Islannissa ei ole syntynyt yhtään Down-lasta vuoden 2017 jälkeen
Suomessakin vähentynyt murto-osaan siitä mitä ennen syntyi.
Kommentit (496)
Tuohan on hyvä juttu kaikille osapuolille ja jokaisen kannalta.
Olen synnyttänyt Down-lapsen muutama vuosi sitten. Np-mittaus tehtiin raskausaikana, ja sen mukaan riski Downiin oli yksi useaan tuhanteen. Olin lähes 40-vuotias.
Lapsen diagnoosi oli järkytys meille ja koko henkilökunnalle. Selvisi, että testi oli tehty väärin. Annoimme lapsen pois ja voin sydämen pohjasta sanoa, että olisin keskeyttänyt raskauden jos olisin tiennyt vammasta.
En ehkä lapsen vaan itseni takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faktaahan on, että ihmiset jotka haluavat tappaa down-lapsen varhaisessa vaiheessa koska "huono elämä" eivät koskaan ole olleet down-ihmisten kanssa. Down-ihmisen elämä on aika lyhyt, mutta yleensä todella onnellinen.
Enpä tiedä oliko serkkuni tai tätini elämä hirveän onnellista. Tätini oli siis serkkuni äiti ja molemmilla oli siis kehitysvamma. Taisin joskus "viisaana" pikkupentuna tituleerata tätiäni sanalla ruma, no siitä tuli sanomista. Muistaakseni oli suht normaali, mutta tyttärensä kehitysvamma oli raskaampi.
Varsinkin se hoitokoti oli vähän surullinen jossa kävimme koko perheen kanssa kun olin lapsi. Serkkuni oli tietenkin innoissaan meistä. Ihan mukava ihminen, mutta lapsi ei tiennyt miten olisi ollut ison, aikuisen iässä olleen ihmisen kanssa joka oli jäänyt jo omasta ikätasosta jälkeen. Serkku jutteli jostain matkoista ja kameliajeluista jne.
Sinänsä se heidän elämänsä oli ihan hyvää ainakin päälle päin. Mutta en tiedä kannattaako lasta siihen elämään silti tehdä, koska jonkun täytyy todennäköisesti se kehitysvammainen hoitaa ellei vamma ole niin lievä ettei se haittaa juuri elämää.
Monihan jättää lapset nykyään muutenkin tekemättä, vaikka suurella todennäköisyydellä lapsesta kasvaa täysin terve aikuinen ilman rajoituksia. Elämässä on kuitenkin koko joukko epävarmuustekijöitä. Sekin on tabu, että onko elämä sinänsä lapsen synnyttämisen arvoista, kannattaako tänne tehdä ketään. Tai ehkä sitä on alettu kysyä enemmän nyt kun on teknologia olemassa vaikuttaa näihin asioihin.
Mutta jos mietin haluaisinko itse syntyä kehitysvammaiseksi niin vastaus on että en. Joten miksi haluaisin sellaista elämää jollekin toiselle?
Olivatko he down-syndoomaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama miete: muistaisin, jollakin tuttavani tai läheiseni sikiöllä havaitun jotain poikkeavaa niskapoimumittauksissa, mutta myöhemmissä tutkimuksissa ei sitten mitään ollutkaan, joten mittaukset ovat nekin aina epäselviä, ja oletan raskaudenaikaisen kromosominäytteenkin olevan jonkinlainen riski.
Sitten muuttuneista arvoistamme. Voit toki abortoida Down-lapsen geenien vuoksi, muttei se takaa, että saat terveen lapsen. Sellaisia takuita ei ole. Ja kun saat terveen lapsen, voi olla, että hän vammautuu tai joutuu vaikkapa raiskatuksi tai sairastuu varhain syöpään ja kuolee. Ihminen kuvittelee olevansa Jumala tekoälystä ja eugeniikasta lähtien, muttei ole.
Evoluution toimintaa on sitäkin ihmisen vaikea ymmärtää. Yleensä moneen geeniin ja mutaatioon liittyy myös positiivisia ominaisuuksia, esimerkiksi Down-lapsilla ei esiinny kiinteiden kasvaimien syöpiä, vain verisyöpiä. Jokainen Down-lapsi on kävelevä avain syövän hoitoon.
Down-lapsen elämä ei ole vähä-arvoisempaa, ei käytännössä eikä teoreettisesti. Onko sadistinen psyko tai muista välinpitämätön egoistinen äärimaterialisti narsisti sitten niskapoimuttomana parempi? Entä ovatko ne tuhannet, joiden nimi löytyy Minfosta, olleet positiivinen lisä ihmiskunnalle? Murhaajia ja raiskaajia syntyy joka vuosi moninkertainen määrä Down-lapsiin nähden.
Tuo raskaudenaikainen kromosominäyte sikiöstä otetaan ihan kuule äidiltä verikokeella. NIPT on nimeltään. Siihen ei liity mitään riskejä sikiölle. Vanhaan maailman aikaan nämä tehtiin vielä lapsivesipunktiolla, jolloin keskenmenon riski oli 1%. Muistelet varmaan tätä, kun puhut riskeistä? Mutta nykyään NIPT on syrjäyttänyt lapsivesipunktion, ymmärrettävästi...
Poikkeava nipt tutkitaan joka tapauksessa istukka- tai lapsivesinäytteestä.
Poikkeava NIPT on käytännössä varma kromosomihäiriö.
Sori ohis.
Kertooko laadun myös?
Wow! Olen ihminen, joka kuulee tällaisesta NIPT-testistä nyt ihan ensi kertaa! Mieletöntä, mihin lääketiede on jo edistynyt! Äidin verestä otetusta näytteestä nähdään sikiön kaikki kromosomit, sounds like a science fiction :D
10 vuodessa on näköjään muuttunut. Kukaan mulle puhunut mistään veritesteistä, kun kävin neljännessä lvp:ssa.
Näköjään otettu Suomessa käyttöön 7 vuotta sitten:
"Kajoamaton sikiödiagnostiikka (NIPT) otettiin HUS:n Naistenklinikan Sikiölääketieteen keskuksessa käyttöön tammikuussa 2015 siten, että tietyissä invasiivisen tutkimuksen indikaatioissa raskaana oleville naisille tarjottiin mahdollisuutta valita, haluavatko he invasiivisen tutkimuksen vai NIPT:n."
Käsittääkseni lvp on tuo invasiivinen tutkimus, samoin istukkanäyte.
Jokatapauksessa aika uusi juttu tämä, eli ei ihme ettet ollut kuullut!
Miksi siis molemmat otetaan jos nipt hälyttää?
Vierailija kirjoitti:
Iankaikkinen elämä ei voi pysyä yhdessäkään murhaajassa. -Raamattu. Tilin teette jokaisesta abortista, murhasta ja kaikesta muustakin synnistä.
Mun Jumala kyllä ymmärtää mun ratkaisut asian suhteen vaikka sun ei.
Vierailija kirjoitti:
Iankaikkinen elämä ei voi pysyä yhdessäkään murhaajassa. -Raamattu. Tilin teette jokaisesta abortista, murhasta ja kaikesta muustakin synnistä.
Niin onhan se eri asia tappaa ja vammautta mielin määrin siviilejä Ukrainassa. Venäjä se on esimerkki, miten ihmisarvoa kunnoitetaan. Not. Ei edes omien kansalaisten eikä varsinkaan muiden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama miete: muistaisin, jollakin tuttavani tai läheiseni sikiöllä havaitun jotain poikkeavaa niskapoimumittauksissa, mutta myöhemmissä tutkimuksissa ei sitten mitään ollutkaan, joten mittaukset ovat nekin aina epäselviä, ja oletan raskaudenaikaisen kromosominäytteenkin olevan jonkinlainen riski.
Sitten muuttuneista arvoistamme. Voit toki abortoida Down-lapsen geenien vuoksi, muttei se takaa, että saat terveen lapsen. Sellaisia takuita ei ole. Ja kun saat terveen lapsen, voi olla, että hän vammautuu tai joutuu vaikkapa raiskatuksi tai sairastuu varhain syöpään ja kuolee. Ihminen kuvittelee olevansa Jumala tekoälystä ja eugeniikasta lähtien, muttei ole.
Evoluution toimintaa on sitäkin ihmisen vaikea ymmärtää. Yleensä moneen geeniin ja mutaatioon liittyy myös positiivisia ominaisuuksia, esimerkiksi Down-lapsilla ei esiinny kiinteiden kasvaimien syöpiä, vain verisyöpiä. Jokainen Down-lapsi on kävelevä avain syövän hoitoon.
Down-lapsen elämä ei ole vähä-arvoisempaa, ei käytännössä eikä teoreettisesti. Onko sadistinen psyko tai muista välinpitämätön egoistinen äärimaterialisti narsisti sitten niskapoimuttomana parempi? Entä ovatko ne tuhannet, joiden nimi löytyy Minfosta, olleet positiivinen lisä ihmiskunnalle? Murhaajia ja raiskaajia syntyy joka vuosi moninkertainen määrä Down-lapsiin nähden.
Tuo raskaudenaikainen kromosominäyte sikiöstä otetaan ihan kuule äidiltä verikokeella. NIPT on nimeltään. Siihen ei liity mitään riskejä sikiölle. Vanhaan maailman aikaan nämä tehtiin vielä lapsivesipunktiolla, jolloin keskenmenon riski oli 1%. Muistelet varmaan tätä, kun puhut riskeistä? Mutta nykyään NIPT on syrjäyttänyt lapsivesipunktion, ymmärrettävästi...
Poikkeava nipt tutkitaan joka tapauksessa istukka- tai lapsivesinäytteestä.
Poikkeava NIPT on käytännössä varma kromosomihäiriö.
Sori ohis.
Kertooko laadun myös?
Wow! Olen ihminen, joka kuulee tällaisesta NIPT-testistä nyt ihan ensi kertaa! Mieletöntä, mihin lääketiede on jo edistynyt! Äidin verestä otetusta näytteestä nähdään sikiön kaikki kromosomit, sounds like a science fiction :D
10 vuodessa on näköjään muuttunut. Kukaan mulle puhunut mistään veritesteistä, kun kävin neljännessä lvp:ssa.
Näköjään otettu Suomessa käyttöön 7 vuotta sitten:
"Kajoamaton sikiödiagnostiikka (NIPT) otettiin HUS:n Naistenklinikan Sikiölääketieteen keskuksessa käyttöön tammikuussa 2015 siten, että tietyissä invasiivisen tutkimuksen indikaatioissa raskaana oleville naisille tarjottiin mahdollisuutta valita, haluavatko he invasiivisen tutkimuksen vai NIPT:n."
Käsittääkseni lvp on tuo invasiivinen tutkimus, samoin istukkanäyte.
Jokatapauksessa aika uusi juttu tämä, eli ei ihme ettet ollut kuullut!
Miksi siis molemmat otetaan jos nipt hälyttää?
Tuossa hieman ylempänä viesteissä vastaus. Koska verikokeen tulosta voi häiritä 0,013% todennäköisyydellä esim äidin syöpäkasvain tai aikaisilla viikoilla kohtuun menehtynyt Kaksonen.
Löytyy niissä seuloissa muutakin vakavaa , jonka perusteella voidaan tehdä listutkimuksia vaikka magneetilla. Kyllä silloin suositellaan aborttia. Kädettömät ja jalattomat Thalidomi lapset ovat jääneet mieleen. Silloin ei ollut vielä ultrattkimuksia, oli vain röntgen. Eikä mitään seulontaa. Jos röntgenkuvassa oli sattumalöydöksenä vaikeat epämuodostumat sikiöllä, se oikeutti aborttiin. Silloin ei ollut vielä " vapaata aborttia saatavana ".
Alkoi joskus 1971 tai 72 vasta.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ottaisi tieten tahtoan vammaista lasta. Kuka tahansa voi vammaua myöhemmin, silloin perhe-elämä on liian raskasta ja se tietää myös taoudellista taakkaa. On kokemusta lähipiiristä. Tekopyhät täällä vain hurskastelee taas.
Nämä lienevät filantrooppeja jotka tekevät miljoonalahjoituksia kehitysvammaisten hyväksi tai köyhiä hyväntekijöitä jotka ilmaiseksi hoitavat kehitysvammaisia vapaaehtoistyössä.
Vammaispuolella työskennelleenä jo 15 vuotta vastaan ei ole tullut yhen ainuttakaan downia ilman pitkää lisäsairauksien listaa. Monet ovat lisäksi aggressiivisiä, pieniä lapsia, aikuisen ihmisen ruumiissa.
Joku aiemmin vertasi esim dementikkoa, skitsofreenikkoa ja onnettomuudessa loukkaantuneen olevan samanlainen "rasite" kun downien ja siksi ei downeja pitäisi abortoida. Aivan eri asia.
Kaikkien ei vain ole tarkoitus syntyä ja on suorastaan itsekästä synnyttää tietoisesti vammainen lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama miete: muistaisin, jollakin tuttavani tai läheiseni sikiöllä havaitun jotain poikkeavaa niskapoimumittauksissa, mutta myöhemmissä tutkimuksissa ei sitten mitään ollutkaan, joten mittaukset ovat nekin aina epäselviä, ja oletan raskaudenaikaisen kromosominäytteenkin olevan jonkinlainen riski.
Sitten muuttuneista arvoistamme. Voit toki abortoida Down-lapsen geenien vuoksi, muttei se takaa, että saat terveen lapsen. Sellaisia takuita ei ole. Ja kun saat terveen lapsen, voi olla, että hän vammautuu tai joutuu vaikkapa raiskatuksi tai sairastuu varhain syöpään ja kuolee. Ihminen kuvittelee olevansa Jumala tekoälystä ja eugeniikasta lähtien, muttei ole.
Evoluution toimintaa on sitäkin ihmisen vaikea ymmärtää. Yleensä moneen geeniin ja mutaatioon liittyy myös positiivisia ominaisuuksia, esimerkiksi Down-lapsilla ei esiinny kiinteiden kasvaimien syöpiä, vain verisyöpiä. Jokainen Down-lapsi on kävelevä avain syövän hoitoon.
Down-lapsen elämä ei ole vähä-arvoisempaa, ei käytännössä eikä teoreettisesti. Onko sadistinen psyko tai muista välinpitämätön egoistinen äärimaterialisti narsisti sitten niskapoimuttomana parempi? Entä ovatko ne tuhannet, joiden nimi löytyy Minfosta, olleet positiivinen lisä ihmiskunnalle? Murhaajia ja raiskaajia syntyy joka vuosi moninkertainen määrä Down-lapsiin nähden.
Tuo raskaudenaikainen kromosominäyte sikiöstä otetaan ihan kuule äidiltä verikokeella. NIPT on nimeltään. Siihen ei liity mitään riskejä sikiölle. Vanhaan maailman aikaan nämä tehtiin vielä lapsivesipunktiolla, jolloin keskenmenon riski oli 1%. Muistelet varmaan tätä, kun puhut riskeistä? Mutta nykyään NIPT on syrjäyttänyt lapsivesipunktion, ymmärrettävästi...
Poikkeava nipt tutkitaan joka tapauksessa istukka- tai lapsivesinäytteestä.
Poikkeava NIPT on käytännössä varma kromosomihäiriö.
Sori ohis.
Kertooko laadun myös?
Wow! Olen ihminen, joka kuulee tällaisesta NIPT-testistä nyt ihan ensi kertaa! Mieletöntä, mihin lääketiede on jo edistynyt! Äidin verestä otetusta näytteestä nähdään sikiön kaikki kromosomit, sounds like a science fiction :D
10 vuodessa on näköjään muuttunut. Kukaan mulle puhunut mistään veritesteistä, kun kävin neljännessä lvp:ssa.
Näköjään otettu Suomessa käyttöön 7 vuotta sitten:
"Kajoamaton sikiödiagnostiikka (NIPT) otettiin HUS:n Naistenklinikan Sikiölääketieteen keskuksessa käyttöön tammikuussa 2015 siten, että tietyissä invasiivisen tutkimuksen indikaatioissa raskaana oleville naisille tarjottiin mahdollisuutta valita, haluavatko he invasiivisen tutkimuksen vai NIPT:n."
Käsittääkseni lvp on tuo invasiivinen tutkimus, samoin istukkanäyte.
Jokatapauksessa aika uusi juttu tämä, eli ei ihme ettet ollut kuullut!
Miksi siis molemmat otetaan jos nipt hälyttää?
Tuossa hieman ylempänä viesteissä vastaus. Koska verikokeen tulosta voi häiritä 0,013% todennäköisyydellä esim äidin syöpäkasvain tai aikaisilla viikoilla kohtuun menehtynyt Kaksonen.
Eli eivät ihan niin vanhanaikaisia tutkimuksia kuten joku esitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faktaahan on, että ihmiset jotka haluavat tappaa down-lapsen varhaisessa vaiheessa koska "huono elämä" eivät koskaan ole olleet down-ihmisten kanssa. Down-ihmisen elämä on aika lyhyt, mutta yleensä todella onnellinen.
Enpä tiedä oliko serkkuni tai tätini elämä hirveän onnellista. Tätini oli siis serkkuni äiti ja molemmilla oli siis kehitysvamma. Taisin joskus "viisaana" pikkupentuna tituleerata tätiäni sanalla ruma, no siitä tuli sanomista. Muistaakseni oli suht normaali, mutta tyttärensä kehitysvamma oli raskaampi.
Varsinkin se hoitokoti oli vähän surullinen jossa kävimme koko perheen kanssa kun olin lapsi. Serkkuni oli tietenkin innoissaan meistä. Ihan mukava ihminen, mutta lapsi ei tiennyt miten olisi ollut ison, aikuisen iässä olleen ihmisen kanssa joka oli jäänyt jo omasta ikätasosta jälkeen. Serkku jutteli jostain matkoista ja kameliajeluista jne.
Sinänsä se heidän elämänsä oli ihan hyvää ainakin päälle päin. Mutta en tiedä kannattaako lasta siihen elämään silti tehdä, koska jonkun täytyy todennäköisesti se kehitysvammainen hoitaa ellei vamma ole niin lievä ettei se haittaa juuri elämää.
Monihan jättää lapset nykyään muutenkin tekemättä, vaikka suurella todennäköisyydellä lapsesta kasvaa täysin terve aikuinen ilman rajoituksia. Elämässä on kuitenkin koko joukko epävarmuustekijöitä. Sekin on tabu, että onko elämä sinänsä lapsen synnyttämisen arvoista, kannattaako tänne tehdä ketään. Tai ehkä sitä on alettu kysyä enemmän nyt kun on teknologia olemassa vaikuttaa näihin asioihin.
Mutta jos mietin haluaisinko itse syntyä kehitysvammaiseksi niin vastaus on että en. Joten miksi haluaisin sellaista elämää jollekin toiselle?
Olivatko he down-syndoomaisia?
Meillä ei ikinä puhuttu oliko juuri down. Oli tätä "Sallan-tautia" kun suku oli pohjoisesta. Serkkuni oli siis noin viisivuotiaan tasolla kehitykseltään.
Vierailija kirjoitti:
Pelkkä ultra/niskapoimu ei aina näytä downia, heillä tehdään varmasti nipt kaikille, koska se on lähes 100% downin suhteen.
Oma kätilöni kysyi minulta miksi tehdä Ultra/niskapoimua ellei aio abortoida jos lapsi on vammainen? Mielestäni tosi hyvä kysymys ja aloin pohtia asiaa ja jouduin toteamaan, että toivotamme myös vammaisen lapsen yhtä tervetulleeksi kuin ei-vammaisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkkä ultra/niskapoimu ei aina näytä downia, heillä tehdään varmasti nipt kaikille, koska se on lähes 100% downin suhteen.
Oma kätilöni kysyi minulta miksi tehdä Ultra/niskapoimua ellei aio abortoida jos lapsi on vammainen? Mielestäni tosi hyvä kysymys ja aloin pohtia asiaa ja jouduin toteamaan, että toivotamme myös vammaisen lapsen yhtä tervetulleeksi kuin ei-vammaisen.
Eikö tieto tulevasta vammasta voi auttaa heti synnytyksen jälkeistä hoitoa, esim sydänvamma?
Vierailija kirjoitti:
Vammaispuolella työskennelleenä jo 15 vuotta vastaan ei ole tullut yhen ainuttakaan downia ilman pitkää lisäsairauksien listaa. Monet ovat lisäksi aggressiivisiä, pieniä lapsia, aikuisen ihmisen ruumiissa.
Joku aiemmin vertasi esim dementikkoa, skitsofreenikkoa ja onnettomuudessa loukkaantuneen olevan samanlainen "rasite" kun downien ja siksi ei downeja pitäisi abortoida. Aivan eri asia.
Kaikkien ei vain ole tarkoitus syntyä ja on suorastaan itsekästä synnyttää tietoisesti vammainen lapsi.
Minä olen vammaispuolella tehnyt töitä tuplasti kauemmin kuin sinä. Sairauksia on ollut joillakin, mutta ei läheskään kaikilla. Aggressiivisia on ollut erittäin harva. Suurin osa on ollut ja on elämästään nauttivia ihmisiä. Ketään ei pitäisi abortoida ds: n takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vammaispuolella työskennelleenä jo 15 vuotta vastaan ei ole tullut yhen ainuttakaan downia ilman pitkää lisäsairauksien listaa. Monet ovat lisäksi aggressiivisiä, pieniä lapsia, aikuisen ihmisen ruumiissa.
Joku aiemmin vertasi esim dementikkoa, skitsofreenikkoa ja onnettomuudessa loukkaantuneen olevan samanlainen "rasite" kun downien ja siksi ei downeja pitäisi abortoida. Aivan eri asia.
Kaikkien ei vain ole tarkoitus syntyä ja on suorastaan itsekästä synnyttää tietoisesti vammainen lapsi.
Minä olen vammaispuolella tehnyt töitä tuplasti kauemmin kuin sinä. Sairauksia on ollut joillakin, mutta ei läheskään kaikilla. Aggressiivisia on ollut erittäin harva. Suurin osa on ollut ja on elämästään nauttivia ihmisiä. Ketään ei pitäisi abortoida ds: n takia.
Itse en muita downeja ole nähnytkään kuin aggressiivisia enkä ole edes vammaishoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän nyt naisen pitää saada m*rhata. Vaikka oma lapsi.
Saastaa olette
Kukas siellä nyt kiviä viskoo?
Vierailija kirjoitti:
Muutama miete: muistaisin, jollakin tuttavani tai läheiseni sikiöllä havaitun jotain poikkeavaa niskapoimumittauksissa, mutta myöhemmissä tutkimuksissa ei sitten mitään ollutkaan, joten mittaukset ovat nekin aina epäselviä, ja oletan raskaudenaikaisen kromosominäytteenkin olevan jonkinlainen riski.
Sitten muuttuneista arvoistamme. Voit toki abortoida Down-lapsen geenien vuoksi, muttei se takaa, että saat terveen lapsen. Sellaisia takuita ei ole. Ja kun saat terveen lapsen, voi olla, että hän vammautuu tai joutuu vaikkapa raiskatuksi tai sairastuu varhain syöpään ja kuolee. Ihminen kuvittelee olevansa Jumala tekoälystä ja eugeniikasta lähtien, muttei ole.
Evoluution toimintaa on sitäkin ihmisen vaikea ymmärtää. Yleensä moneen geeniin ja mutaatioon liittyy myös positiivisia ominaisuuksia, esimerkiksi Down-lapsilla ei esiinny kiinteiden kasvaimien syöpiä, vain verisyöpiä. Jokainen Down-lapsi on kävelevä avain syövän hoitoon.
Down-lapsen elämä ei ole vähä-arvoisempaa, ei käytännössä eikä teoreettisesti. Onko sadistinen psyko tai muista välinpitämätön egoistinen äärimaterialisti narsisti sitten niskapoimuttomana parempi? Entä ovatko ne tuhannet, joiden nimi löytyy Minfosta, olleet positiivinen lisä ihmiskunnalle? Murhaajia ja raiskaajia syntyy joka vuosi moninkertainen määrä Down-lapsiin nähden.
Minä kyllä tunnen Down-naisen, jolla oli rintasyöpä. Vai tarkoititko vain lapsien kiinteitä kasvaimia?
Kuulostaa kyllä todella hurjalta, jos pitää paikkansa. Islannissa on oltava rankkaa painostusta abortin suuntaan näissä down-tapauksissa.
Enpä tiedä oliko serkkuni tai tätini elämä hirveän onnellista. Tätini oli siis serkkuni äiti ja molemmilla oli siis kehitysvamma. Taisin joskus "viisaana" pikkupentuna tituleerata tätiäni sanalla ruma, no siitä tuli sanomista. Muistaakseni oli suht normaali, mutta tyttärensä kehitysvamma oli raskaampi.
Varsinkin se hoitokoti oli vähän surullinen jossa kävimme koko perheen kanssa kun olin lapsi. Serkkuni oli tietenkin innoissaan meistä. Ihan mukava ihminen, mutta lapsi ei tiennyt miten olisi ollut ison, aikuisen iässä olleen ihmisen kanssa joka oli jäänyt jo omasta ikätasosta jälkeen. Serkku jutteli jostain matkoista ja kameliajeluista jne.
Sinänsä se heidän elämänsä oli ihan hyvää ainakin päälle päin. Mutta en tiedä kannattaako lasta siihen elämään silti tehdä, koska jonkun täytyy todennäköisesti se kehitysvammainen hoitaa ellei vamma ole niin lievä ettei se haittaa juuri elämää.
Monihan jättää lapset nykyään muutenkin tekemättä, vaikka suurella todennäköisyydellä lapsesta kasvaa täysin terve aikuinen ilman rajoituksia. Elämässä on kuitenkin koko joukko epävarmuustekijöitä. Sekin on tabu, että onko elämä sinänsä lapsen synnyttämisen arvoista, kannattaako tänne tehdä ketään. Tai ehkä sitä on alettu kysyä enemmän nyt kun on teknologia olemassa vaikuttaa näihin asioihin.
Mutta jos mietin haluaisinko itse syntyä kehitysvammaiseksi niin vastaus on että en. Joten miksi haluaisin sellaista elämää jollekin toiselle?