Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi te keski-ikäiset naiset pidätte lähes kolmekymppisiäkin vielä ihan pikkutyttöinä?
15.04.2022 |
Töissä etenkin tämän huomaa, asenne paistaa läpi jutuista ja rivienvälistä. Ette koe että nuoremmat naiset voisi olla vielä "oikeita naisia", ette halua kaverustua tai muutenkaan pitää yhtä. Olen 29v ja minulle on ihan sama minkä ikäinen ihminen on, aina voi yrittää tulla juttuun ja kaveerata, muut ominaisuudet merkitsee enemmän. Joo ei meillä ole vielä ehtinyt tulla elämänkokemusta saman verran kuin vaikkapa yli 45 vuotiailla mutta miksi sitä pitää tuoda ilmi monessa asiassa? Miksi ei voi tutustua siihen nuorempaan naiseen ihmisenä? Koette että meillä ei voi mitenkään olla mitään yhteistä tai yhteisiä jutunaiheita kun ollaan vielä niin nuoria. Eihän ne nuoret sitä ja tätä... En voisi kuvitellakaan että oman työpaikan "vanhemmat" naiset haluaisi minusta vaikka lenkkiseuraa ja varsinkaan kun en halua tarkoituksella rueta murtamaan heidän asenteitaan ja ennakkoluuloja. Minulle taas just vaikka lenkkiseuraksi kävisi ihan minkä ikäinen vaan jos juttuun tulemme muuten.
Olen tietyssä mielessä ollut ns vanha sielu, bilettämisjutut ym nuorten elämään kuuluvat jutut ei ole oikein koskaan kuuluneet omaan elämään, varmaan kun olen ollut vähän yksinäinen aina. Olen viihtynyt mökkeillessä, keittiöhommissa ja puutarhahommien kimpussa jo useamman vuoden. Seuraan uutisia, katson dokumentteja, luen kirjoja jne eli osaan keskustella muustakin kuin miehistä, biletyksestä ja ulkonäköjutuista. Silti, olen se naiivi nuori nainen, joka ei voi ymmärtää sitä ja tätä, eikä siihen kannata edes tutustua.
Kommentit (84)
Kun itse olin reilu parikymppinen, mun lähimmät työkaverit oli 34 v ja 50 v. Hyvin tultiin juttuun. Nyt kun lähestyn viittäkymppiä, tykkään kaikenikäisistä työkavereista, kunhan ovat reiluja ja mukavia. En sihtaudu alentuvasti kehenkään. Joskus vaan tuntuu, että jotkut nuoremmat pitävät minua jo ikäloppuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä joskus mietin, johtuisiko tuo ilmiö nyt kärjistäen ainakin osittain tästä:
Se työpaikan kolmekymppinen on kenties lapseton, työ innostaa, energiaa riittää ja elämässä on mielekästä tekemistä. Sillä nelikymppisellä voi olla tosi hektiset vuodet menossa: pikkulapsia/teinejä kotona, omat iäkkäät vanhemmat ehkä sairastelee/kuolevat, työ ei ehkä anna enää niin paljon, monessa paikassa heiltä odotetaan toisista huolehtimista jne. Siis että nelikymppisiä revitään moneen suuntaan ja voi olla aika työläskin vaihe elämää. Siinä kun itse on väsynyt niin saattaa ärsyttää se työpaikan pirteä kolmekymppinen, joka purjehtii hymyillen vastaan.
Miksi oletat, että sillä nelikymppisellä on iälläät vanhemmat? Ne on just päässeet monella eläkkeelle, nauttivat elämästään jne.
Se kolmekymppinen sen sijaan on koko ajan haku päällä ja kauhuissaan, että ei kelpaa kenellekään. Vanhemmat kyselee, että eikö ole vielä löytynyt ketään ja kamala kateus sitä nelikymppistä kohtaan, jonka lapset ei ole enää päiväkodissa ja omaa aikaa riittää harrastuksiin.
Miksi oletat että nelikymppisellä on lapsia?
Ps. aikaa riittää harrastuksiin paremmin jos ei lisäänny, eikä lisääntyminen ole pakollista tai edes suotavaa
En suhtaudu (olen 43). Minusta on kivaa jos kavereina on monenikäisiä, näköisiä ja taustaisia. Tykkään keskustella ja tehdä asioita monenlaisten ihmisten kanssa. Harmi, että sinulla on tuollaisia kokemuksia.
Minä pidän kyllä suurinta osaa naisista lapsina, ihan iästä riippumatta, ehkä pois lukien jotkut 80 vuotiaat.
Täältä palstalta olen oppinut sen että naisille ei voi laittaa mitään vastuuta. Pidän oikeastaan naisia jopa lapsiakin lapsempana. Minulle laitettiin enemmän vastuuta 8 vuotiaana kuin mitä tällä palstalla naiset hyväksyisivät itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Olen pian 40v ja tunnistan tuon ilmiön. Muistan myös, kuinka rasittavaa se oli. Tietävää hymähtelyä ja "voi lapsirakas" - henkistä asennetta. Aion pitää huolen, että en itse ala tuollaiseksi nuorempia naisia kohtaan.
.
Kettuilun korkeinta astetta tuo "voi lapsirakas!"-puhetyyli. Että minä näen punaista jos joku sen sanoo, vaikka vain toiselle ihmiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä pidän kyllä suurinta osaa naisista lapsina, ihan iästä riippumatta, ehkä pois lukien jotkut 80 vuotiaat.
Täältä palstalta olen oppinut sen että naisille ei voi laittaa mitään vastuuta. Pidän oikeastaan naisia jopa lapsiakin lapsempana. Minulle laitettiin enemmän vastuuta 8 vuotiaana kuin mitä tällä palstalla naiset hyväksyisivät itselleen.
Hahaha, miehet aina kuvittelee että he kantavat enemmän vastuuta perheestä jos vaikka kerran kantaa kauppakassin kotiin tai kokkaa yhden aterian. Ollaan niin vastuunkantajia ja aikuisia olevinaan. On niin nähty.
30-vuotiailla naisilla on ajatusmaailma usein vielä parikymppisen tasolla, mutta valitettavasti naaman rupsahtaneisuus kertoo ihan muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä 40+ on vielä niin nuoria itsekin, että hyvin tulee juttuun. Taas useat yli 50-vuotiaat käyttäytyivät tosi alentavasti meitä 3-kymppisiäkin kohtaan. Itse olen muuttanut 16-vuotiaana pois kotoa ja ollut siitä asti täysin itsenäinen, joten ottihan se päähän. Jopa pomo sanoi kerran, ettei "nuorten" tulisi puhua yhteisissä kokouksissa, ollaan siellä vaan keräämässä kompetenssia.
Vierailija kirjoitti:
Minä pidän kyllä suurinta osaa naisista lapsina, ihan iästä riippumatta, ehkä pois lukien jotkut 80 vuotiaat.
Täältä palstalta olen oppinut sen että naisille ei voi laittaa mitään vastuuta. Pidän oikeastaan naisia jopa lapsiakin lapsempana. Minulle laitettiin enemmän vastuuta 8 vuotiaana kuin mitä tällä palstalla naiset hyväksyisivät itselleen.
Ai nainen on lapsempi kuin tyttö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tätä saisi ääneen sanoa, mutta osalle se nuorempi nainen on uhka. Vaikkei se nuorempi nainen oikeasti olisi mitenkään uhkaava, niin toinen nainen voi hänet sellaiseksi kokea.
Olen huomannut että nyrpeimmin minuun suhtautuvat naiset ovat niitä joilla on vahvin sukupuolivietti, eli hihittelevät ja liehittelevät miesten seurassa, seuran sukupuoli vaikuttaa heillä vahvasti käytökseen.
kertoo miksi naisten työskentelyn tulos on aina mitä sattuu.
Hmm kuulostaa ikävälle, onneksi en omassa työssäni ole törmännyt tuommoiseen enää vuosiin. Minun työpaikalla on naisia (ja miehiä) joiden lapset on minun ikäisiä, mutta alun jälkeen juttu on alkanut luistaa hyvin eikä ikäero häiritse - toki se välillä näkyy joissain asioissa. Osa työkavereista on ollut samalla firmalla töissä jo ennen kuin olen syntynyt joten selvähän se että kokemusta on eri lailla, mutta kyllä se on vaan vahvuus että on eri ikäistä porukkaa. Joskus n. 25v iässä muistan vielä törmänneeni tuohon kuvattuun ilmiöön, mutta nyt vähän yli kolmekymppisenä kun alkaa olla työkokemusta taustalla jo monia vuosia ja kaksi lasta niin ei kukaan enää "tytöttele". Ei miehet eikä naiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohtelen kaikkia tasapuolisesti iästä, rodusta ja koulutuksesta riippumatta. Henkilökohtaisesti kuitenkin muistan kuinka lapsellinen olin vielä kolmekymppisenä, ei ollut elämä vielä koulinut. Sen jälkeen on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista, sekä hyvässä että pahassa, ja nykyisin vain hymähtelen kaikenlaisille sattumuksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pian 40v ja tunnistan tuon ilmiön. Muistan myös, kuinka rasittavaa se oli. Tietävää hymähtelyä ja "voi lapsirakas" - henkistä asennetta. Aion pitää huolen, että en itse ala tuollaiseksi nuorempia naisia kohtaan.
.
Kettuilun korkeinta astetta tuo "voi lapsirakas!"-puhetyyli. Että minä näen punaista jos joku sen sanoo, vaikka vain toiselle ihmiselle.
Hoitajaketjussa hoitaja hyökkäsi solvaamaan muiden ihmisten ammatteja ja työnkuvaa noilla sanoilla, vaikka hänen työtään ei siinä arvosteltu 😑
"Voi lapsikulta, ihanko palavereissa pitää istua töissä, onpa raskasta <333"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tätä saisi ääneen sanoa, mutta osalle se nuorempi nainen on uhka. Vaikkei se nuorempi nainen oikeasti olisi mitenkään uhkaava, niin toinen nainen voi hänet sellaiseksi kokea.
Olen huomannut että nyrpeimmin minuun suhtautuvat naiset ovat niitä joilla on vahvin sukupuolivietti, eli hihittelevät ja liehittelevät miesten seurassa, seuran sukupuoli vaikuttaa heillä vahvasti käytökseen.
kertoo miksi naisten työskentelyn tulos on aina mitä sattuu.
Millä alalla olet?
Vierailija kirjoitti:
30-vuotiailla naisilla on ajatusmaailma usein vielä parikymppisen tasolla, mutta valitettavasti naaman rupsahtaneisuus kertoo ihan muuta.
kasvatus kysymys.
olin ulkomailla kylässä ja luulin erästä naista isännän vaimoksi koska käyttäytyi kuin 30 tai siis nykyään kuin 40 vuotias. oli perheen tytär iältään 15 vuotias....
Oman aseman pönkitys ja simputus. Vähättely. Aiemmin oli kai normaalimpaa, että tytöteltiin rankasti. Miehiltä ei ole enää sallittua.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä 40+ on vielä niin nuoria itsekin, että hyvin tulee juttuun. Taas useat yli 50-vuotiaat käyttäytyivät tosi alentavasti meitä 3-kymppisiäkin kohtaan. Itse olen muuttanut 16-vuotiaana pois kotoa ja ollut siitä asti täysin itsenäinen, joten ottihan se päähän. Jopa pomo sanoi kerran, ettei "nuorten" tulisi puhua yhteisissä kokouksissa, ollaan siellä vaan keräämässä kompetenssia.
Täysin itsenäinen alaikäisenä? Onhan sellaisella vielä huoltajatkin ja saitko töitä tarpeeksi että sait maksettua elämisesi?
Itse samanikäinen ja poismuuton esti se etten saanut töitä.
Vierailija kirjoitti:
Hmm kuulostaa ikävälle, onneksi en omassa työssäni ole törmännyt tuommoiseen enää vuosiin. Minun työpaikalla on naisia (ja miehiä) joiden lapset on minun ikäisiä, mutta alun jälkeen juttu on alkanut luistaa hyvin eikä ikäero häiritse - toki se välillä näkyy joissain asioissa. Osa työkavereista on ollut samalla firmalla töissä jo ennen kuin olen syntynyt joten selvähän se että kokemusta on eri lailla, mutta kyllä se on vaan vahvuus että on eri ikäistä porukkaa. Joskus n. 25v iässä muistan vielä törmänneeni tuohon kuvattuun ilmiöön, mutta nyt vähän yli kolmekymppisenä kun alkaa olla työkokemusta taustalla jo monia vuosia ja kaksi lasta niin ei kukaan enää "tytöttele". Ei miehet eikä naiset.
Onko tytöttely perustellumpaa sellaiselle vähän yli kolmekymppiselle, jolla ei ole työkokemusta useita vuosia eikä ole lisääntynyt?
ohis
Osa ihmisistä on todella rajoittuneita. Huomaan omista tutuistani myös tämän piirteen.
Alue: Aihe vapaa
Miksi oletat, että sillä nelikymppisellä on iälläät vanhemmat? Ne on just päässeet monella eläkkeelle, nauttivat elämästään jne.
Se kolmekymppinen sen sijaan on koko ajan haku päällä ja kauhuissaan, että ei kelpaa kenellekään. Vanhemmat kyselee, että eikö ole vielä löytynyt ketään ja kamala kateus sitä nelikymppistä kohtaan, jonka lapset ei ole enää päiväkodissa ja omaa aikaa riittää harrastuksiin.