Lue keskustelun säännöt.
Islannissa ei ole syntynyt yhtään Down-lasta vuoden 2017 jälkeen
17.04.2022 |
Suomessakin vähentynyt murto-osaan siitä mitä ennen syntyi.
Kommentit (496)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta on tämäkin aika kamalaa, että downit tavallaan katoaa kokonaan koska heidät tapetaan.
Mitä kamalaa siinä on? Jos evoluutio olisi todennut down-mutaation hyödylliseksi, olisimme kaikki sellaisia.
On ristiriitaista puhua luonnonvalinnasta ja olla puuttumassa siihen samalla.
Ja muutenkin jos ihmisen ymmärrys evoluutiosta on tuolla tasolla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta on tämäkin aika kamalaa, että downit tavallaan katoaa kokonaan koska heidät tapetaan.
Mitä kamalaa siinä on? Jos evoluutio olisi todennut down-mutaation hyödylliseksi, olisimme kaikki sellaisia.
Ja he pystyisivät myös lisääntymään paremmin kuin 50% mahdollisuudella. Lisäksi downien lapsilla on 30-50% todennäköisyydellä down, tai joku muu kehitysvamma.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän rikkautta siinä, jos toinen on älyltään vajaampi ja on koko ajan vahdittava, ettei lyö ketään tai sotke p***alla seiniä? Rikkauksista ne vanhemmat aina höpöttää. Eiköhän se mene niin, että piilottavat vain tuskaansa rikkaushömpötysten taakse.
Tuttavaperheen äiti ja isä, joiden kolmella lapsella AGU, joka johtaa aikuisiässä syvään kehitysvammaisuuteen, ja syvä kehitysvamma odottaa jo vanhinta sisarusta ja on tullut epilepsiaa ja luukatoa, ovat niin olevinaan superihmisiä hoitaessaan kolmea vaikeavammaista lasta. Olen aivan varma, että varmasti surevat hiljaisesti kun on niin rankkaa.
Joo, kirjoitin aiemmin tänne mutta näköjään kommenttini siivottiin pois täältä. Olikohan kysymykseni liian karkea? Uskaltaako edes vielä kysyä ihmetellen, että miksi sen lapsen tulee olla oma silläkin ehdolla että on tiedossa noin paha geenivirhe, joka periytyy seuraaville lapsille. Todella itsekästä toimintaa, jos äidin tulee kokea hoivavietti ja siteen muodostuminen riskeistä huolimatta, kun olisi myös niitä lapsia, jotka odottavat rakastavaa, turvallista ja vastuullista kotia. Liikaakin biologinen vanhemmuus on täällä arvossa, vaikka vanhemmilla olisi paha geenivirhe tai olisivat hyvin häiriintyneitä.
Agu periytyy 25 % todennäköisyydellä. Ennen ensimmäistä sairasta lasta ei yleensä tiedetä koko virhegeenistä. Tosi huono tuuri, että kolmelle on tullut agu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienellä maalla vaan ei ole varaa ylläpitää downeja jotka suurella todennäköisyydellä ovat pelkkä kuluerä 40-70 vuotta. Karua mutta noin se pitääkin olla.
Down aikuiset käy kyllä erittäin usein töissä.
No ei käy kaikki Down-aikuiset. Mediassa nyt on vaan esillä ne lievästi kehitysvammaiset downit, jotka kykenevät asumaan tuetusti ja tekemään jonkinlaista työtä. Ne vaikeimmasta päästä olevat downit (kyllä, niitäkin on) ovat kotona vanhempien huolehdittavana tai palvelutalossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienellä maalla vaan ei ole varaa ylläpitää downeja jotka suurella todennäköisyydellä ovat pelkkä kuluerä 40-70 vuotta. Karua mutta noin se pitääkin olla.
Down aikuiset käy kyllä erittäin usein töissä.
No ei käy kaikki Down-aikuiset. Mediassa nyt on vaan esillä ne lievästi kehitysvammaiset downit, jotka kykenevät asumaan tuetusti ja tekemään jonkinlaista työtä. Ne vaikeimmasta päästä olevat downit (kyllä, niitäkin on) ovat kotona vanhempien huolehdittavana tai palvelutalossa.
Downeja on töissä esim. päiväkodeissa ja vanhusten paikoissa. Eivät saa yleensä edes palkkaa työstään, joka on väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moniin on uponnut käsitys, että kaikki Down-lapset ovat Salkkarit-Roosan kaltaisia ilopillereitä, jotka tekevät lyhyttä työpäivää pikaruokalan salilla ja käyvät jopa kehitysvammaisten omassa tukijärjestössä vaikuttamassa asioihin. Samalla unohtuu, että Downin syndrooma on aivan muutakin kuin matala äo ja mantelinmuotoiset silmät. Downin syndroomassa on suuri riski sydänsairauksille ja jotkut vanhemmat joutuvat hautaamaan lapsensa aiemmin, leukemialle sekä varhaiselle dementoitumiselle. Joskus päiväkodissa ollessani harjoittelija kohtasin lähes terveen lapsella olevan downin, jonkalaisella on vielä toivoa pärjätä kohtuullisesti elämästä. Toinen kokemus on kiroileva down, joka oli kuin pieni lapsi aikuisen kehossa. Muuten kyllä osasi olla mukava, vaikka vaikeuksia oli tarkkaavaisuuden säätelyssä ja saattoi tehdä kesken suoritettavan tehtävän jotain ihan muuta. Oli lievän ja keskivaikean kehitysvamman välimaastossa. Jotkut ovat joutuneet kohtaamaan vielä pahempia downeja kuin minä.
Näitä keskusteluja on aika mielenkiintoistakin lueskella down lapsen äitinä🙂Välillä hirvittää ja välillä naurattaa🙈
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä syy kirjoitti:
Miksi ainostaan downsyndroomaa sairastavat ihmiset halutaan pois? Onhan olemassa vaikka ja mitä kehitysvammoja, jotka eivät ultrassa välttämättä näy. Mua kiinnostaa miksi nimenomaan tuota downia ultraillaan Suomessakin. Kertokaa viisaammat.
No kyllä siellä ultrassa seulotaan muutkin havaittavat kehitysvammat. Niskaturvotus esimerkiksi ilmenevä monissa muissakin vammoissa. Ja se yhdistelmäseula, johon kuuluu myös siis äidin verestä mitattavat tietyt hormonit , löytää muitakin trisomnioita kuin Downin! Ja NIPT-testi joka otetaan äidin verestä, löytää 99% varmuudella oisko ollut noin 15 erilaista kromosomihäiriötä. Eli kyllä niitä muitakin seulotaan, ei pelkkää downia. Käsittäväkseni Down on vammoista yleisin, tosin ei sekään kovin yleinen.
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa kyllä tuo ihan mahdottoman suuri moraalisäteily, jopa ihmiset joilla ei lapsia edes ole, väittävät että kyllä he vaan rakastaisivat yhtä lailla mongoloidia kuin normaaliakin lasta...
Niin varmaan tekisivät, mutta tuosta vammaisuudesta aiheutuu monia jälkiseuraamuksia, joita ei halauksilla ja rakkaudella paranneta.
Ei tule vissiin ihmisten mieleen, että pitäisi sen hienon moraalin ohella ajatella ihan pikkasen perheen muita lapsiakin, että mitä heidän hennoille harteilleen sälytetään kun halutaan itse olla niin moraalisesti yleviä.
Lähipiirissäni on perhe, jonka kolmesta lapsesta yksi oli todella vaikeasti vammainen. Sille ei kyllä voinut mitään tehdä etukäteen, koska hän vammautui synnytyksessä.
Mutta poika eli siis elämänsä tuoliin sidottuna tai sängyssä, eikä edistynyt koskaan että olisi voinut edes sanoa vaikka 'äiti' tai 'isä'. Ääntely oli sanatonta mölinää. Yöt tuo raukka tavallisesti potki kaikkea mihin ylettyi.
Parikymppisenä hänellä todettiin munuaissairaus, ja hänen isänsä luovutti hänelle toisen munuaisensa! Hirveä karuselli ja sähläys. Poika eli siirron jälkeen vain vähän aikaa.
Mutta kai vanhemmat pitivät omaa yksityistä helvettiään jonkinlaisena moraali- ja jeesuspisteiden hankinta-aikana. Terveistä lapsista viis, tuo vammainen tuotti heille niitä pisteitä 20+ vuotta.
Minusta tuollainen kyllä on suorastaan sairasta.
Jos kerran sikiötutkimuksissa todetaan vamman todennäköisyys, niin ainut oikea ratkaisu on abortti. Vain siten voidaan välttää yllä kerrotun kaltainen kauhea tulevaisuus.
Monet on niin luonnosta vieraantuneitaa. Keuhkosihan eräs äitikin mediassa, kuinka lääkärit tappoi hänen kehitysvammaisen tyttären keuhkokuumeeseen, vaikka oli alusta asti selvää, että jonakin päivänä lapselle tulee viimeinen keuhkokuume. Samanlaista raivoamista ei synny syöpäsairaan lapsen rankkojen hoitojen lopettamisesta, vaan hänelle suodaan viimeiset hyvät hetket perheen kanssa. Jostain syystä kehitysvammaiset lapset ovat jokin pyhä lehmä, vaikka tilanne olisi mikä ja sitten joku äiti saa laskea rahojaan, jotta saisi kystistä fibroosia sairastavalle lapselleen lääkityksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Abortin pitäisi olla pakollinen jos vammaisuus havaitaan riittävän ajoissa. Vammaisia lapsia synnyttävät sekä vammaiset lapset pitäisi steriloida.
Vierailija kirjoitti:
On moraalitonta abortoida downin perusteella, mutta terveen sikiön abortointi on ok? Make it make sense.
No johan nyt suomalaisten syntyvyyttä muutenkin heikennetään tietyn agendan nimissä. Hyvähän se on kehoittaa olemaan abortoimatta downiksi todettua sikiötä, josta ei tulevaisuudessa tule veronmaksajaa eikä tule synnyttämään veronmaksajia. Vai laitetaanko kohta kehitysvammaiset synnytystalkoisiin, kun meillä muutenkin tyhmät tekevät eniten lapsia. Näin saadaan Suomi nousuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa oikeastaan aika inhottavalta, jos on totta.
Miksi?
En ole abortin vastustaja, mutta minusta down ei ole välttämätön syy tehdä aborttia. Jokainen elämä on yhtä arvokas. Ja ei, ei ole minulla down-lasta, mutta muusta syystä kehitysvammainen eno on. Ja ihan yhtä tärkeä ja rakastettu perheen ja suvun jäsen kuin kuka tahansa muukin.
Ei kai se välttämätöntä ole tehdä, mutta kuka haluaa oikeasti oman loppuelämänsä menevän pilalle? Itse tekisin heti siltä istumalta abortin, jos kävisi ilmi, että lapsi on jollainlailla vammainen. Toki jos etenisi siihen vaiheeseen, ettei aborttia voi enää suorittaa, niin antaisin pois. Päätyy sitten laitokseen tai mihin laitetaankaan.
Myös olisi hyvä, jos nuo tutkimukset kehittyisivät niin tarkoiksi, että kaikki aspergerit/autistit/adhd:t olisi seulottavissa niillä, niin sama kohtalo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te rodunjalostajat kertokaa. Jos näette vaikeasti kehitysvammaisen lapsen äitinsä kanssa, mitä ajattelette? Mietittekö, että olisi pitänyt abortoida? Ette kuitenkaan tiedä onko lapsi vammautunut synnytyksessä, sen jälkeen, kaksivuotiaana...
Vierailija kirjoitti:
Mikä syy kirjoitti:
Miksi ainostaan downsyndroomaa sairastavat ihmiset halutaan pois? Onhan olemassa vaikka ja mitä kehitysvammoja, jotka eivät ultrassa välttämättä näy. Mua kiinnostaa miksi nimenomaan tuota downia ultraillaan Suomessakin. Kertokaa viisaammat.
No kyllä siellä ultrassa seulotaan muutkin havaittavat kehitysvammat. Niskaturvotus esimerkiksi ilmenevä monissa muissakin vammoissa. Ja se yhdistelmäseula, johon kuuluu myös siis äidin verestä mitattavat tietyt hormonit , löytää muitakin trisomnioita kuin Downin! Ja NIPT-testi joka otetaan äidin verestä, löytää 99% varmuudella oisko ollut noin 15 erilaista kromosomihäiriötä. Eli kyllä niitä muitakin seulotaan, ei pelkkää downia. Käsittäväkseni Down on vammoista yleisin, tosin ei sekään kovin yleinen.
Hyvä, jos todella vaikeat vammatkin voidaan nyt selvittää. Miksi kuitenkin juuri downista meuhkataan vaikka se ei ole niin vaikea?
Itse en ehkä olisi pystynyt tekemään aborttia.
Tuttavapiirissä on down-ihmisiä ja mielestäni hyvää elämää viettävät. (Noin lyhyesti ilmaistuna, ovat eri tasoisia, ja en sano, etteikö vanhemmilla/läheisillä olisi myös rankkaakin.)
Ystäväni on saanut 18-trisomia lapsen, ja hän on sitä mieltä, että lapsen elämä oli täydellinen. Ja en sano, pitkäänkö lapsi eli, mutta inhimillisesti ajateltuna lyhyen elämän. (Suomessa näiden elämää ei keinotekoisesti pitkitetä.) Ystäväni olisi halutessaan voinut tehdä abortin, mutta se olisi ollut myöhäisillä viikoilla. Ystäväni kuitenkin ajattelee, että kaikki elämä on arvokasta, ja että hänen lapsensa elämä oli hyvä ja täydellinen, vaikka se oli lyhyt. Tai ehkä juuri siksi.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tarjottiin hyvin painokkaasti sitä seulontaultraa, koska olin jo 36-vuotias, mutta kieltäydyin. Sanoin, etten tee sillä tiedolla mitään, mikä siitä ultrasta tulee. Hoitaja ymmärsi ja jätti asian sikseen. Terve lapsi syntyi.
Ilmeisesti asialla kuitenkin oli väliä, kun mainitsit, että terve lapsi syntyi.
Vierailija kirjoitti:
Olen synnyttänyt Down-lapsen muutama vuosi sitten. Np-mittaus tehtiin raskausaikana, ja sen mukaan riski Downiin oli yksi useaan tuhanteen. Olin lähes 40-vuotias.
Lapsen diagnoosi oli järkytys meille ja koko henkilökunnalle. Selvisi, että testi oli tehty väärin. Annoimme lapsen pois ja voin sydämen pohjasta sanoa, että olisin keskeyttänyt raskauden jos olisin tiennyt vammasta.
En ehkä lapsen vaan itseni takia.
Sinun kaltaisesi ihmisen ei olisi kyllä alun perinkään pitänyt tehdä lasta. Lapsi on sinun fyysinen jatkeesi, joten sinun kuuluisi pitää hänestä huolta niin kuin itsestäsi. Lapsen vamma vaan heijastaa omaa piilevää vammaasi, joten on paras olla nöyrä elämän edessä ja alistua siihen, mitä se sinulle itsestäsi paljastaa.
Vammaisille tiedossa entistä kovemmat ajat tulevaisuudessa
Useimmat vaikeat kehitysvammat eivät tule ilmi raskausaikana. Ultrassa ei näy kehitysvammat. Olisihan se melkoinen juttu, jos ultra kertoisi että tämä tyyppi ei sitten koskaan tunnista nimeään.