Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä raskaan rockin suosiolle on tapahtunut?
18.04.2022 |
Nyt tulevana kesänä nähdään monissa keikka- ja festivaaliohjelmistossa hurja määrä sekä raskaan vanhoja rockin legendoja että 2000-luvun tärkeimpiä metalliyhtyeitä kuten Stam1na, Mokona sekä Euroviisuista maailman maineeseen nousseet Lordi ja Blind Channel. Ja tulevan kesän lähes kaikki keikat ja festarit on bookattu täyteen kotimaisia raskaan rockin konkareita. Hesarin toimituksessa ollaan kuitenkin huolissaan siitä, että kuuntelevatko suomalaiset enää rockia ja metallia samassa määrin kuten vielä takavuosina. Kansainvälisesti Suomi on edelleen erittäin hyvin tunnettu metallimaa, jossa on eniten metalliyhtyeitä asukaslukua kohti koko maailmassa eikä raskaalla musiikilla ole ollut missään muualla yhtä suurta valtasuosiota kuin täällä. Ja meidän suomalaisten erityisen suuri innostus metallimusiikkiin oli ennen tuttua jopa Barack Obamalle silloin kun tämä toimi Yhdysvaltain presidenttinä. Aikoinaan kaikki suomalaiset todellakin tykkäsi raskaasta musiikista ja kun katsoo parin vuosikymmenen takaisia listoja vuoden kuunnelluimmista kappaleista, niin kotimainen metalli ja raskas rock on kärjessä niissä kaikissa. Vielä 20 vuotta sitten suomalaiset olivat siis hulluina metalliin ja sitä kuunteli jokainen aina vauvasta vaariin ja mummusta muoriin. Ja sen perinteisen tarinan mukaan metalli on meillä suomalaisissa verissä koska raskasta rockia on jopa soitettu tuutulauluina pienille kehtolapsille, jotta nämä nukahtaisivat paremmin ja pienille rintalapsille, jotta nämä joisivat paremmin maitoa. Mutta 2000-luvun edetessä näyttää siltä että metalli on pikku hiljaa kadonnut hittilistoilta. Esimerkiksi vuonna 2020 75 kuunnelluimman kappaleen listalla ei ollut enää ainuttakaan raskaan rockin esittäjää.
Joten mitä on tapahtunut? Mitä suomalaisten metallirakkaudelle kuuluu tänään? Ja kuunnellaanko suomalaisissa kodeissa edelleen heviä ja metallia erityisen paljon kuten vielä ennen kuunneltiin?
Kommentit (169)
Suomiräp lähinnä jo 30 luvun kupletteja vain hiukan eri twistillä kun hyvin paljon samaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä jaksanut sitä tylsää örinää ja metelöintiä kuunnella. Hidasjärkisten "musiikkia". Tervemenoa puolestani.
t. N48
mä kuuntelen heviä missä lauletaan puhtaasti enkä örinästä välitä. KAIKKI nämä Behmistä Sanniin ja kaija koosta paula vesalasta Ellinooraan olevat etunimi naisartistit vasta hidasjärkisten musaa on. laulu kuulostaa enemmän" sisäänhengitykseltä" kuin laulamiselta. Lyriikatkin on 98% tyyliin " mitä mies on hänelle tehnyt" kamaa.
Joo ja hevilyriikat on tunnetusti diippejä 😄
Totta! Kukaan ei soita enää tsiikkii
hevi tulee ja hevi tappaa!
Onhan tuossa vissi ero:
Missä miehet ratsastaa
yläpuolellamme
- thunder!
vs.
Pienet räppärit
pienet räppärit
ne lystikkäitä on.
Miksi rock bandit kirjoittivat kaikki yhdessä vaiheessa hittejä ja sitten se lakkasi melkein kuin seinään... olisiko taustalla jotain, mitä ei kerrota?
Täällä entinen hevari, nykyinen mainstream popin ja koneellisen musiikin ystävä.
Kuuntelin erilaista hevi musiikkia valtaosan lapsuudesta, nuoruudesta ja vähän aikusuudessakin. Metallimusiikki on kuitenkin lopulta aika alakuloista ja tavallaan "negatiivista" sävyltään, joten hiipimällä siirryin iän myötä enemmän pop- electro osastolle jossa viihdyn enemmän kuin hyvin nykyään. Kyllästyin siis siihen negatiivisuuteen joka metallimusiikkiin ainakin omassa päässäni vahvasti liittyy.
Lisäksi metallimusiikkiin liittyy tietynlainen "alakulttuuri", josta en itse pidä vaikka sitä vahvasti nuorempana edustinkin. Siis en tarkoita mitään mm. rikollisuutta, jotain satanismia tai muuta yhtä naurettavia yleistyksiä vaan enemmän se sellainen tietyltä näyttäminen ja sen esille tuominen. Lävärit, tatuoinnit, tummat vaatteet, maastohousut ja bändilogot galore. Ei ole enää nykyään vaan mun juttu eikä se musiikkikaan tosiaan iske samalla tavalla joitain "ikivihreitä" lukuunottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi rock bandit kirjoittivat kaikki yhdessä vaiheessa hittejä ja sitten se lakkasi melkein kuin seinään... olisiko taustalla jotain, mitä ei kerrota?
Globaali hip hop -salaliitto, kun ennen oli Pikku-G, nyt on 5G
Puff Daddy sämpläs Kashmiria ja siihen hyytyi hevi.
Todiste: numerokenttäänkin tuli tunnukseksi enää vaan 665 :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskas rock on kuollut ja kuopattu -- get over it.
Tällä hetkellä ainoat relevantit rock-bändit ovat MÅNESKIN, Arctic Monkeys, Red Hot Chili Peppers, sekä jossain määrin myös Ghost.
Vierailija kirjoitti:
Nuoret Ei kuuntele, eikä kuule rockia.
Jäänyt 40+ setien genreksi.
Yhtä lailla tätien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä entinen hevari, nykyinen mainstream popin ja koneellisen musiikin ystävä.
Kuuntelin erilaista hevi musiikkia valtaosan lapsuudesta, nuoruudesta ja vähän aikusuudessakin. Metallimusiikki on kuitenkin lopulta aika alakuloista ja tavallaan "negatiivista" sävyltään, joten hiipimällä siirryin iän myötä enemmän pop- electro osastolle jossa viihdyn enemmän kuin hyvin nykyään. Kyllästyin siis siihen negatiivisuuteen joka metallimusiikkiin ainakin omassa päässäni vahvasti liittyy.
Lisäksi metallimusiikkiin liittyy tietynlainen "alakulttuuri", josta en itse pidä vaikka sitä vahvasti nuorempana edustinkin. Siis en tarkoita mitään mm. rikollisuutta, jotain satanismia tai muuta yhtä naurettavia yleistyksiä vaan enemmän se sellainen tietyltä näyttäminen ja sen esille tuominen. Lävärit, tatuoinnit, tummat vaatteet, maastohousut ja bändilogot galore. Ei ole enää nykyään vaan mun juttu eikä se musiikkikaan tosiaan iske samalla tavalla joitain "ikivihreitä" lukuunottamatta.
Samanlaisia ajatuksia. Itse kuuntelen tosin nykyään etupäässä muutamaa genreä konemusaa (psytrance, drum and bass, chill out/ambient etupäässä) ja sit klassista ja psykedeelistä rokkia, jonkin verran vanhempaa hiphopia ja vähän kaikenlaista, mut metallia enää aniharvoin. Silloin kun kuuntelen niin aina vanhoja suosikkeja. En edes muista milloin olisin viimeksi tarkoituksella kuunnellut uutta metallimusiikkia (ajallisesti uutta tai itselleni ennestään tuntematonta) tai löytänyt jotain uutta metallibändiä mistä pidän. Siitä on oltava varmaan 10v ainakin.
Metallimusiikki on tietenkin aika negatiivista - joko synkkää tai aggressiivista - tai sitten se on juuri kuten aiemmin joku sanoi, aika "lapsellista", joko sellaista hard rock -rokkikukkoilua että naisia ja nopeita autoja, tai sit juustoista sankari- ja kikkeliheviä.
Ei minulla nuorena ollut mitenkään angstinen sisäinen maailma, mutta jotain vastaan piti kuitenkin kapinoida, niin metalli oli sopivan vastavirtaan. Silti samaistun vahvasti tuohon, että tuota alakulttuuria alkaa vähän vierastaa. En tuomitse niitä jotka vielä 40v pukeutuu pelkästään mustaan ja maastokuvioon, mut ei itselle enää vaan sovi. Vaikka mä koen edelleen että tykkään aika vaihtoehtoisista asioista niin musiikin kuin muunkin taiteen osalta, niin pukeudun kuin tavis. Ei ole tarvetta tuoda esille omaa musiikkimakua tai aatemaailmaa pukeutumisella.
Kuuntelen edelleen jonkin verran säännöllisesti Volbeatia ja Toolia. Muuten todella satunnaista.
Vierailija kirjoitti:
Mä kuuntelin teini-ikäisenä ja nuorena aikuisena melkein pelkästään rokkia ja metallia. Sit se alkoi vähän monipuolistumaan, mut nykyään kuuntelen metallia aniharvoin.
Kuuntelen ihan mielelläni vanhoja lemppareita sieltä 20 vuoden takaa. Toolia ja muutamaa muuta kuuntelen edelleen paljon, muuten lähinnä satunnaisesti.
Teini-ikäinen minä antaisi litsarin jos kuulisi tämän, mutta mitä tapahtui nuorelle hevarille? Sanoisin, että aikuistuin. Nostalgiasyistä soi vielä joskus, mut kun ennen metalli oli kuullusta musiikista 95% niin nykyään se on ehkä 5%.
Ei ole enää samaa tarvetta kapinoida, ei samaa eksistentiaalista angstia tai sisäistä kuohuntaa.
Ja onhan metalli (tai iso osa siitä) melko.. no, lapsellistakin musiikkia. Eikä se ole siis huono asia. Mut pääsääntöisesti - LUKUISIA poikkeuksia huomioimatta - metallilyriikka ei ole ehkä kaikkein parasta. Eikä se yllätä, kun musiikki ja laulu teknisenä suorituksena vievät huomion itse teksteiltä.
Muita, jotka edelleen diggaa periaatteessa, mutta ovat samalla tavalla "aikuistuneet" ettei juuri tule kuunneltua enää?
Juu, samanlaisia ajatuksia.
Toki joku Judas Pries ja Iron Maiden Black Sabbathista ja Diosta puhumattakaan saa veren kiertämään.
Liianä pompöösi meininki herättää kuitenkin lähinnä myötähäpeää.
Toki muutakin elämässä on tapahtunut, ajauduin suurperheelliseksi, eikä vuosiin ollut omaa aikaa niin, että olisi aikaa kuunnella albumia alusta loppuun.
Musiikin painoarvo elämäni osana väheni.
Musiikkimaku myös monipuolistui, kattaen kaikenlaista indie-meininkiä, kansanmusiikkia, klassista, progea, jazzia, vanhaa jazzahtavaa iskelmää, rautalankaa...
Radiorockit ja Cityt jauhavat puhki vanhat kasariheviklassikot, joista joskus pidin, vältän niitä kuuntelemasta, etten alkaisi inhota vaikkapa Dion "Rainbow in the darkia".
2000- luvun alun metallibuumi oli nolostuttavaa typerine "hevi on parasta" - sloganeineen.
Toki se toi mm. Dion monta kertaa kotikulmilleni esiintymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
winner kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi rock bandit kirjoittivat kaikki yhdessä vaiheessa hittejä ja sitten se lakkasi melkein kuin seinään... olisiko taustalla jotain, mitä ei kerrota?
Globaali hip hop -salaliitto, kun ennen oli Pikku-G, nyt on 5G
Puff Daddy sämpläs Kashmiria ja siihen hyytyi hevi.
Todiste: numerokenttäänkin tuli tunnukseksi enää vaan 665 :(
Youtube on väärällään reaktiovideoita, joissa ameriikan räppärit ja hiphopparit kuuntelee oikeastaan liki kaikkien tunnetuimpien klassikkohevibändien biisejä. Ehkäpä Puff Daddykin löysi sen Kashmirin sieltä.
Ketjun läpi lukeneena tuntuu siltä että jos et ole tyylilajin ystävä (juonipaljastus: en nimittäin ole) niin heti katsotaan kieroon ja todetaan että väärä mielipide.
Vähän sama tilanne siinä jos joku sanoo että ei pidä ensimmäisen Gran Turismon Eurooppaversion (osin myös 'Murikkaversion) musiikeista, jotka nekään eivät ilahduta. Heti porukka miettii että mitä olet syönyt.
Joku makuasia tämä kai on, jazz on hienoa, ja PS1 Gran Turismojen Japaniamusiikit. Rock on aina rasittanut muutaman muun tyylilajin ohella.
Ei suosittu mielipide: hissimusiikki on hyvää musiikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketjun läpi lukeneena tuntuu siltä että jos et ole tyylilajin ystävä (juonipaljastus: en nimittäin ole) niin heti katsotaan kieroon ja todetaan että väärä mielipide.
Vähän sama tilanne siinä jos joku sanoo että ei pidä ensimmäisen Gran Turismon Eurooppaversion (osin myös 'Murikkaversion) musiikeista, jotka nekään eivät ilahduta. Heti porukka miettii että mitä olet syönyt.
Joku makuasia tämä kai on, jazz on hienoa, ja PS1 Gran Turismojen Japaniamusiikit. Rock on aina rasittanut muutaman muun tyylilajin ohella.
Ei suosittu mielipide: hissimusiikki on hyvää musiikkia.
Ei väärä mielipide, vaan väärä paikka tulla esittämään mielipidettä. Kaikki tietää, että kaikki ei tykkää kaikesta musiikista. Metallifanit tietää, että suurin osa ihmisistä ei tykkää metallista.
Se ei tuo keskusteluun mitään arvokasta, että tulee sanomaan että "hevi on paskaa" (sanottakoon myös, että "hevi on parasta" tuo keskusteluun saman verran lisäarvoa: nolla).
Ei kysytty että pidätkö raskaasta rockista, vaan puhuttiin siitä että sen suosio on selvästi laskenut, miksiköhän. "Ei oo mun silmissä, ku ikinä en oo tykännyt" ei ole kovin hedelmällinen lisä debattiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kysytty että pidätkö raskaasta rockista, vaan puhuttiin siitä että sen suosio on selvästi laskenut, miksiköhän. "Ei oo mun silmissä, ku ikinä en oo tykännyt" ei ole kovin hedelmällinen lisä debattiin.
Mutta eikös tämä jonkin asian suosioon vaikuta jos on porukkaa joka ei tykkää jostain
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kysytty että pidätkö raskaasta rockista, vaan puhuttiin siitä että sen suosio on selvästi laskenut, miksiköhän. "Ei oo mun silmissä, ku ikinä en oo tykännyt" ei ole kovin hedelmällinen lisä debattiin.
Mutta eikös tämä jonkin asian suosioon vaikuta jos on porukkaa joka ei tykkää jostain
Miten hevin suosion LASKUUN on vaikuttanut se, että joku ei ole siitä ikinä tykännyt?
Onko se alkanut vihaamaan sitä entistä enemmän? Ja näkyykö tämä jotenkin suosiossa? Voinko minä vaikuttaa Sannin suosioon, jos tykkään siitä vieläkin vähemmän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kysytty että pidätkö raskaasta rockista, vaan puhuttiin siitä että sen suosio on selvästi laskenut, miksiköhän. "Ei oo mun silmissä, ku ikinä en oo tykännyt" ei ole kovin hedelmällinen lisä debattiin.
Mutta eikös tämä jonkin asian suosioon vaikuta jos on porukkaa joka ei tykkää jostain
Miten hevin suosion LASKUUN on vaikuttanut se, että joku ei ole siitä ikinä tykännyt?
Onko se alkanut vihaamaan sitä entistä enemmän? Ja näkyykö tämä jotenkin suosiossa? Voinko minä vaikuttaa Sannin suosioon, jos tykkään siitä vieläkin vähemmän?
Kyllähän se homma näin menee että jossain on joku kymysys että "hienoa vai huonoa" niih kyllähän se suosion osuus tippuu aina jos joku pistää sinne että "eip", eikös ne oleta kuten aloitusviestikin sanoo että kaikki piti tästä hämär tyylilajista 20 vuotta sitten. Paitsi että ei varmasti kaikki pitänyt.
Sitä paitsi voihan se olla että ennen se oli tehty paremmin niin kuin melkeimpä kaikki niih nykyään ei muilla uppoa niin paljon.
Rap-musiikkikin oli vielä 90-luvulla siedettävää, oivaltavaa ja tanssittavaa.
8 Mile teki siitä valkoisen uhojengin ja lähiö-yh:iden penskojen musaa. Raptori ja Allekirjoittanut oli vielä huumorilla tehtyä ja oivaltavasti sämplättyä, nykyinen on just tusinahuttua, joten ihan yhtä lailla voisitte tehdä itkuketjun siitä, mitä rapille on tapahtunut. Nykyiset 2000-luvun teiniX-somejulkkisvinkujat ja maahanmuuttoräppärit eivät ole mistään kotoisin. Pyhimys ja Elastinen ja Cheek söivät onnistuneesti oman genrensä. Nygård oli ihan yhtä huono jo alussa kuin mitä nyt.
Don Johnson Big Bandin jälkeen ei ole tuossa genressä oikein ollut amisräppäreitä kummempia.
Junttiräppi Portionit ja Pasi & Anssit... joooooooooooo ;D
Jotenkin vaan raskas rokki on se, jota järkevä ja musiikista tykkäävä ihminen ennemmin kuuntelee kuin näitä...
KILTTIYS kirjoitti:
Raskas rock on kuollut ja kuopattu -- get over it.
Tällä hetkellä ainoat relevantit rock-bändit ovat MÅNESKIN, Arctic Monkeys, Red Hot Chili Peppers, sekä jossain määrin myös Ghost.
Meni nyt kuule rok rok rok katu-uskottavuus jo Måneskinin kohdalla :)
Placebolta, Rammsteinilta ja Garbageltakin tuli just paremmat levyt ulos kuin viimeisimmät RHCP:ltä tai Ghostilta.
Vierailija kirjoitti:
winner kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi rock bandit kirjoittivat kaikki yhdessä vaiheessa hittejä ja sitten se lakkasi melkein kuin seinään... olisiko taustalla jotain, mitä ei kerrota?
Globaali hip hop -salaliitto, kun ennen oli Pikku-G, nyt on 5G
Puff Daddy sämpläs Kashmiria ja siihen hyytyi hevi.
Todiste: numerokenttäänkin tuli tunnukseksi enää vaan 665 :(
Youtube on väärällään reaktiovideoita, joissa ameriikan räppärit ja hiphopparit kuuntelee oikeastaan liki kaikkien tunnetuimpien klassikkohevibändien biisejä. Ehkäpä Puff Daddykin löysi sen Kashmirin sieltä.
Musiikkikanavat muuttuivat paljolti just samaan aikaan. Musiikkivideoita ei enää oikeastaan tuotettu kuin Youtubea varten kun MTV alkoi lähettää teinirealityä promovideoiden sijaan ja striimauspalvelut söivät kunnon musan, koska algoritmit päästettiin muokkaamaan omaa kuuntelumakuasi. Yhtä lailla kun on näitä OMG-reaktiovideoita parin ihmisen egon pönkittelyksi, se on sitä samaa wannabe reality-feikki tuubaa, joka söi MTV:n.
Hirveästi paskaa on top-50 -listoilla tänä päivänä ihan vaan siksi, kun rap pääsi suosioon ja luultiin, että sitä ihmiset kuuntelevat vapaaehtoisesti :/
winner kirjoitti:
Rap-musiikkikin oli vielä 90-luvulla siedettävää, oivaltavaa ja tanssittavaa.
8 Mile teki siitä valkoisen uhojengin ja lähiö-yh:iden penskojen musaa. Raptori ja Allekirjoittanut oli vielä huumorilla tehtyä ja oivaltavasti sämplättyä, nykyinen on just tusinahuttua, joten ihan yhtä lailla voisitte tehdä itkuketjun siitä, mitä rapille on tapahtunut. Nykyiset 2000-luvun teiniX-somejulkkisvinkujat ja maahanmuuttoräppärit eivät ole mistään kotoisin. Pyhimys ja Elastinen ja Cheek söivät onnistuneesti oman genrensä. Nygård oli ihan yhtä huono jo alussa kuin mitä nyt.
Don Johnson Big Bandin jälkeen ei ole tuossa genressä oikein ollut amisräppäreitä kummempia.
Junttiräppi Portionit ja Pasi & Anssit... joooooooooooo ;D
Jotenkin vaan raskas rokki on se, jota järkevä ja musiikista tykkäävä ihminen ennemmin kuuntelee kuin näitä...
Jotenkin vaan järkevät ja musiikista tykkäävät ihmiset kuuntelee monenlaista musaa.
Kertoo kyllä kaiken ihmisen tietämyksestä jos Raptori oli hyvää (koska se oli huumorilla tehtyä) ja sit Pyhimys, Elastinen ja Cheek kirjoitetaan samaan lauseeseen.
Ei ole oma suosikkigenre, mut kyllähän vähän ton kaikista popeimman radioräpin alapuolella on ollut ihan vahvaa tekemistä. En jaksa alkaa listaamaan muita mut kyllähän nuo mainitut artistit kertoo vaan siitä, että ihminen ei tiedä suomalaisesta räpistä mitään. Raptori, Don Johnson Big Band, Cheek, Elastinen, Petri Nygård. Siinäkö ne muka oli?
Ainoa yhtään 'katu-uskottava' mainittu räppäri oli Pyhimys ja sen tiedät varmaan Vain elämää -sarjasta, ehkä Teflareista. Ruger Hauer on sulle varmaan ihan nevöhööd.
Sama kuin mä sanoisin että suomalainen hevi on paskaa, olen kuunnellut Lordia, Ari Koivusta ja Teräsbetonia.
Alue: Aihe vapaa
Sain. Ja huolella.
Mahtavaa kun elämä ei ole enää 10 vuoteen pyörinyt ...lun ympärillä kuin satunnaisesti mieleen juolahtaen.
M58v