Islannissa ei ole syntynyt yhtään Down-lasta vuoden 2017 jälkeen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä syy kirjoitti:

Miksi ainostaan downsyndroomaa sairastavat ihmiset halutaan pois? Onhan olemassa vaikka ja mitä kehitysvammoja, jotka eivät ultrassa välttämättä näy. Mua kiinnostaa miksi nimenomaan tuota downia ultraillaan Suomessakin. Kertokaa viisaammat.

No kyllä siellä ultrassa seulotaan muutkin havaittavat kehitysvammat. Niskaturvotus esimerkiksi ilmenevä monissa muissakin vammoissa. Ja se yhdistelmäseula, johon kuuluu myös siis äidin verestä mitattavat tietyt hormonit , löytää muitakin trisomnioita kuin Downin! Ja NIPT-testi joka otetaan äidin verestä, löytää 99% varmuudella oisko ollut noin 15 erilaista kromosomihäiriötä. Eli kyllä niitä muitakin seulotaan, ei pelkkää downia. Käsittäväkseni Down on vammoista yleisin, tosin ei sekään kovin yleinen.

Hyvä, jos todella vaikeat vammatkin voidaan nyt selvittää. Miksi kuitenkin juuri downista meuhkataan vaikka se ei ole niin vaikea?

Mitä tarkoitat vaikealla? Muut trisomiat ovat useimmiten letaaleja/niin vaikeita, etteivät sikiöt säily elinkelpoisina/elä kauaa kohdun ulkopuolella. Downeista osa selviää ja elää varsin pitkän elämän, mutta mistään ei vaikeasta ominaisuudesta ei voida yleisesti puhua.

Ja karu faktahan on, että kustannuksia näissä ajatellaan. Toisin sanoen seulotaan niitä, jotka kustannussyistä järkevintä seuloa kaikilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä syy kirjoitti:

Miksi ainostaan downsyndroomaa sairastavat ihmiset halutaan pois? Onhan olemassa vaikka ja mitä kehitysvammoja, jotka eivät ultrassa välttämättä näy. Mua kiinnostaa miksi nimenomaan tuota downia ultraillaan Suomessakin. Kertokaa viisaammat.

No kyllä siellä ultrassa seulotaan muutkin havaittavat kehitysvammat. Niskaturvotus esimerkiksi ilmenevä monissa muissakin vammoissa. Ja se yhdistelmäseula, johon kuuluu myös siis äidin verestä mitattavat tietyt hormonit , löytää muitakin trisomnioita kuin Downin! Ja NIPT-testi joka otetaan äidin verestä, löytää 99% varmuudella oisko ollut noin 15 erilaista kromosomihäiriötä. Eli kyllä niitä muitakin seulotaan, ei pelkkää downia. Käsittäväkseni Down on vammoista yleisin, tosin ei sekään kovin yleinen.

Hyvä, jos todella vaikeat vammatkin voidaan nyt selvittää. Miksi kuitenkin juuri downista meuhkataan vaikka se ei ole niin vaikea?

Mitä tarkoitat vaikealla? Muut trisomiat ovat useimmiten letaaleja/niin vaikeita, etteivät sikiöt säily elinkelpoisina/elä kauaa kohdun ulkopuolella. Downeista osa selviää ja elää varsin pitkän elämän, mutta mistään ei vaikeasta ominaisuudesta ei voida yleisesti puhua.

Ja karu faktahan on, että kustannuksia näissä ajatellaan. Toisin sanoen seulotaan niitä, jotka kustannussyistä järkevintä seuloa kaikilta.

Eikös siis seulotakkaan muita kuin kromosomimuutoksia? Minä ymmärsin, että katsottaisiin myös geenitasolla olevia. Näitähän suuri osa vammoista on. Elinikä voi olla pitkä ja kustannuksetkin ihan eri tasoa kuin downeilla.

Siis jossain vaiheessa oli väärin toivoa tietyn sukupuolista lasta, mutta onko homma tosiaan mennyt jo niin sekopäiseksi et on väärin toivoa ja haluta TERVETTÄ lasta?? 

Haluan ehdottomasti aina terveen lapsen. Abortoin jos näkyy poikkeavuuksia tai sitten viimeistään annan adoptioon.

Vierailija kirjoitti:

Haluan ehdottomasti aina terveen lapsen. Abortoin jos näkyy poikkeavuuksia tai sitten viimeistään annan adoptioon.

Jos ultrassa näkyy musta ihonväri, niin abortti välittömästi, jo perheen kunniankin takia.

Vierailija kirjoitti:

Te rodunjalostajat kertokaa. Jos näette vaikeasti kehitysvammaisen lapsen äitinsä kanssa, mitä ajattelette? Mietittekö, että olisi pitänyt abortoida? Ette kuitenkaan tiedä onko lapsi vammautunut synnytyksessä, sen jälkeen, kaksivuotiaana...

Yksikään lapsi ei vammaudu synnytyksessä, jos se on SUUNNITELLULLA sektiolla saatettu maailmaan.

Vierailija kirjoitti:

Siis jossain vaiheessa oli väärin toivoa tietyn sukupuolista lasta, mutta onko homma tosiaan mennyt jo niin sekopäiseksi et on väärin toivoa ja haluta TERVETTÄ lasta?? 

Tässä terve mielipide. Eli nirhataanko joku nykyään jos sanoo, että ei väliä onko tyttö vai poika kunhan terve, niinkuin ennen oli tapana. Ja huvittavaa sinänsä kun tuota käytettiin juuri hälventämään sitä, että monet ihan avoimesti ehkä ilmoittivat toivovansa tyttöä tai poikaa, vaikka ehkä vähän läpällä, mutta kuitenkin.

En tiedä abortoidaanko missäänpäin maailmaa sukupuolen mukaan. Sehän olisi paljon kyseenalaisempaa kun kehitysvammojen takia, mutta en olisi täysin sitäkään vastaan tilanteissa jossa on jo ennestään samaa sukupuolta 2. Ongelma taitaa vain olla, että sukupuolta ei voida määrittää aikaisilla viikoilla vai voidaanko? Yli 12-viikon abortteja ei voisi hyväksyä tuollaisissa tapauksissa ainakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä syy kirjoitti:

Miksi ainostaan downsyndroomaa sairastavat ihmiset halutaan pois? Onhan olemassa vaikka ja mitä kehitysvammoja, jotka eivät ultrassa välttämättä näy. Mua kiinnostaa miksi nimenomaan tuota downia ultraillaan Suomessakin. Kertokaa viisaammat.

No kyllä siellä ultrassa seulotaan muutkin havaittavat kehitysvammat. Niskaturvotus esimerkiksi ilmenevä monissa muissakin vammoissa. Ja se yhdistelmäseula, johon kuuluu myös siis äidin verestä mitattavat tietyt hormonit , löytää muitakin trisomnioita kuin Downin! Ja NIPT-testi joka otetaan äidin verestä, löytää 99% varmuudella oisko ollut noin 15 erilaista kromosomihäiriötä. Eli kyllä niitä muitakin seulotaan, ei pelkkää downia. Käsittäväkseni Down on vammoista yleisin, tosin ei sekään kovin yleinen.

Hyvä, jos todella vaikeat vammatkin voidaan nyt selvittää. Miksi kuitenkin juuri downista meuhkataan vaikka se ei ole niin vaikea?

Mitä tarkoitat vaikealla? Muut trisomiat ovat useimmiten letaaleja/niin vaikeita, etteivät sikiöt säily elinkelpoisina/elä kauaa kohdun ulkopuolella. Downeista osa selviää ja elää varsin pitkän elämän, mutta mistään ei vaikeasta ominaisuudesta ei voida yleisesti puhua.

Ja karu faktahan on, että kustannuksia näissä ajatellaan. Toisin sanoen seulotaan niitä, jotka kustannussyistä järkevintä seuloa kaikilta.

Eikös siis seulotakkaan muita kuin kromosomimuutoksia? Minä ymmärsin, että katsottaisiin myös geenitasolla olevia. Näitähän suuri osa vammoista on. Elinikä voi olla pitkä ja kustannuksetkin ihan eri tasoa kuin downeilla.

Perus NIPTissä tutkitaan tavallisimmat kolme trisomiaa. Laajennetussa muutkin trisomiat ja kuusi mikrodeleetiota. Joten hyvin vähän kaikista mahdollisista. Ilmeisesti päinvastaista eli liikaa geeniainesta krimosomissa ei tutkita ollenkaan. Noiden muutaman deleetion kohdalla varmuuskin on vain 60 %.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te rodunjalostajat kertokaa. Jos näette vaikeasti kehitysvammaisen lapsen äitinsä kanssa, mitä ajattelette? Mietittekö, että olisi pitänyt abortoida? Ette kuitenkaan tiedä onko lapsi vammautunut synnytyksessä, sen jälkeen, kaksivuotiaana...

Yksikään lapsi ei vammaudu synnytyksessä, jos se on SUUNNITELLULLA sektiolla saatettu maailmaan.

Sektiossa voi kuolla ja vammautua niin lapsi kuin äitikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te rodunjalostajat kertokaa. Jos näette vaikeasti kehitysvammaisen lapsen äitinsä kanssa, mitä ajattelette? Mietittekö, että olisi pitänyt abortoida? Ette kuitenkaan tiedä onko lapsi vammautunut synnytyksessä, sen jälkeen, kaksivuotiaana...

Yksikään lapsi ei vammaudu synnytyksessä, jos se on SUUNNITELLULLA sektiolla saatettu maailmaan.

Joku päätti tahalleen vetäistä tuollaisen kiihkomielisen mielipiteen.

Miten sen nyt ottaa. Totta, että suunnitellussa sektiossa riskit lapsen vammautumiseen, jotka johtuisivat juuri sektiosta ovat paljon pienemmät, kun vammat, mitkä voivat tulla lapselle nomi synnytyksestä. Joitain todella harvinaisia tilanteita voi olla, mutta esim. hapenpuute tilanteita ei, tai siitä johtuvia aivovaurioita.

Vierailija kirjoitti:

Te rodunjalostajat kertokaa. Jos näette vaikeasti kehitysvammaisen lapsen äitinsä kanssa, mitä ajattelette? Mietittekö, että olisi pitänyt abortoida? Ette kuitenkaan tiedä onko lapsi vammautunut synnytyksessä, sen jälkeen, kaksivuotiaana...

Tietenkin mietin, että olisi pitänyt abortoida, tänään itseasiassa näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen synnyttänyt Down-lapsen muutama vuosi sitten. Np-mittaus tehtiin raskausaikana, ja sen mukaan riski Downiin oli yksi useaan tuhanteen. Olin lähes 40-vuotias.

Lapsen diagnoosi oli järkytys meille ja koko henkilökunnalle. Selvisi, että testi oli tehty väärin. Annoimme lapsen pois ja voin sydämen pohjasta sanoa, että olisin keskeyttänyt raskauden jos olisin tiennyt vammasta.

En ehkä lapsen vaan itseni takia.

Sinun kaltaisesi ihmisen ei olisi kyllä alun perinkään pitänyt tehdä lasta. Lapsi on sinun fyysinen jatkeesi, joten sinun kuuluisi pitää hänestä huolta niin kuin itsestäsi. Lapsen vamma vaan heijastaa omaa piilevää vammaasi, joten on paras olla nöyrä elämän edessä ja alistua siihen, mitä se sinulle itsestäsi paljastaa.

Oletko sinä sinun vanhempiesi fyysinen jatke? Ja mitä se käytännössä tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan ehdottomasti aina terveen lapsen. Abortoin jos näkyy poikkeavuuksia tai sitten viimeistään annan adoptioon.

Jos ultrassa näkyy musta ihonväri, niin abortti välittömästi, jo perheen kunniankin takia.

Ei sitä ultraan asti tarvitse odottaa. Kai sen tietää aikaisemmin. Paitsi ei sitten ultrassakasn näy jos ei satu muistamaan....

Islannissa syntyy jotain 4000 lasta per vuosi. Ei siihen kovin montaa down-lasta muutenkaan mahdu.

Vierailija kirjoitti:

Te rodunjalostajat kertokaa. Jos näette vaikeasti kehitysvammaisen lapsen äitinsä kanssa, mitä ajattelette? Mietittekö, että olisi pitänyt abortoida? Ette kuitenkaan tiedä onko lapsi vammautunut synnytyksessä, sen jälkeen, kaksivuotiaana...

En ajattele mitään, koska en tiedä tarinaa. Jotkut ei näy seuloissa ja silti henkilön oma asia meneekö niihin tai mitä tekee tulosten tultua. Ajattelen, että varmaan raskasta vanhemmille, vaikka uskaltaako sitäkään sanoa, ettei kuulosta pelkälle säälille. Totuushan se varmaan kuitenkin on.

Kuulostelkaa ihmisiä..vaikka asia olisi itselle raskas niin joku toinen voi kokea sen erilailla, down on todella monimuotoinen ja joukossa on niitäkin vanhempia ketkä ei koe asiaa millään lailla raskaana, mutta taas osalla on todella raskasta. Eli ei ole mitään yhtä totuutta. Minä kovasti downien asioita ajan ja yritänkin saada, että tukea ois eritasoista..enenmän heille ketkä sitä tarvitsee ja vähemmän ketkä ei. Toinen asia on tuo työllistyminen..osalla kykyä ja halua löytyisi, mutta Suomen maassa erityisen palkkaaminen on todella haastavaa ja tuntuu, että heitä mieluummin roikotetaan yhteiskunnan elätteinä kun annetaan tienata rahaa elämiseen. Abortista ajattelen, että ei ole oikeaa tai väärää

Vierailija kirjoitti:

Te rodunjalostajat kertokaa. Jos näette vaikeasti kehitysvammaisen lapsen äitinsä kanssa, mitä ajattelette? Mietittekö, että olisi pitänyt abortoida? Ette kuitenkaan tiedä onko lapsi vammautunut synnytyksessä, sen jälkeen, kaksivuotiaana...

Ihan mieletön sääli vanhempia kohtaan. Muuta en ajattele sillä hetkellä.

Vierailija kirjoitti:

Abortin pitäisi olla pakollinen jos vammaisuus havaitaan riittävän ajoissa. Vammaisia lapsia synnyttävät sekä vammaiset lapset pitäisi steriloida.

Kehitysvammainen tekemässä lapsia on sama kuin 10-vuotias tekemässä lapsia, vaikka kehittyyhän se 10-vuotias normaalisti, mutta sitähän pitäsi olla opastamassa että kuinka usein lasta pitää syöttää ja kuinka usein vaippa vaihdetaan, millaisia ruokia vauvalle tulee antaa jne.

Kehitysvammaisten tukiliitto leikkii kehitysvammaisten olevan yhtä terveitä ja kykeneviä kuin normaaliälyisetkin ja häivytetään se tosiasia, että älykkyydellä sekä terveellä järjellä on korrelaatiota siihen, miten ihminen selviytyy elämästä ja kykenee hoitamaan jälkikasvunsa.

Eri asia on sitten lyhytkasvuiset (jotkut niistä syndroomista ei periydy ja jotkut periytyy toiselle sukupuolelle), epileptikot, Turner-naiset ja fyysisesti vammaiset, joilla voi olla resursseja huolehtia lapsesta taloudellisesti ja henkisesti riippuen tietysti millaiset taustat tulevilla vanhemmilla on. Jos ovat 24/7 muista riippuvaisia ja käytännön asiat on muiden tehtävä, niin sitten on mietittävä asioita ihan realistisesti, koska ei se avustaja korvaa vanhemmuutta. Lapsesta tulee pääasiassa huolehtia biologisten vanhempien, ei opettajien tai sosiaali-/perhetyöntekijöiden.

Epilepsia ei ole vamma, eikä kuulu tähän keskusteluun mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Siis jossain vaiheessa oli väärin toivoa tietyn sukupuolista lasta, mutta onko homma tosiaan mennyt jo niin sekopäiseksi et on väärin toivoa ja haluta TERVETTÄ lasta?? 

Mistä tuon käsityksen sait? Tietenkin on oikein toivoa tervettä lasta.