Mitä raskaan rockin suosiolle on tapahtunut?
Nyt tulevana kesänä nähdään monissa keikka- ja festivaaliohjelmistossa hurja määrä sekä raskaan vanhoja rockin legendoja että 2000-luvun tärkeimpiä metalliyhtyeitä kuten Stam1na, Mokona sekä Euroviisuista maailman maineeseen nousseet Lordi ja Blind Channel. Ja tulevan kesän lähes kaikki keikat ja festarit on bookattu täyteen kotimaisia raskaan rockin konkareita. Hesarin toimituksessa ollaan kuitenkin huolissaan siitä, että kuuntelevatko suomalaiset enää rockia ja metallia samassa määrin kuten vielä takavuosina. Kansainvälisesti Suomi on edelleen erittäin hyvin tunnettu metallimaa, jossa on eniten metalliyhtyeitä asukaslukua kohti koko maailmassa eikä raskaalla musiikilla ole ollut missään muualla yhtä suurta valtasuosiota kuin täällä. Ja meidän suomalaisten erityisen suuri innostus metallimusiikkiin oli ennen tuttua jopa Barack Obamalle silloin kun tämä toimi Yhdysvaltain presidenttinä. Aikoinaan kaikki suomalaiset todellakin tykkäsi raskaasta musiikista ja kun katsoo parin vuosikymmenen takaisia listoja vuoden kuunnelluimmista kappaleista, niin kotimainen metalli ja raskas rock on kärjessä niissä kaikissa. Vielä 20 vuotta sitten suomalaiset olivat siis hulluina metalliin ja sitä kuunteli jokainen aina vauvasta vaariin ja mummusta muoriin. Ja sen perinteisen tarinan mukaan metalli on meillä suomalaisissa verissä koska raskasta rockia on jopa soitettu tuutulauluina pienille kehtolapsille, jotta nämä nukahtaisivat paremmin ja pienille rintalapsille, jotta nämä joisivat paremmin maitoa. Mutta 2000-luvun edetessä näyttää siltä että metalli on pikku hiljaa kadonnut hittilistoilta. Esimerkiksi vuonna 2020 75 kuunnelluimman kappaleen listalla ei ollut enää ainuttakaan raskaan rockin esittäjää.
Joten mitä on tapahtunut? Mitä suomalaisten metallirakkaudelle kuuluu tänään? Ja kuunnellaanko suomalaisissa kodeissa edelleen heviä ja metallia erityisen paljon kuten vielä ennen kuunneltiin?
Kommentit (169)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä jaksanut sitä tylsää örinää ja metelöintiä kuunnella. Hidasjärkisten "musiikkia". Tervemenoa puolestani.
t. N48
No nyt oli kyllä harvinaisen hidasjärkinen kommentti.
Onneksi et julkaissut tuota omalla nimelläsi missään.
Päinvastoin. Tunnen paljon raskaan musiikin ystäviä, ja he nimenomaan ovat hitaita ihmisiä. Ollaan joskus naurettu vähän nopeampiliikkeisten kavereiden kanssa, että hevistä tykkäävät varmaankin ihmiset, joiden oma aineenvaihdunta on hyvin rauhallinen. He tarvitsevat kovempaa ääntä ja aggressiivisempaa tempoa, että musiikki saa heissä aikaan samanlaiset tunteet, joita nopeammat saa vähemmän raskaasta musiikista. Vai oletko ikinä tavannut iloista ja kuplivaa luonnetta, joka ilmoittaisi suosikkimusiikikseen metallin?
Koen olevani iloinen ja suht nopea ihminen, mutta silti tykkään todella raskaasta musiikista. Siinä vaan on sitä jotain, joka tuntuu kokonaisvaltaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmien laumaihmisten musiikkia. Tulee mieleen kaikki heikosti koulutetut nuoret miehet mustissa pääkallopaidoissaan ja takkupartoissaan. Juuri ne joiden pitää salilla mennä suoraan cd-soittimelle ja laittaa örinää tulemaan jos siellä soi jotain muuta. Vähät siitä että salilla on muitakin ihmisiä.
Pop = populaarimusiikki
Äärimetalli = niche underground genre
Mutta siis metalli on sitä laumaihmisten musiikkia?
Ne metallit ovat oman laumansa ihmisiä jotka seuraavat sitä valmiiksi tallattua metallipolkua jolta ei voi eikä saa poiketa. Esim se näennäisraju pukeutuminen mustaan ja metalliromuun ja tietty tatskat ja meikit päälle on todellista mielikuvituksettomuutta. Arvostan paljon enemmän värikkäästi pukeutuvaa ihmistä joka luukuttaa vaikka Robynin Dancing on my own.
Hevin suursuosion aikaan oli kyllä kivaa. Tampereella oli iso 2-kerroksinen yökerho tanssilattioineen, joka soitti pelkästään rock/hevi/metal musiikkia. Tätä ei nykynuoriso voi käsittää.
Olen kuopiolainen vajaa kolmekymppinen rock/metallimies ja olen iloissani että juuri meidän Rock in the Cityyn on otettu Alice Cooper. Onhan siellä myös mm. Uriah Heep ja aloituksessa mainittu Lordi jonka livenä näkemistä olen odottanut ihan jo 15 vuotta. Ne kun eivät ole juuri Suomessa keikkailleet Arockalypse-ajan jälkeen, hyvä että Suomenkin keikkajärjestäjät ovat vihdoin tajunneet heillä olevan faneja edelleen täälläkin.
Nuoret Ei kuuntele, eikä kuule rockia.
Jäänyt 40+ setien genreksi.
Vierailija kirjoitti:
Nuoret Ei kuuntele, eikä kuule rockia.
Jäänyt 40+ setien genreksi.
Tämä. Mikään musiikkigenre ei kestä jos uusia nuoria artisteja ei synny harrastuspohjalta joilla on kova palo hommaan. Ei ole tuoretta näkemystä vaan ammattitaitoista, harkittua ja tasaisenvarmaa (tylsää) tuotantoa joka uppoaa enää siihen vanhempaan polveen. Malliesimerkkinä Apulanta, ero uran alulla ja nykyisellä iskelmälinjalla on melkoinen. Siihen ne genret kuolevat.
Lisäksi nykyajan vitsauksena on että räppi on ainoa D.I.Y. pohjalta ponnistava itseilmaisun muoto joka sekin alkaa olemaan niin genreytynyttä ja kaupallista että luovuus on kuollut jo 15 vuotta sitten siitäkin. Viime aikojen pohjanoteeraus on mielestäni Behmin hehkutus Suomen musiikkisensaationa ja suurena artistina. Hohhoijaa sentään, ilmeisesti ei ole ollenkaan kilpailijoita enää kun noin valmiiksi väsynyt artisti on se juttu (josta ei jaksa innostua kuin pieni porukka). Musiikki on kuollut, samoin kuin elokuva taiteena.
Vierailija kirjoitti:
Teen itse aika merkittävän eron raskaan rockin (Led Zeppelin) ja metallin (80-luvun Metallica) välillä. Kummassakin pitkätukkaiset pojat soittavat kitaraa, mutta tyylit ovat kovin erilaiset. Ensin mainitusta pidän paljon enemmän.
Minä aloitin oman musiikin kuuntelun 1980-luvulla semmoisten bändien pohjalta kuten The Beatles, The Rolling Stones ja Led Zeppelin. Sitten mukaan tulivat mm. AC/DC, Aerosmith, Def Leppard, Whitesnake, The Police, U2, Guns N' Roses, Oasis, Audioslave ja moni muita. Minulla se raskaan rockin raja kulkee siinä AC/DC:n, Metallican ja Soundgardenin tienoilla eikä minuun ole iskenyt se "örinämetalli", jossa laulun sanoista on erittäin vaikea saada selkoa. Omaan musiikkimakuuni vetoaa enemmän ns. hard rock kuin heavy metal. Uudemmista bändeistä classic rock osastoa edustavat mm. The Pretty Reckless ja Greta Van Fleet. Kuuntelen myös mielelläni melodista rock- ja popmusiikkia etenkin sellaisilta artisteilta, jotka kirjoittavat omat kappaleensa ja osaavat soittaa joitakin instrumentteja.
Yksi syy miksi rockbändejä ei enää näy listoilla samaan malliin kuin 1980- ja 1990-luvuilla liittynee myös yleisesti vähentyneeseen levynmyyntiin. Ns. nuoriso ei ole välttämättä tottunut ostamaan ja ajattelemaan musiikkia albumikokonaisuuksina kuten Guns N' Rosesin Appetite for Destruction tai Metallican Black Album vaan he lataavat enemmin yksittäisiä kappaleita kuunneltaviksi. Rockmusiikissa arvostetaan sitä että bändillä on vähän laajempi tuotanto eikä vain yhtä tai kahta isoa hittiä, joita soitetaan loputtomasti.
Olen 50-vuotias hevari ja yhä sitä mieltä, että kaikki muu musiikki on täyttä skeidaa.
Kasarilla inhokki oli suurten ikäluokkien iskelmät, nykyisin nuorten räppi ja kaiken maailman Vain Elämää -nyyhkytykset.
Raining Blood soimaan, se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Kysyttäessä musiikkimaustani olen kai rock, hard rock tai hevityyppejä mutta en minä itsekkään jaksa sitä koko aikaa kuunnella. Kaikkeen kyllästyy.
Voihan sen raskaamman rockin vastapainoksi kuunnella välillä jotain hempeääkin musiikkia etenkin jos on varma omasta miehisestä itsetunnosta ja heteroseksuaalisuudesta. Katie Melua ei ole melua:
Vaikka ei siinä AC/DC:ssäkään ole mitään vikaa:
Hyvinkää on metallin pääkaupunki.
Ni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyttäessä musiikkimaustani olen kai rock, hard rock tai hevityyppejä mutta en minä itsekkään jaksa sitä koko aikaa kuunnella. Kaikkeen kyllästyy.
Voihan sen raskaamman rockin vastapainoksi kuunnella välillä jotain hempeääkin musiikkia etenkin jos on varma omasta miehisestä itsetunnosta ja heteroseksuaalisuudesta. Katie Melua ei ole melua:
Vaikka ei siinä AC/DC:ssäkään ole mitään vikaa:
Asian vierestä mutta suosittelen noita ylemmän videon naisella päässä olevia kuulokkeita, minulla on samanlaiset itselläni. Beyerdynamic DT770 Pro, 150e hintaa mutta et tarvitse takuulla vuosiin uusia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään suositaan räppiä ja muuta taantumuksellista sontaa mikä ei vaadi tekijältään saati kuulijaltaan mitään kummoista aivotoimintaa.
Yritäppä räpätä silleen et annetaan aihe ja sit vaan vedät lonkalta?
Laitappa esim kirjoittaen pari riimiä nyt heti.
Mitä ..eikö ..onnistu???
Nykyään suositaan räppiä
taantumuksellista sontaa......
mikä ei vaadi tekijältään...
...saati kuulijaltaan mitään..
ei mittään
ei mittään
Yuo!!
Milanin esikuva muuten. Tätä se "nykymusiikki" on mitä nuoret kuuntelevat
Voe hellanlettas sentään🤮😂🤣
johtuisko rokki ja hevin matala suosio siihen että nuorisoa ei oikein kiinnosta tarttua perinteisiin bändisoittimiin kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Tällä hetkellä nuorilla on niin paljon muita asioita mitä harrastaa esim videopelit jotka koukuttaa varsinkin poikia. sitten on tämä että musaa voi tehdä heti läppärillä versus 10 vuotta treenaat kitaraa. Muutenkin bänditouhu treenikämppineen on pirun aikaan vievää hommaa ja vaatii kärsivällisyyttä. muistan itse ysärillä että se bändi oli perhe jota elettiin ja hengitettiin ja kaikki meni aika treeniksellä. nykyään pääsee helpommalla kun itsemurhayksiössä läppärillä teet musaa milloin haluat ja eikä tarvii sopia ajoista muitten kanssa. olis kyllä mielenkiintoista tietää että onko bändihommelit inflaation kokenut nuorten keskuudessa.
No niinhän se musiikki seuraa trendejä ja trendit muuttuu. Myöskin lähtökohtaisesti valtavirran ulkopuolella sijaitseva musiikki kuten metalli. Itse asiassa sen piipahdus mainstream-puolelle niinkin vahvana oli vähän kumma juttu.
Osittain varmaan vaikuttaa tää "Suomi mainittu/torille" -mentaliteetti. Kun suomalainen musiikki kiinnosti ulkomailla niin tämä loi sille nostetta myös kotimaisilla markkinoilla.
Mut ylipäätään suuressa mittakaavassa trendi on globaali. Suomessa metalli oli ja on suositumpaa kuin monessa muussa maassa, mutta globaalistikin tuossa vuosituhannen lopulla ja taitteessa raskas rock ja metalli oli suositumpaa.
Kasarilta lähtien Iron Maidenit, Guns N Rosesit jne oli todella, todella suuria ilmiöitä. Vuosituhannen vaihteessa alkoi tulla nu-metallia, oli Linkin Parkia ja Kornia, System of a Down oli massiivinen juttu.
Ite olin todella suuri hevidiggari 90 ja 00 -luvuilla, mutta enää en jaksa innostua. Olen yrittänyt kuunnella sekä uusia bändejä että vanhojen suosikkien uutta matskuu, mut ei vaan lähde.
Suomalaisia suosittuja nykymetallibändejä?
Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Hyvinkää on metallin pääkaupunki.
Ni.
Lemi on metallin pääkaupunki, mutta hyvinkääläisenä en menisi torumaan Hyvinkäänkään metalli uskollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvinkää on metallin pääkaupunki.
Ni.
Lemi on metallin pääkaupunki, mutta hyvinkääläisenä en menisi torumaan Hyvinkäänkään metalli uskollisuutta.
Mitä saadaan kun yhdistetään Stam1na ja Juha Tapio? No tämä:
:D
Metalli on albumi-orientoitunut musiikkigenre ja se sopii pitkähköine biiseineen huonosti nykytrendiin, joka on tavallaan supistanut musiikkia jo ennestään aika kapeasta single/musavideobiisi -meiningistä nykyiseen TikTok-friendly -musaan.
Ennen ostettiin ja kuunneltiin kokonaisia levyjä. Sit tossa parikyt vuotta sitten nuoret ei puhuneet lempilevyistään, vaan lempikappaleistaan. Ihmiset fanittivat jotain tiettyä, mut eivät olleet välttämättä kuulleet kuin ne radio- ja musavideobiisit.
Nyt sit YouTube- ja Spotify-aikakaudella tää on vaan vahvistanut, että se musiikin ydintuote mikä ostetaan on 1 biisi, eikä 1 albumi.
Ja nyt sit vielä musiikista pitää löytyä se 15-30 sekkaa todella tunnistettavaa soundia, joka saadaan TikTokiin. Ne hevibiisin loput 6 minuuttia on sit ihan turhaa täytettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvinkää on metallin pääkaupunki.
Ni.
Lemi on metallin pääkaupunki, mutta hyvinkääläisenä en menisi torumaan Hyvinkäänkään metalli uskollisuutta.
Mitä saadaan kun yhdistetään Stam1na ja Juha Tapio? No tämä:
:D
En oikein tajunnut vitsiä, mutta Maynard James Keenan on musiikillinen nero ja häneen verrattuna Stam1na ja Juha Tapio puuhastelijoita jotka sopii yläasteen diskon lavalle.
Noille on kummiskin vielä omat tapahtumansa olemassa. Niissä tapahtumissa ne vannoutuvimmat fanit vielä pyörii.
Ainaskin täällä Hyvinkäällä on Steelfest ja hiukan kevyempänä Rockfest.
Suuruus on vain muuttunut sellaisiin yhteisöihin.
Jos itseä ei kiinnosta niin eihän nämä kaikki näyttäydy, mutta jos kiinnostaa niin sitten näyttäytyy. Antti Tuiskut ja Janne Katajat sun muut ovat vain media lellikkejä ruuduilla (jos sitä näet suuruutena).
Kaikki jututhan ovat muuttuneet niin, että maailmankuva on laajentunut moniin yhteisöihin ja tapahtumat ovat suuria meininkeineen omissa kuplissaan.