Mikä vaivaa ihmistä, joka kertoo kyllä ummet ja lammet kun häneltä kysytään jotain, mutta ei esitä toiselle yhtään vastakysymyksiä?
Joo no ei selkeästikään kiinnosta, mutta en minäkään niissä tilanteissa vapaaehtoisesti ole vaan olosuhteiden pakosta.
Kommentit (104)
On kohtelias, koska vastaa kysymyksiin.
On hyvin tyypillistä, etteivät keskustelukumppania kiinnosta minun ajatukseni ja puheeni. Kuitenkaan ei tarvita senttiäkään puhekumppanin suusta sisään pudottaa, kun sieltä rupeaa jo tulemaan loputonta juttua tuutin täydeltä sillä oletuksella, että minua kiinnostaa. Kyse on itsekkyydestä ja myös sosiaalisesta taitamattomuudesta.
Emmä koskaan keksi mitään kysyttävää. En edes täällä :D
Nykyaikainen minä minä -ihminen, ap.
Autismi, adhd tai sitten sinun kuulumiset ei kiinnosta.
Mä olin nuorena varmaan just tommonen. Johtuu siitä, etten osannut ollenkaan ns. small talkkia, mutta keskustelua jollakin tavalla ylläpitääkseni kerroin kyllä kysyttäessä omista asioistani.
Nyt yli kolmekymppisenä olen oppinut vastavuoroisempaan small talkkiin.
On kovin vaikeaa pitää mielessä sitä vanhaa mutta hyvää muistutusta yhden suun ja kahden korvan olemassaolosta: sinulla on yksi suu, joten puhu sana, ja kaksi korvaa, joten kuuntele kaksi sanaa!
Huono kotikasvatus. Kyseessä on opittava taito.
Moni aikuinenkin on valitettavasti aika yksinkertainen (ei keksi mitään sanottavaa, järjenjuoksu on liian hidasta sosiaaliseen kanssakäymiseen), osalla taas kyse on ihan vain metsäläisyydestä, eli käytöstavat ovat jääneet oppimatta eikä ihminen itse edes tunnista niiden tarvetta.
Kaikille tapahtuu elämässä enemmän tai vähemmän samat asiat, mitä niitä kertaamaan.
Small talkihan on täysin vapaaehtoista, ei sitä tarvitse olosuhteiden pakosta harrastaa ellet ole hengenvaarassa.
Voithan kertoa omista asioistasi hienovaraisesti "kiilaamalla" samalle puhekaistalle oman asiasi. Ei aina kannata odottaa toiselta kiinnostusta omia juttuja kohtaan.
Itse kohtaan tyyppejä, jotka kysyvät minulta jotain, mutta jo ensi lauseeni jälkeen haluavatkin kertoa runsassanaisesti vaan omia juttujaan.
Ja jos ei viihdy jonkun ihmisen kanssa, voi kääntyä tilanteesta pois.
Vierailija kirjoitti:
Huono kotikasvatus. Kyseessä on opittava taito.
Moni aikuinenkin on valitettavasti aika yksinkertainen (ei keksi mitään sanottavaa, järjenjuoksu on liian hidasta sosiaaliseen kanssakäymiseen), osalla taas kyse on ihan vain metsäläisyydestä, eli käytöstavat ovat jääneet oppimatta eikä ihminen itse edes tunnista niiden tarvetta.
Ei sillä kotikasvatuksella ole tässä väliä. Äitini on tuollainen ja minä en, mitäs siihen sanot?
Itsekäs, sosiaalisesti kehittymätön hössö. Muka sosiaalinen, mutta oikeasti heikko itsetuntoinen, peitää tätä jatkuvalla höpinällä mistä vaan. Usein myös narskutaipuvainen, me mysel and I- tyyppi.
Mä en taas ymmärrä ihmisiä, jotka tarvitsevat jonkun haastattelemaan kyetäkseen puhumaan. Oletteko 6 vuotiaita jotka seistä tönöttävät hiljaa jos niiltä ei kysy jotain? Miksi et osaa normaalia keskustelua, jossa molemmat osaavat tuoda keskusteluun omia mielipiteitään ja kuulumisiaan ilman, että toisen pitää koko ajan kysellä jotain?
Diilissä sitä kutsutaan oman tilan ottamiseksi itselle...
Niin. Vaivaako sitä itse asiassa mikään? Pikemminkin tulee mieleen nykypäivän menestyjätyyppi. Kaikki pyörii oman navan ympärillä...
Vierailija kirjoitti:
Mä en taas ymmärrä ihmisiä, jotka tarvitsevat jonkun haastattelemaan kyetäkseen puhumaan. Oletteko 6 vuotiaita jotka seistä tönöttävät hiljaa jos niiltä ei kysy jotain? Miksi et osaa normaalia keskustelua, jossa molemmat osaavat tuoda keskusteluun omia mielipiteitään ja kuulumisiaan ilman, että toisen pitää koko ajan kysellä jotain?
Kun ei saa edes suunvuoroa! Sitten jos menet jotain sanomaan sillä välillä kun papupata haukkaa happea niin se mulkaisee sinua vihaisena kun menit keskeyttämään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en taas ymmärrä ihmisiä, jotka tarvitsevat jonkun haastattelemaan kyetäkseen puhumaan. Oletteko 6 vuotiaita jotka seistä tönöttävät hiljaa jos niiltä ei kysy jotain? Miksi et osaa normaalia keskustelua, jossa molemmat osaavat tuoda keskusteluun omia mielipiteitään ja kuulumisiaan ilman, että toisen pitää koko ajan kysellä jotain?
Kun ei saa edes suunvuoroa! Sitten jos menet jotain sanomaan sillä välillä kun papupata haukkaa happea niin se mulkaisee sinua vihaisena kun menit keskeyttämään!
Eihän tämä ole sama asia kuin kyselemättömyys.
Minä odotan että keskustelukumppani kertoo ihan itse sen mitä haluaa. En jaksa ihmisiä joita täytyy sosiaalisesti ”hyysätä” ja huolehtia heidän viihtyvyydestään. Kerro jos on asiaa, kysy jos haluat tietää. Sellaiset ihmiset jotka odottavat että heille tuodaan asiat hopeatarjottimella, tippuvat nopeasti pois kelkasta.
Tuota olen itsekin miettinyt.