Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä raskaan rockin suosiolle on tapahtunut?
18.04.2022 |
Nyt tulevana kesänä nähdään monissa keikka- ja festivaaliohjelmistossa hurja määrä sekä raskaan vanhoja rockin legendoja että 2000-luvun tärkeimpiä metalliyhtyeitä kuten Stam1na, Mokona sekä Euroviisuista maailman maineeseen nousseet Lordi ja Blind Channel. Ja tulevan kesän lähes kaikki keikat ja festarit on bookattu täyteen kotimaisia raskaan rockin konkareita. Hesarin toimituksessa ollaan kuitenkin huolissaan siitä, että kuuntelevatko suomalaiset enää rockia ja metallia samassa määrin kuten vielä takavuosina. Kansainvälisesti Suomi on edelleen erittäin hyvin tunnettu metallimaa, jossa on eniten metalliyhtyeitä asukaslukua kohti koko maailmassa eikä raskaalla musiikilla ole ollut missään muualla yhtä suurta valtasuosiota kuin täällä. Ja meidän suomalaisten erityisen suuri innostus metallimusiikkiin oli ennen tuttua jopa Barack Obamalle silloin kun tämä toimi Yhdysvaltain presidenttinä. Aikoinaan kaikki suomalaiset todellakin tykkäsi raskaasta musiikista ja kun katsoo parin vuosikymmenen takaisia listoja vuoden kuunnelluimmista kappaleista, niin kotimainen metalli ja raskas rock on kärjessä niissä kaikissa. Vielä 20 vuotta sitten suomalaiset olivat siis hulluina metalliin ja sitä kuunteli jokainen aina vauvasta vaariin ja mummusta muoriin. Ja sen perinteisen tarinan mukaan metalli on meillä suomalaisissa verissä koska raskasta rockia on jopa soitettu tuutulauluina pienille kehtolapsille, jotta nämä nukahtaisivat paremmin ja pienille rintalapsille, jotta nämä joisivat paremmin maitoa. Mutta 2000-luvun edetessä näyttää siltä että metalli on pikku hiljaa kadonnut hittilistoilta. Esimerkiksi vuonna 2020 75 kuunnelluimman kappaleen listalla ei ollut enää ainuttakaan raskaan rockin esittäjää.
Joten mitä on tapahtunut? Mitä suomalaisten metallirakkaudelle kuuluu tänään? Ja kuunnellaanko suomalaisissa kodeissa edelleen heviä ja metallia erityisen paljon kuten vielä ennen kuunneltiin?
Kommentit (169)
Itse en ole pystynyt kuuntelemaan koronakriisin alkamisesta lähtien enää raskasta rockia. Ensimmäisen reilun vuoden ajan pystyin kuuntelemaan ainoastaan klassista musiikkia, ja raskas rock alkoi kuulostaa omituiselta ja epävireiseltä. Ihan kiva, jos sille vielä riittää kuuntelijoita. Minä en enää pysty kuuntelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
winner kirjoitti:
Rap-musiikkikin oli vielä 90-luvulla siedettävää, oivaltavaa ja tanssittavaa.
8 Mile teki siitä valkoisen uhojengin ja lähiö-yh:iden penskojen musaa. Raptori ja Allekirjoittanut oli vielä huumorilla tehtyä ja oivaltavasti sämplättyä, nykyinen on just tusinahuttua, joten ihan yhtä lailla voisitte tehdä itkuketjun siitä, mitä rapille on tapahtunut. Nykyiset 2000-luvun teiniX-somejulkkisvinkujat ja maahanmuuttoräppärit eivät ole mistään kotoisin. Pyhimys ja Elastinen ja Cheek söivät onnistuneesti oman genrensä. Nygård oli ihan yhtä huono jo alussa kuin mitä nyt.
Don Johnson Big Bandin jälkeen ei ole tuossa genressä oikein ollut amisräppäreitä kummempia.
Junttiräppi Portionit ja Pasi & Anssit... joooooooooooo ;D
Jotenkin vaan raskas rokki on se, jota järkevä ja musiikista tykkäävä ihminen ennemmin kuuntelee kuin näitä...
Ainakin Suomessa räpin kulta-aikaa on ollut 2000-luku. 2000-2015 tuli kaikista kovinta settiä.
Siitä sä et tietenkään tiedä mitään, kun osaat mainita vaan sellaisia räppäreitä jotka ihminen joka ei ikinä ole kuullut räppiä tuntee.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuopiolainen vajaa kolmekymppinen rock/metallimies ja olen iloissani että juuri meidän Rock in the Cityyn on otettu Alice Cooper. Onhan siellä myös mm. Uriah Heep ja aloituksessa mainittu Lordi jonka livenä näkemistä olen odottanut ihan jo 15 vuotta. Ne kun eivät ole juuri Suomessa keikkailleet Arockalypse-ajan jälkeen, hyvä että Suomenkin keikkajärjestäjät ovat vihdoin tajunneet heillä olevan faneja edelleen täälläkin.
Ai sinnekö se Uriah Heep tuleekin. Sen piti olla Hyvinkää soi -tapahtumassa, mutta sitten se bändi kaikkos esiintyjälistalta, kun sitä tapahtumaa ollaan lykätty. Täällä sitten katsotaan Bonnie Tyleriä sen sijaan tulevana kesänä. No, on siellä Hyvinkää Soi
-tapahtumassa sentään muita rock bändejä, kuten Eppu Normaali, The Rasmus, The Baseballs, Kolmas Nainen, Miljoonasade, Neljä Ruusua, Dingo jne.
Eli aika keski-ikäisten marssia siellä tulee olemaan. Luulisi näidenkin bändien eläköityneen, mutta ei. Näitä mä todennäköisesti tulen näkemään ensi kesänä.
M29 (eipä tässä kauaakaan, kun itsekin olen keski-ikäinen)
Suomessa raskaamman rockin scene on edelleen hyvässä kuosissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heavy musiikki jäi eläkkeelle 90-luvulla.
Sanat eivät riitä kuvaamaan kuinka paljon halveksin kaikkea viiitun räppiä, hiphoppia ja vastaavaa passskaa... Halveksuntani koskee myös kyseisen "musiikin" tekijöitä ja kuuntelijoita...Ali-ihmisten touhua ja todiste kulttuurin rappiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli löysäpöksy-rap-buumi, oli örinäbuumi, onneksi ovat jo ohimennyttä aikaa.
Ei ole rock koskaan miellyttänyt, terveisin viisikymppinen klubbaaja, jolle soitettiin lapsena discoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on selvää, että kaikki ei voi tykätä samoista musiikeista. Sitten tuo teidän halveksunta toisianne kohtaan, niin te sillä halveksunnalla vain kerrotte itsestänne oleellisen, eli tyhmyyden.
Eikös sitä voisi yrittää elää sopusoinnussa jopa niiden toistenlaisten kanssa?
Kylläpä on taas matalaotsaista kommentointia, noh tietysti tälle palstalle tyypillisesti, kuinkas muutenkaan.
Jos teistä tuntuu että rock- ja metallimusa on juuttunut sinne jonnekin 80- ja 90-luvuille (jolloin on muuten tehty monia parhaimpia rock-/metallilevyjä koskaan), kertoo vain siitä että te olette itse juuttuneet sinne menneisyyteen. Ette voisi olla pahemmin väärässä. Mikäli mielessänne rockia/metallia on vain ja ainoastaan ne samat bändit mitä kuuntelitte jo 30 vuotta sitten niin ketäpä siitä voi syyttää; jokainen on vastuussa omasta tylsämielisyydestään.
Rock- ja metalligenre on yksi monipuolisimmista musiikin tyylilajeista, pelkästään erilaisia alatyylilajeja on useita kymmeniä, ja metalligenren alla yhdistellään mitä erilaisimpia musiikin tyylisuuntauksia.
Tietysti maailmalla trendit ja valtavirtaukset muuttuvat aikojen mukana. Nuorilla on musiikin, kuten muodin ja kaiken muunkin suhteen omat mieltymyksensä ja meeminsä, ja myös musiikkiteollisuudella on näppinsä pelissä hyvin vahvasti sen suhteen millaista sisältöä nuorille markkinoidaan. Suurista kulttuureista tulee jatkuvasti uusia vaikutteita, erityisesti Yhdysvalloista, mutta nykyään yhä enemmän myös Japanista ja Koreasta.
Tällä hetkellä metallimusiikki ei ole ehkä erityisesti pinnalla, mutta pinnan alla se kuplii yhtä voimissaan kuin aina ennenkin. Lukuunottamatta lyhyttä ajanjaksoa 90-luvulta eteenpäin jolloin oli havaittavissa piikki sen suosiossa, metallimusiikki ei ole koskaan ollut erityisesti suuren ja konservatiivisemman yleisön mieleen koska se on liian polarisoivaa ja "ekstremeä", aivan kuten laskuvarjohyppely ei ole joka iikan harrastuksia.
Rock-/metallimusiikki voi kuitenkin aivan loistavasti, eikä sen ole tarkoituskaan kaikkia miellyttää. Parempi vain että sen parissa viihtyvät vain ne jotka siitä aidosti pitävät, tällöin genren ekosysteemi pysyy puhtaampana turhasta hötöstä, ison rahan ja bisneksen ikäviltä vaikutuksilta ja siltä harmaalta aivokuolleelta ihmismassalta joka fanittaa mitä tahansa mitä kaveritkin.
Itse kuuntelen erittäin monipuolisesti tribaalista ja folkista jazziin, argentiinalaisesta tangosta ja latinomusiikista klassiseen, jne. Mutta palaan aina yhä uudelleen rock- ja metallimusiikin pariin. 🤘
Niille jotka eivät metallimusiikkia arvosta, voisin suositella esim. tätä kappaletta: https://youtu.be/ldo23PYg3d4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskas metallimusiikista tuli vain vanhanaikaista. Siinä se.
Vierailija kirjoitti:
winner kirjoitti:
Rap-musiikkikin oli vielä 90-luvulla siedettävää, oivaltavaa ja tanssittavaa.
8 Mile teki siitä valkoisen uhojengin ja lähiö-yh:iden penskojen musaa. Raptori ja Allekirjoittanut oli vielä huumorilla tehtyä ja oivaltavasti sämplättyä, nykyinen on just tusinahuttua, joten ihan yhtä lailla voisitte tehdä itkuketjun siitä, mitä rapille on tapahtunut. Nykyiset 2000-luvun teiniX-somejulkkisvinkujat ja maahanmuuttoräppärit eivät ole mistään kotoisin. Pyhimys ja Elastinen ja Cheek söivät onnistuneesti oman genrensä. Nygård oli ihan yhtä huono jo alussa kuin mitä nyt.
Don Johnson Big Bandin jälkeen ei ole tuossa genressä oikein ollut amisräppäreitä kummempia.
Junttiräppi Portionit ja Pasi & Anssit... joooooooooooo ;D
Jotenkin vaan raskas rokki on se, jota järkevä ja musiikista tykkäävä ihminen ennemmin kuuntelee kuin näitä...
Ainakin Suomessa räpin kulta-aikaa on ollut 2000-luku. 2000-2015 tuli kaikista kovinta settiä.
Siitä sä et tietenkään tiedä mitään, kun osaat mainita vaan sellaisia räppäreitä jotka ihminen joka ei ikinä ole kuullut räppiä tuntee.
Suomi-räp huipentui tähän kappaleeseen:
Silloin rapilla oli vielä uutuusarvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä kuuntelin teini-ikäisenä ja nuorena aikuisena melkein pelkästään rokkia ja metallia. Sit se alkoi vähän monipuolistumaan, mut nykyään kuuntelen metallia aniharvoin.
Kuuntelen ihan mielelläni vanhoja lemppareita sieltä 20 vuoden takaa. Toolia ja muutamaa muuta kuuntelen edelleen paljon, muuten lähinnä satunnaisesti.
Teini-ikäinen minä antaisi litsarin jos kuulisi tämän, mutta mitä tapahtui nuorelle hevarille? Sanoisin, että aikuistuin. Nostalgiasyistä soi vielä joskus, mut kun ennen metalli oli kuullusta musiikista 95% niin nykyään se on ehkä 5%.
Ei ole enää samaa tarvetta kapinoida, ei samaa eksistentiaalista angstia tai sisäistä kuohuntaa.
Ja onhan metalli (tai iso osa siitä) melko.. no, lapsellistakin musiikkia. Eikä se ole siis huono asia. Mut pääsääntöisesti - LUKUISIA poikkeuksia huomioimatta - metallilyriikka ei ole ehkä kaikkein parasta. Eikä se yllätä, kun musiikki ja laulu teknisenä suorituksena vievät huomion itse teksteiltä.
Muita, jotka edelleen diggaa periaatteessa, mutta ovat samalla tavalla "aikuistuneet" ettei juuri tule kuunneltua enää?
Kuules setä
Rokki ei ole ollut kapinan merkki 10 vuoteen..
Ole muunsukupuolinen animea kuunteleva ja lävistetty..siinä sulle kapinaa..
Musiikki on siirtynyt alakulttuurin harrastuksesi ja jakautunut mikroskooppisiin alajaostoihin..
oLe sinä pappa ihan rauhassa ja painu Tuskaan muiden KAPINALLISTEN sekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iskelmä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
toivottavasti et sinäkÄÄN kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä jaksanut sitä tylsää örinää ja metelöintiä kuunnella. Hidasjärkisten "musiikkia". Tervemenoa puolestani.
t. N48
No nyt oli kyllä harvinaisen hidasjärkinen kommentti.
Onneksi et julkaissut tuota omalla nimelläsi missään.
Musiikki on makuasia.
en minäkään kuuntele CHEEKKIÄ
se kaunis ja varakas N50 VEE
Niin on, mutta se että nimittelee tiettyä genreä kuuntelevia ei ole enää makuasiasta keskustelua.
-eri
Kerro oi viisaas
Mihin genreen laittaisit Cheekin?
N50vee
kaupallinen p.aska?
Levin hulluporon naimarock?
Ruotsinlaiva disko?
NYTRIITTÄÄ!!
jyrähtää Jussi Siksinain
minun hyvää ystävääni cheekkiä ei nimitellä.
Ymmärrätkö?
Jussi siksinain valitsee itselleen ystävät seuraavin perustein:
rikas
kuuluisa
rikas ja kuuluisa
Ole sinä siksinain vaan ihan hiljaa..
Mutta Jussi on ROCK!
Radio ROCK!!
Hevi kuolee kun jussi siksinain on täysin kalju:)
Rokkia ja räppiä yhdistää ainaskin yksi asia ja se on asenne.
Räpistäkin saadaan rokkia, jos siihen lisätään rummut ja kitarat ja sitten se kuulostaa erittäin hyvältä. Olisihan Linkin Parkin alkutuotanto ja Blind Channelin musa kanssa räppiä, jos ne instrumentit otettaisiin pois. Aika käsi kädessä rock ja räp kulkevat. Sitä voisi sanoa, että räppi on köyhän miehen rock. Rokkia kun yksin ei voi toteuttaa eli siihen rokkiin tarvitaan ne soittajat.
Vierailija kirjoitti:
Rokkia ja räppiä yhdistää ainaskin yksi asia ja se on asenne.
Räpistäkin saadaan rokkia, jos siihen lisätään rummut ja kitarat ja sitten se kuulostaa erittäin hyvältä. Olisihan Linkin Parkin alkutuotanto ja Blind Channelin musa kanssa räppiä, jos ne instrumentit otettaisiin pois. Aika käsi kädessä rock ja räp kulkevat. Sitä voisi sanoa, että räppi on köyhän miehen rock. Rokkia kun yksin ei voi toteuttaa eli siihen rokkiin tarvitaan ne soittajat.
Räp idioottien asenne on saman kuin viiitun vajakeilla, saaatana...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rokkia ja räppiä yhdistää ainaskin yksi asia ja se on asenne.
Räpistäkin saadaan rokkia, jos siihen lisätään rummut ja kitarat ja sitten se kuulostaa erittäin hyvältä. Olisihan Linkin Parkin alkutuotanto ja Blind Channelin musa kanssa räppiä, jos ne instrumentit otettaisiin pois. Aika käsi kädessä rock ja räp kulkevat. Sitä voisi sanoa, että räppi on köyhän miehen rock. Rokkia kun yksin ei voi toteuttaa eli siihen rokkiin tarvitaan ne soittajat.
Räp idioottien asenne on saman kuin viiitun vajakeilla, saaatana...
No, tarkoitin samanlaista asennetta on omaan musiikkiinsa nähden. Jos tarkkojakin ollaan niin on niitä kusipäitä rokkareissa ja räppäreissä. Eipä toi omasikaan asenne ole kovin kultaista.
Vierailija kirjoitti:
Hevin suursuosion aikaan oli kyllä kivaa. Tampereella oli iso 2-kerroksinen yökerho tanssilattioineen, joka soitti pelkästään rock/hevi/metal musiikkia. Tätä ei nykynuoriso voi käsittää.
Siellä oli jossain kohtaa myös häkkityttöjä tanssimassa ison maailman tyyliin.
Alue: Aihe vapaa
No nyt on sakeeta settiä ku joku kuvittelee tän olevan joku salaliitto 😄
Räppi on ollut suosittua jo kauan ennen striimausalgoritmejä ja ihmiset kuuntelee sitä täysin vapaaehtoisesti.