaa kaupungilta.

opiskelijat halusi varmaan itse lopettaa? koska lapset tarvitsevat niin paljon apua ja joutuivatko avustamaan koko perhettä?

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni tyttöjen täytyisi saada oikeiden ammattilaisten apua. Itse olen lähihoitaja, mutta en pystyisi toimimaan tyttöjen kanssa, en ole erikoistunut vammaispuoleen. Ihmettelen, miten voidaan avustajiksi hyväksyä ihmisiä, ilman oikeanlaista koulutusta, ilman taustojen tarkistamista? Nämä tytöt hyötyisivät vammaispuolen hoitajien palveluista, mielestäni jossain hoivapaikassa, jossa olisi asiantuntijoita, virikkeitä. Miten Suomessa kuka tahansa voidaan tuupata avustajaksi, sekä olettaa, että vammaiset toimivat työnantajina? Ei voi ymmärtää.

Koska avustajien nimenomaan ei kuulu tehdä minkäänlaista hoiva- tai hoitotyötä ja avustajapalvelu on alunperin tarkoitettu sellaisille henkilöille, jotka pystyvät toimimaan työnantajina tai ainakin kertomaan itse, missä asiassa tarvitsevat apua. Pitäisi kehittää tämän rinnalle joku toisenlainen avustajapalvelu, jossa olisi koulutusvaatimus. Sitä voisi sitten myöntää niille, jotka tarvitsevat erilaista avustusta. 

Vierailija kirjoitti:

Tytöt ovat jo teinin kokoisia ja aivan liian isoja noin pieniin tiloihin, johonkin kaappiin nukkumaan.

Vammaishoitolaitoksessa opetetaan myös siinä arjesa selviytymista ja annetaan haasteita, tuo toinen tyttöhän oli ihan maassa ja vaan halusi nukkua kun tuli kotiin...

Laitos on laitos ja koti on koti. Myös vammainen lapsi ansaitsee omat vanhemmat ja perheen. Avun turvin se onnistuisikin.

On erittäin tavallisista, että autisti väsyy tolkuttomasti ihmisten ilmoilla ja tarvitsee kunnon levon sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni tyttöjen täytyisi saada oikeiden ammattilaisten apua. Itse olen lähihoitaja, mutta en pystyisi toimimaan tyttöjen kanssa, en ole erikoistunut vammaispuoleen. Ihmettelen, miten voidaan avustajiksi hyväksyä ihmisiä, ilman oikeanlaista koulutusta, ilman taustojen tarkistamista? Nämä tytöt hyötyisivät vammaispuolen hoitajien palveluista, mielestäni jossain hoivapaikassa, jossa olisi asiantuntijoita, virikkeitä. Miten Suomessa kuka tahansa voidaan tuupata avustajaksi, sekä olettaa, että vammaiset toimivat työnantajina? Ei voi ymmärtää.

Koska avustajien nimenomaan ei kuulu tehdä minkäänlaista hoiva- tai hoitotyötä ja avustajapalvelu on alunperin tarkoitettu sellaisille henkilöille, jotka pystyvät toimimaan työnantajina tai ainakin kertomaan itse, missä asiassa tarvitsevat apua. Pitäisi kehittää tämän rinnalle joku toisenlainen avustajapalvelu, jossa olisi koulutusvaatimus. Sitä voisi sitten myöntää niille, jotka tarvitsevat erilaista avustusta. 

Kotihoito on jo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vammaisten, psyykkisesti sairaiden, ja vanhusten "laitoshoito" on ajettu alas 90-luvulta asti. Perehtykää asiaan. Todella moni toivoo ja jonottaa tehostetun palveluasumisen paikkaa. Niitä ei riitä kaikille. Yhteiskunta nimenomaan painostaa kaikkia omaishoitoon, tai kotihoitoon henkilökohtaisen avun turvin.

Liikuntavammainen saa helpommin palveluasumispaikan, mutta haastavasti käyttäytyville kehitysvammaisille niitä ei juurikaan ole, saati haastaville autisteille. Esim. intervallityylinen asuminen ei sovi autisteille, koska he reagoivat voimakkaasti muutoksiin.

Keski-Suomessa ajettiin alas Suolahdessa sijaitsevat maakuntaa palvelevat kehitysvammaisiin ja autustisiin erikoistuneet palvelut, hoito ja kuntoutus. Tilalle ei tullut mutään, jopa kehitysvammalääkäri lopetti, kun jäi eläkkeelle. Palvelua on jouduttu ostamaan Espoon Rinnekodista asti, jonka toiminnot on nyt myös ajettu alas. Lähempää Pieksämäeltä ja Tampereelta ostetaan myös palvelua, vain ääritapauksissa. Ns. laitospaikkaa on äärimmäisen vaikea saada alaikäiselle. Autistisia ei voi laittaa perhehoitoon tai tavallosiin lastensuojelullisiin hoitopaikkoihin.

Kehitysvammainen autistinen voi hyvinkin olla sosioemotionaalisesti 1-5v tasolla vielä teininä ja jopa aikuisena. Rakastaville vanhemmille tällainen lapsi on taaperoikäinen. Moniko haluaa laittaa taaperon laitokseen, kun tietää että hän taantuu siellä, itkee, riehuu, eikä sopeudu? Autistinen ei sopeudu noin pienenä, terve lapsi kyllä sopeutuu.

Nuo MOT:n lapset olivat tyypillisiä autistisia kehitysvammaisia, niitä on paljon, mutta harva tulee telkkariin kertomaan minkälaista elämä heidän kansaaan on.

Autistinen kyllä sopeutuu. Autistit eivät kiinny vanhempaan yhtä voimakkaasti kuin normaalit lapset.

T: se, jonka lapsi muutti kotoa 8-vuotiaana.

P.S. suurempi muutos lapselleni oli hoitokodin vaihtaminen 18-vuotiaana.

Kyllä autistinen lapsi nimenomaan kiintyy. Hän ei vaan välttämättä osaa sitä ilmaista.