Hyvä esimerkki siitä kun jätin vaan "metatyöt" tekemättä
Kun nehän on vain naisten keksimiä turhakkeita tai vähintäänkin hoituu ihan itsellään siinä arjessa, ilman sen suurempaa ajattelua tai ponnistelua.
No. Tänään kysyin mieheltä miten seuraavat asiat on hoidettu tai hoidetaan:
Lapsen synttäreiden järjestäminen
Lapsen ilmoittaminen harrastukseen, sinne tutustuminen, varusteiden hankinta
Koulun yhteiseen perhepäivään osallistuminen
Kevätvaatteiden ja kenkien hankinta
Toisen lapsen peliturnaukseen osallistuminen
Mies oli ihan ihmeissään. Miksi nyt vasta sanot? Ei hän nyt voi siksi ja täksi yhtäkkiä muuttua. Kai ne sit jotenkin järjestyy. Ei hän osaa sanoa tai luvata voiko hoitaa.
Niin, et sillai. Kyllä miehet hoitaa!
Kommentit (2456)
Vierailija kirjoitti:
Musta kaikista tympein kotityö on miettiä mitä syödään. Yritin nakittaa tätä suunnitteluvastuuta lapsille, mutta ekan ranskalaisia+makkaraa+makaronia -kuukauden jälkeen heidän intonsa lopahti ja vastaus alko olla "emmä tiiä mut ei ranskiksia eikä makkaraa eikä makaronia". Toisaalta kuukauden ranskis+makkara+makaroni -kuurin jälkeen mulla oli taas intoa miettiä ruokia, joten sinänsä kokeilu oli menestys.
Kuukausia kului ja mulla alkoi taas tympiä ruoan miettiminen. Nyt nakitin mieheni tähän suunnitteluhommaan. Hän tekee pitkiä päiviä töissä, ja mä siis kyllä mielelläni teen ruoan ja haen aineet kaupasta, mutta en vaan halua päättää mitä tänään syödään. Kokeilu on sujunut hyvin, sillä kun mun ei enää tarvitse joka päivä miettiä mitä syödään, saan välillä INSPIRAATION tehdä jotain ruokaa, mitä ei ole kyllä tapahtunut vuosiin. Koska miehellä on ruoanpäätäntävastuu, kysyn häneltä minä päivänä hänen suunnitelmaansa mahdollisesti tää mun inspiraatioruoka sopisi. Mutta kyllä mä huomaan, että häntäkin on alkanut nyt tympiä tää miettiminen mitä millonkin on ruoaksi. Mä luulen, että paras ois jakaa tää kaikille: Ma-ke päättää toinen, to-la päättää toinen, ja sunnuntaina lapset. Mutta mies saa pitää ruoanpäätäntävastuun niin kauan kuin pitää, sitten mietitään seuraava systeemi.
Onneksi systeemin ei tarvitse olla vakio. Me varmaan otetaan jossain kohtaa valmiita ruokalistoja netistä. Tän esimerkin tavoitteena on inspiroida teitä muitakin kyllästyneitä kokeilemaan eri juttuja. Ei sillä ole väliä mistä kotityöstä tai metatyöstä on kysymys. Koittakaa erilaisia ratkaisuja pariskuntana. Te kuitenkin teette työtä yhteisen hyvän eteen, ette ole kilpailijoita tai taistelijoita vaan työpari. Ja tehkää kokeiluista määräaikaisia ja sopikaa ne selvästi sanallisesti etukäteen. Niin voi löytää ratkaisuja jotka sopivat teille paremmin tai ainakin toinen saa hengähtää omista vastuistaan välillä. Suurin osa vastuista kuitenkin on ok, yleensä se on aika pieni juttu mikä hiertää.
Ja haluun vielä lisätä ettei se ruoanpäätäntävastuun siirto miehelle sujunut tietysti kuin läpsystä vaihto. Ei hän ole joutunut miettimään sitä niin eihän uusissa työtehtävissäkään heti ole mestari. Mutta hän paikkasi sitten woltilla tai muuten, ja kyl se siitä sitten lähti sujumaan. Eniten työtä joutuu aina tekemään itsensä kanssa, ettei mene puuttumaan. Jos toinen hoitaa/päättää niin hän oikeasti hoitaa/päättää, eikä mun pidä mennä siihen sörsselöimään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole ymmärtänyt homman ydintä. Nyt et tee mitään, jätät nuo hommat tekemättä.
Aurinko nousee silti.
Tämä. Metatyö on täysin turhaa ja keksitty termi äidin egon kiillottamiseksi. Lapseen tai mieheen hyvinvointiin ne "metatyöt" ei liity millään tapaa.
Uuh niin sun mielestä nämä esimerkit kuten lapsen synttärien järjestäminen tai harrastusvälineiden hankinta eivät millään tapaa liity lapseen.
Miten vaikeaa harrastusvälineiden hankinta voi olla? Menkää Stadiumiin, ostakaa jalkapallo, polvisuojat, joku treenikassi, vesipullo ja hyvät nappikset. Ei mene tuntia kauempaa eli mitä turhaan stressaat.
M32
Ainakin minun lapsuudessani harrastusvälineiden hankinta hoidettiin siinä samalla kun tehtiin muita arkisia ostoksia. Ei tarvinnut tästäkään tehdä erillistä "metatyötä". Tosin vanhempani edustavatkin old schoolia eivätkä ole mitään näitä nykyajan kolmekymppisiä suorittajavanhempia, jotka saavat burnoutin itsekeksimistään "metatöistä".
Itselläni ei ole varaa ostaa kaikkea tuosta noin vain. Etsin ja yritän löytää esim.käytettynä.
Jos mieheltä kysyttäisiin niin mikäli pari ekaa paikkaa ei tärppää lapsi jääköön harrastamatta.
Miksi hankkia lapsia jos ei sitten ole varaa edes ostaa vaikka jalkapalloa?
Minäkin inhoan ruokien suunnittelua, tuntuu, että ne samat ruuat pyörii viikosta toiseen. Ruuan pitää kuitenkin olla edullista, maistuvaa, helposti tehtävää ja suht terveellistä. Kun kysyin lapsilta, mitä syödään, toinen sanoi "ihan sama", toinen "ruokaa". Mieheltä tulee joka kerta vastaukseksi "miten olisi perunaa ja jotain kastiketta tai riisiä ja jotain kastiketta". Jos me voitaisiin kolminkertaistaa ruokabudjetti, olisi ruokien suunnitteleminenkin helpompaa. Tai sitten voisi tilata niitä ruokabokseja, joissa on reseptit ja raaka-aineet. Lapset on jo omillaan ja mies saisi syödä ihan kaikkea ilman mutinoita, että olisi mieluummin syönyt lihakastiketta.
Surettaa lasten/lapsen puolesta jos äiti ei viitsi edes järjestää synttärijuhlia lapselle 🥺
M31
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä taas. Hyvin meillä sujui nuo kaikki kun isä hoiti. Siis omassa lapsuudessani. Isän kanssa kasvoimme, minä ja veljeni, kolmen hengen perhe.
Meillä oli kanssa pelkkä isä. Jäimme henkiin. Ruokaa oli, koti oli puhdas ja synttärit saatiin pystyyn.
Ymmärsinkö oikein, että te lapset huolehditte ruokahuollosta, siivouksesta ja synttäreistä ihan itse?
Lapsena oli kiva käydä sukulaisissa kauempana, kun ei tarvinnut tehdä muuta kuin istua auton etupenkillä. Isä ajoi. Äiti hoiti ihan kaiken muun reissuun liittyvän alkaen jääkaapin tyhjentämisestä pakkaamiseen ja naapurin kanssa sopimiseen, että naapuri tyhjentää postilaatikon. Isä oli vihainen, jos äiti unohti jotain.
Itse ymmärsin, että isä huolehti ruoat, siivouksen, synttärit ja kaiken. Ainakin niin omassa perheessä meni.
Eihän lapset sitten tiedä, miten paljon metatyötä isä on joutunut tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, ja kun mies jättää metsätyöt tekemättä:
-Auton renkaat jää ostamatta ja öljyn vaihto varaamatta
-Talon huoltoon liittyvät seikat jää tekemättä (esim. Ilmastoinnin / ilmalämpöpumpun suodattimen vaihto kerran kuukaudessa)
- vakuutukset jäävät kilpailuttamattaTässä nyt ensimmäisen minuutin miesten metatyöt.
Voi luoja. Eikö oikeasti ensimmäistäkään päivittäistä tai edes viikottaista työtä?
Sullako on 52 lasta jakautuneena vuoden jokaiselle viikolle?
Millä ihmeen logiikalla lapsi on olemassa vain kerran vuodessa viikon ajan? Kyllä se ainutkin lapsi on jakautunut ihan joka päivälle, ihan joka tunnille ympäri vuoden useiden vuosien ajan. Tuollaiset luettelon "miesten metatyöt" hoidan itse kerran vuodessa eikä mene ajallisesti tosiaan kuin varmaan 0,01% noihin kaikesta metatyöstä, mitä lapsen asioiden järjestelyihin menee.
Lapsi kun kummasti tarvitsee vaikka puhtaita vaatteita päivittäin vauvana, kun vaipat vuotaa ohi tai ruuat on pitkin rinnuksia ja housuja. Ja niitä vaippojakin olisi hyvä olla tarpeeksi, varsinkin jos on jonnekin lähdössä. Tuleeko jollekin ihan yllätyksenä, että vauvatkin tarvitsevat vaatteita ihan päivittäin? Mokomat toukat vielä kasvavat, eli ei voi vain kerran käydä ostamassa kaapin täyteen sopivia. Tai tilaa pitäisi olla niin paljon, että sinne mahtuu n. 30 eri kokoa olevaa täydellistä vaatekertaa kahden pyykkikoneellisen verran +ulkovaatteet. Ennustajan lahjatkin ovat niin hyvät, että tietää millaisista vaatteista lapsi milloinkin tykkää. Ai niin, lapsen tykkäämisillähän ei ollukaan väliä, kulkekoot just niissä vaatteissa, mitä käsken ja kävelkööt sukkasillaan kun talvikengät ei mahdu enää jalkaan. Kuten ilmeisesti metatöistä ilkkuvat miehet ovat lapsena tehneet, eihän heidän vanhemmat koskaan mitään miettineet, tarvitseeko lapsi jotain, saati haluaako lapsi jotain.
Huh huh, no en todellakaan ihmettele, että te ”ruuhkavuosianne” elävät naiset saatte stressiä. Tavallisesta elämästä tehdään ”metatyötä” ja vahditaan, kuka tekee mitä ja varsinkin, kuka jättää mitäkin tekemättä. Miksi olette edes muodostaneet parisuhteen näiden kaikesta perheen yhteisestä toiminnasta poisjäävien miesten kanssa? Eikö seurusteluaikana koskaan soinut mikään kello, joka varoitti siitä, että tämä tyyppi ehkä haluaa minusta vain uuden äidin, joka hoitaa kaikki kotihommat?
En siis todellakaan ymmärrä, miksi tavallisesta elämästä tulee ”metatyötä”. Itselläni on kaksi jo aikuista lasta, mieheni tekee yötä, jonka vuoksi hän on aina ollut poissa puolet viikosta, eikä minulle ole koskaan tullut mieleenkään, että minä tekisin jotakin enemmän kuin hän. Hän hoiti lasten ollessa pieniä kotona ollessaan pyykit, kauppareissut jne. Myös mies näkee, ovatko ne vaipat loppu ja tarvitaanko lisää maitoa. En ole koskaan ajatellut, että se arjen pyöritys, joka jäi minulle hänen poissaolonsa vuoksi, olisi ”metatyötä”, jota pitäisi erikseen arvostaa ja että se olin minä, joka tarkisti kenkien ja vaatteiden sopivuuden. ”Metatyö”, surprise, se on ihan tavallista perhe-elämää, ei siitä tarvitse tehdä mitään suorittamista ja uhriutumista, tuollaisella asennoitumisella ei saa muuta aikaan kuin avioeron ja loppuunpalamisen. Jos siitä tulee näistä kommenteista paistava ’minä teen kaiken, mieheni ei mitään, kaikki kuolisivat nälkään, menisivät liian pienissä vaatteissa/kengissä kouluun, ei olisi lahjoja kaverisynttäreille’ jne. ei ole ihme, että puolet avioliitoista päätyy eroon. Lopettakaa tuo Excel-arkkeihin viittaava kaikkien pikkuasioiden listaaminen ja jahtaaminen, kuka tekee ja mitä ja se uhriutuminen. Rentoutukaa, sillä kaikki rullaa kuitenkin. Ja jos olette valinneet väärän miehen, erotkaa ja tunnustakaa se tosiasia, että valitsitte väärin.
T. +30 vuotta avioliitossa, jossa ei tunneta sanahirviötä ”metatyö”
Vierailija kirjoitti:
Surettaa lasten/lapsen puolesta jos äiti ei viitsi edes järjestää synttärijuhlia lapselle 🥺
M31
Isät voi järjestää, sehän sujuu miehiltä ihan suunnittelematta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, ja kun mies jättää metsätyöt tekemättä:
-Auton renkaat jää ostamatta ja öljyn vaihto varaamatta
-Talon huoltoon liittyvät seikat jää tekemättä (esim. Ilmastoinnin / ilmalämpöpumpun suodattimen vaihto kerran kuukaudessa)
- vakuutukset jäävät kilpailuttamattaTässä nyt ensimmäisen minuutin miesten metatyöt.
Jotenkin huvittava ajatus, että joku vakuutusten kilpailuttaminen olisi miesten työ. Useimmat kuitenkin ovat eläneet aikuisen sinkkuelämää ennen parisuhdetta, joten eiköhän suurin osa myös ole kilpailuttanut vakuutuksia. Naiset osaa kyllä pääsääntöisesti lukea, laskea, käyttää internettiä ja puhelinta. En ole koskaan kuullut, että vakuutukset olisi joku miesten työ.
Muutenkin tuntemissani pariskunnissa naiset kyllä hoitaa talon kunnossapitoon ja autoon liittyviä toimenpiteitä siinä missä miehetkin. Sen sijaan läheskään kaikki miehet eivät osallistu tasapuolisesti niihin kodin askareisiin, joita pitää oikeasti tehdä joka päivä tai viikko. Jotenkin sun kaltaiset ihmiset ajattelee, että jos pari kertaa vuodessa vie auton huoltoon ja renkaat vaihdettavaksi, niin tämä sitten kompensoi sen, ettei laita ruokaa tai pese vessaa kuin satunnaisesti, puhumattakaan noista lapseen liittyvistä metatöistä.
Jep, meillä ainakin nainen on se, joka muistuttaa/hoitaa useimmat autoon ja taloon liittyvät hommat. Mies kyllä hoitaa jos sattuu tulemaan mieleen, mutta ei tosiaankaan suunnittele milloin olisi aikaa hoitaa joku homma fiksusti. Joten auto katsastetaan viimeisenä päivänä tai vähän myöhässä jos en muistuta/hoida, iv-koneen suodattimet jää vaihtamatta ja rännit putsaamatta kun ei järjesty aikaa ennen kuin tulee lunta ja pakkasta (iv kone välikatolla ja sinne ei helposti talvella pääse). En uskalla mennä katolle keikkumaan jos olen yksin pienten lasten kanssa kotona, enkä mieluusti raahaisi lapsia katsastuskonttorillekaan. Vakuutuksia mies ei ole kilpailuttanut ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin sain tarpeekseni ja sanoin miehelle joskus helmikuussa että saa ottaa hoitaakseen lapsen synttärit, koska mulla on superkiireinen kevät duunissa.
No lapsen synttärit oli lauantaina, ei ollut juhlia, kakkua ja lahjakin vain siksi että minä sen hankin. Harmitti lapsen puolesta ja miehen saamattomuutta peitellen sanoin lapselle ettei pääsiäisen aikaan kannata pitaa juhlia joten pidämme ne nyt sitten kahden viikon päästä. Tilaan kaikki tarjottavat valmiina, mies maksakoon viulut.
Mitä mies sanoi kun näki lapsen pettymyksen? Oletteko puhuneet tästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surettaa lasten/lapsen puolesta jos äiti ei viitsi edes järjestää synttärijuhlia lapselle 🥺
M31
Isät voi järjestää, sehän sujuu miehiltä ihan suunnittelematta.
Lastenhoitaminen on naistenhommia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surettaa lasten/lapsen puolesta jos äiti ei viitsi edes järjestää synttärijuhlia lapselle 🥺
M31
Isät voi järjestää, sehän sujuu miehiltä ihan suunnittelematta.
Lastenhoitaminen on naistenhommia.
Nythän ei ole kyse lasten hoitamisesta vaan synttäreiden järjestämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surettaa lasten/lapsen puolesta jos äiti ei viitsi edes järjestää synttärijuhlia lapselle 🥺
M31
Isät voi järjestää, sehän sujuu miehiltä ihan suunnittelematta.
Jos synttärit tulee ihan yllättäen niin kyllä me miehet niksit keksitään. Lapset paikalle (lapsi laittaa viestiä TikTokilla yms. vastaavalla kavereilleen), olohuoneeseen tuoleja, Woltilla ruokaa. Meillä on varastossa sählymailoja niin voidaan laittaa turnaus pystyyn.
Onko tässä enemmän ongelmana epätasapuolinen arjen vastuiden jakautuminen vai se, että koetaan ettei kumppani arvosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surettaa lasten/lapsen puolesta jos äiti ei viitsi edes järjestää synttärijuhlia lapselle 🥺
M31
Isät voi järjestää, sehän sujuu miehiltä ihan suunnittelematta.
Jos synttärit tulee ihan yllättäen niin kyllä me miehet niksit keksitään. Lapset paikalle (lapsi laittaa viestiä TikTokilla yms. vastaavalla kavereilleen), olohuoneeseen tuoleja, Woltilla ruokaa. Meillä on varastossa sählymailoja niin voidaan laittaa turnaus pystyyn.
Tuolla tavalla paikalle saadaan murto-osa niistä kavereista, joiden lapsi toivoisi olevan paikalla, mutta tarjoiluihin menee moninkertainen summa siihen verrattuna, jos olisi toimittu suunnitelmallisesti.
Ajoissa suunnittelu säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Siitä on kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole ymmärtänyt homman ydintä. Nyt et tee mitään, jätät nuo hommat tekemättä.
Aurinko nousee silti.
Tämä. Metatyö on täysin turhaa ja keksitty termi äidin egon kiillottamiseksi. Lapseen tai mieheen hyvinvointiin ne "metatyöt" ei liity millään tapaa.
Uuh niin sun mielestä nämä esimerkit kuten lapsen synttärien järjestäminen tai harrastusvälineiden hankinta eivät millään tapaa liity lapseen.
Miten vaikeaa harrastusvälineiden hankinta voi olla? Menkää Stadiumiin, ostakaa jalkapallo, polvisuojat, joku treenikassi, vesipullo ja hyvät nappikset. Ei mene tuntia kauempaa eli mitä turhaan stressaat.
M32
Ainakin minun lapsuudessani harrastusvälineiden hankinta hoidettiin siinä samalla kun tehtiin muita arkisia ostoksia. Ei tarvinnut tästäkään tehdä erillistä "metatyötä". Tosin vanhempani edustavatkin old schoolia eivätkä ole mitään näitä nykyajan kolmekymppisiä suorittajavanhempia, jotka saavat burnoutin itsekeksimistään "metatöistä".
Itselläni ei ole varaa ostaa kaikkea tuosta noin vain. Etsin ja yritän löytää esim.käytettynä.
Jos mieheltä kysyttäisiin niin mikäli pari ekaa paikkaa ei tärppää lapsi jääköön harrastamatta.
Miksi hankkia lapsia jos ei sitten ole varaa edes ostaa vaikka jalkapalloa?
Mikäs olkiukko sieltä ilmaantui aidanseipäistä väittelemään?
On vähän eri asia ostaa lapselle jalkapallo kuin kustantaa pelaaminen seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surettaa lasten/lapsen puolesta jos äiti ei viitsi edes järjestää synttärijuhlia lapselle 🥺
M31
Isät voi järjestää, sehän sujuu miehiltä ihan suunnittelematta.
Suunnittelu on osa sitä järjestämistä. Naisten vaativaa metatyötä on edelleen se...
äääh turha selittää palstanartulle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surettaa lasten/lapsen puolesta jos äiti ei viitsi edes järjestää synttärijuhlia lapselle 🥺
M31
Isät voi järjestää, sehän sujuu miehiltä ihan suunnittelematta.
Lastenhoitaminen on naistenhommia.
Nythän ei ole kyse lasten hoitamisesta vaan synttäreiden järjestämisestä.
Päivittäin ja viikottain?
vau
Vierailija kirjoitti:
Niin, ja kun mies jättää metsätyöt tekemättä:
-Auton renkaat jää ostamatta ja öljyn vaihto varaamatta
-Talon huoltoon liittyvät seikat jää tekemättä (esim. Ilmastoinnin / ilmalämpöpumpun suodattimen vaihto kerran kuukaudessa)
- vakuutukset jäävät kilpailuttamattaTässä nyt ensimmäisen minuutin miesten metatyöt.
Hoidan itse oman autoni, suodattimet tulee taloyhtiöltä - minä muistutan miestä - mies vaihtaa, minä hoidan vakuutukset. Meillä tosin mies hoitaa paljon käytännön hommia ruuanlaittoa, siivousta, kaupassakäyntiä, remontoi, vie harrastuksiin jne. Suunnittelun, raha-asiat ja ison osan lapsista hoidan kuitenkin minä. Kauppalistaa ei tarvitse valmiiksi tehdä. Ongelma kai on, että monessa taloudessa niin metatyö kuin toteutus on naisen vastuulla.
Meillä tää jako sujuu ihan ok:sti. Mies hoitaa käytännön asioita: ruuat ja lapset päiväkotiin asianmukaisissa varusteissa, hoitaa myös yhteydenpidon päiväkotiin (lomakyselyt, hoitoajat, poissaolot ym), käyttää neuvoloissa ja lääkärillä. Minä huolehdin että semmoiset harvemmin tehtävät hommat tulee tehdyksi, talon ylläpitotyöt ja siivous, lasten neuvola- ja lääkäriaikojen varaukset, auton katsastukset, vakuutusten ja sähkösopimusten kilpailutukset jne. Mies kyllä siis hoitaa osan näistä kun muistutan ja ohjeistan, vaikkapa annan puhelinnumeron että soita tänne ja varaa lapselle se neuvola semmoiseen aikaan että pääset viemään sinne. Auto pitäisi katsastaa, kumpi käyttää ja milloin. Jne. Välillä kyllä kyllästyttää olla aina pitämässä langat käsissään, mutta toisaalta toinen kyllö hoitaa hommat hyvin kun vaan itse muistaa muistuttaa.