Kysymys muille uskovaisille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kokenut sen, kun oltiin uskossa ja nähtiin sekä avoliitto että esiaviollinen seksi syntinä. Sehän johti siihen että mentiin kiireellä naimisiin. Avioliitossa ongelmat kasaantuivat, kun toiseen ei ollut ehtinyt tutustua rauhassa ja paljastui enenevissä määrin sellaisia piirteitä, jotka eivät miellyttäneetkään. Ero tuli monen vuoden sinnittelyn jälkeen - ja sitäkin lykättiin isoilta osin siksi että sitä pidettiin syntinä.

Nyt uudessa parisuhteessa. En sanoisi etten olisi enää uskossa, mutta kiirettä naimisiin ei ole. Esiaviollinen seksi koettu ja avoliittokin tulossa. Oma suhtautuminen sellaiseen säännöllä rajoitettuun elämään uskon takia on muuttunut rajusti aiempien kokemusten myötä, ja nykyään sanon että jos jokin asia ei tunnu väärältä, niin se ei voi silloin olla väärin. Ja nämä valinnat, joita tässä parisuhteessa on tehty, tuntuvat aivan oikeilta. En halua toistaa aiempia virheitä, vaan tutustua toiseen ja edetä rauhassa. Naimisiin toki mennään jos siltä joskus tuntuu, mutta tällä hetkellä avoliitto on mielestäni paras ratkaisu, siitäkin huolimatta vaikka joku suhteen ulkopuolinen uskovainen haluaisikin tuomita sen synniksi.

Amen to that. Ihana, että on uskovaisia , jotka eivät ole ulkoistaneet kaikkea aivotoimintaansa opinkappaleille, jotka olivat täysin sidoksissa omaan aikaansa.

Onnea elämäänne, vaikka sitten loppuelämänne avoliitossa! Hienoa, että opit kerrasta, että ihan oma intuitio on se, jota kannattaa näissä asioissa kuunnella.

Raamatun sanoma ei koskaan vanhene.

Miten oli ylensä esim. 1800 luku.Solintinko liitoja. Laiteinko vain kirjn kirjoihin vanhempien nimet ja syntynet lapset`` En tiedä.En tee syntiä jos asun avolitossa miehen kanssa.Mutta n eds koskan asunut. Enkä halua asua vastaaisuuskaan.Olen sitten itsekäs,Olen pieni tuloinen halitsen rahan.En tarvitse miestä rahan takia!Voin silti elää suhtessa.Oma valintani. Kastettu syntyessäni Kristin uskoon ja Rippikouun käynnyt ! Eronut kirkosta.Risti roikuu kaulassa silti.Kirkko ei anna minule mitään,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kokenut sen, kun oltiin uskossa ja nähtiin sekä avoliitto että esiaviollinen seksi syntinä. Sehän johti siihen että mentiin kiireellä naimisiin. Avioliitossa ongelmat kasaantuivat, kun toiseen ei ollut ehtinyt tutustua rauhassa ja paljastui enenevissä määrin sellaisia piirteitä, jotka eivät miellyttäneetkään. Ero tuli monen vuoden sinnittelyn jälkeen - ja sitäkin lykättiin isoilta osin siksi että sitä pidettiin syntinä.

Nyt uudessa parisuhteessa. En sanoisi etten olisi enää uskossa, mutta kiirettä naimisiin ei ole. Esiaviollinen seksi koettu ja avoliittokin tulossa. Oma suhtautuminen sellaiseen säännöllä rajoitettuun elämään uskon takia on muuttunut rajusti aiempien kokemusten myötä, ja nykyään sanon että jos jokin asia ei tunnu väärältä, niin se ei voi silloin olla väärin. Ja nämä valinnat, joita tässä parisuhteessa on tehty, tuntuvat aivan oikeilta. En halua toistaa aiempia virheitä, vaan tutustua toiseen ja edetä rauhassa. Naimisiin toki mennään jos siltä joskus tuntuu, mutta tällä hetkellä avoliitto on mielestäni paras ratkaisu, siitäkin huolimatta vaikka joku suhteen ulkopuolinen uskovainen haluaisikin tuomita sen synniksi.

Amen to that. Ihana, että on uskovaisia , jotka eivät ole ulkoistaneet kaikkea aivotoimintaansa opinkappaleille, jotka olivat täysin sidoksissa omaan aikaansa.

Onnea elämäänne, vaikka sitten loppuelämänne avoliitossa! Hienoa, että opit kerrasta, että ihan oma intuitio on se, jota kannattaa näissä asioissa kuunnella.

Raamatun sanoma ei koskaan vanhene.

Hyväksyt siis orjuuden, koska Paavali on niin kirjoittanut?

Täällä yksi uskovainen kristitty joka oli pitkään avoliitossa, ennen kun tulin uskoon. Sen myötä en voinut jatkaa avoliitossa eläminen. Onneksi mieheni suostui naimisiinmenoon ja menimme naimisiin. Koin että Pyhä Henki johdatti minua tässä asiassa, hyvin vahvasti.

Hienoa kuulla, että kristittyjä on keskustelemassa ja tällaisiakin asioita pohtii jotkut muutkin.

Ehkä voisi ajatella, että totta kai on. Nykypäivänä vaan kristinusko on epämuodikasta tai enemmänkin jotain epämukavaa.

Hyvää yötä! Kaikille. <3

Vaikka Raamattu ei anna kaavaa, miten avioliitto pitäisi solmia, ajattelen, että liiton pitää olla siinä kulttuurissa hyväksytty ja julkinen sitoutuminen. Meillä se on silloin siviili- tai kirkollinen vihkiminen.

Ei se, että jotkut ryntää naimisiin (miksi?) ajattelemattomasti, tee tyhjäksi Raamatun periaatteita. Ei myöskään se, että kaikilla ei ole valmiuksia rakentaa kestäviä ihmissuhteita.