Puoliso ei voi tehdä mitään yksin
Miksi aikuinen ihminen tarvitsee kaikkeen toisen? Jos minä en lähde mukaan jonnekin, hänkään ei sitten lähde (ja on vihainen minulle) ja jos minä laitan maskin, on hänenkin se laitettava, koska ei toinen voi olla ilman maskia jos toisella on maski. Jos hän haluaa pizzaa ja minä en, hän ei voi tilata vain itselleen. Koska "ei sitten jos et sinäkään". Sentään kavereiden kanssa lähtee kaljalle ilman minua, mutta jos minä lähden jonnekin kertomatta hänelle, suuttuu koska olisi halunnut mukaan. Läheisriippuvaisuutta?
Kommentit (11)
Oisko toi rakkaus? Rakkaus on ehkä pahin sairaus.
Rakkautta! :D :D
Tuli kamala olo pelkästään tuon lukemisesta. Painajaista olisi elää mokoman kanssa.
Jonkinlaista läheisriippuvuutta ja kontrollointia.
Tuo pizzajuttukin on jotain syyllistämistä. "en ota, jos et sinäkään". Ei ihan terveeltä kuulosta.
Ja tämä alkoi vasta kun olitte menneet avo- tai avioliittoon?
Ihan normaalilta kuulostaa. Tuollaisia pareja riittää Suomessa. Käsi kädessä tehdään kaikki, jotkut käyvät veskissä ehkä yksin sitten äkkiä takaisen toisen kylkeen.
Vierailija kirjoitti:
Ja tämä alkoi vasta kun olitte menneet avo- tai avioliittoon?
Ei, sitä on ollut jossain määrin aina. Tuntuu vain, että se lisääntyy mitä kauemmin ollaan yhdessä.
Btw hauska lukea näitä päätelmiä minusta ja puolisostani - vela, lesbo ym. En kannusta ainakaan lottoamaan tuolla osumatarkkuudella!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tämä alkoi vasta kun olitte menneet avo- tai avioliittoon?
Ei, sitä on ollut jossain määrin aina. Tuntuu vain, että se lisääntyy mitä kauemmin ollaan yhdessä.
Btw hauska lukea näitä päätelmiä minusta ja puolisostani - vela, lesbo ym. En kannusta ainakaan lottoamaan tuolla osumatarkkuudella!
Sitten on kai tärkeintä, ettet itse jätä tekemättä omia juttujasi hänen läheisyysriippuvuutensa takia etkä ota vastaan marttyyriasennetta (esim valitusta siitä ettei saanut pizzaa tai päässyt jonnekin, vaikka olisi halunnut).
Minulla on samanlainen työkaveri. Kaikki pitää tehdä yhdessä, hyvä että ei vessaankin tunge samaan aikaan. Jos haluan syödä banaanin, hänkin hakee heti jotakin mitä syödä. Jos en syö, hänkään ei syö. Jos menen yhteen suuntaan, hän kävelee samaan suuntaan. Jos seison päälläni, hänkin seisoo.
Olen alkanut epäillä, että osalla ihmisistä on jäänyt joku kehitystehtävä toteutumatta lapsuudessa ja he eivät osaa tehdä mitään yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tämä alkoi vasta kun olitte menneet avo- tai avioliittoon?
Ei, sitä on ollut jossain määrin aina. Tuntuu vain, että se lisääntyy mitä kauemmin ollaan yhdessä.
Btw hauska lukea näitä päätelmiä minusta ja puolisostani - vela, lesbo ym. En kannusta ainakaan lottoamaan tuolla osumatarkkuudella!
Sitten on kai tärkeintä, ettet itse jätä tekemättä omia juttujasi hänen läheisyysriippuvuutensa takia etkä ota vastaan marttyyriasennetta (esim valitusta siitä ettei saanut pizzaa tai päässyt jonnekin, vaikka olisi halunnut).
No tämä. On vaan joskus vaikea sanoa, että voisin mennä tällä kertaa kaverin kanssa kaksin, ilman puolisoa. Loukkaantuminen on taattua. Mutta tosiaan, olen yleensä näiden marttyyrointien edessä wtf-asenteella.
No jos toinen olisi ilman maskia julkisissa tiloissa ja sitten olette myöhemmin molemmat samassa tilassa ilman maskia, olisi sinun maskisi ollut turha. Eli vähän ylitulkintaa.