Pelkään lastani :(
Lapsi on nyt 8-vuotias. Neuvolassa huomattiin joskus 2-3 vuotiaana ettei poika ole ihan ”normaali”. Mitään diagnoosia ei ole saanut. Koulu sujuu hyvin, ja kavereita on. Hän on erittäin väkivaltainen ja lyö usein myös minua ja miesystävääni.
En tiedä mikä mennyt kasvatuksessa pieleen.
Pelkään että lyö tai ylipäätään satuttaa pikkuveljeään.
Voi oikeasti kuulostaa järkyttävältä että ”pelkään” häntä, mutta siltä minusta tuntuu. Saattaa vetää herneet nenään jo jostain tietystä äänestä. ADHD - tutkimukset tehty, ei hänellä ole sitä, misofonian (SSSS) todennäköisyyttä mietitty perheneuvolassa. En tiedä enää mitä teen :(((
Kommentit (404)
Vierailija kirjoitti:
Voi jukopliuta mitä sontaa täällä ihmiset taas kirjoittaa! Syy ei ole aina vanhemmissa, ja erittäin epätodennäköisesti sellaisissa vanhemmissa, jotka etsivät lapselleen apua.
Itselläni 11-vuotias ADHD/autismin kirjon poika, jonka kanssa elämä ollut uuvuttavaa ja raskasta aina 2-vuotiaasta, jolloin vein ensimmäisen kerran perheneuvolaan, kun poika pissaili tahallaan matoille. Monta ovea olen kolkuttanut ja vähintään yhtä monta kertaa syytä on etsitty minusta.Olin pitkään lääkevastainen ja koin sen henkilökohtaisena epäonnistumisena. Vuosi sitten otettiin kuitenkaan käyttöön Risperidon, ja se on muuttanut perheen elämän kokonaan! Minun lyömisen ja uuvuttavat, aiemmin lähes päivittäiset kiinnipidot ensin harvenivat ja reilun kuukauden päästä jäivät käytännön kokonaan pois. Veljen hakkaaminen jatkui n. 10 kk, kunnes yllättäen loppui sekin.
Vinkkini AP:lle on mennä yksityiselle neurologille jos on varaa, jos, koita saada apua päivystyksen kautta tai kutsu ambulanssi, kun väkivaltatilanne on päällä. Saatatte saada apua sitä kautta nopeammin. Ja älä pelkää kokeilla lääkehoitoa, se ei yleensä lapsilla ole pysyvä ratkaisu vaan sitä käytetään käytösmallien muuttamiseen. Tsemppiä ja voimia, et ole ainoa vastaavanlaisessa tilanteessa!
Vielä unohtui kommentoida täällä esitetty ajatus siitä, että vain huonosti itseään ilmaiseva autistit lyövät-ei todellakaan pidä paikkaansa meidän tapauksessamme! Monella kirjon ihmisellä on omanlaisensa haasteet, eli ei kannata sulkea autismin kirjon tai muun diagnoosin mahdollisuutta pois, vaikka ei kaikki kohdat täyttyisikään.
Lapsen luokalla oli kerran tollanen. Rikkoi karttakepin, suuttui ”sipuli”-sanasta, oli huono häviäjä, antoi turpiin…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kasvatetaan ilman rajoja, tulos alkaa näkyä 7-10 vuoden iässä. Silloinkin rajojen asettamisen sijaan vanhemman ainoa reaktio on pelko omaa lastaan kohtaan. Näitä on Suomi täynnä, hirveästi yritetään metsästää diagnoosia ja ollaan raivoissaan, kun sitä ei saada, sillä diagnoosin taakse on kiva piiloutua. On ikävämpää myöntää, ettei ole itse onnistunut kasvattajana.
Sanoiko ap, että on kasvattanut ilman rajoja? Mikä tämmöisiä huutelijoita vaivaa? Onko kenties kasvatettu ilman rajoja, kun ei ole käytöstapoja?
sitä se vapaakasvatus tekee
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jukopliuta mitä sontaa täällä ihmiset taas kirjoittaa! Syy ei ole aina vanhemmissa, ja erittäin epätodennäköisesti sellaisissa vanhemmissa, jotka etsivät lapselleen apua.
Itselläni 11-vuotias ADHD/autismin kirjon poika, jonka kanssa elämä ollut uuvuttavaa ja raskasta aina 2-vuotiaasta, jolloin vein ensimmäisen kerran perheneuvolaan, kun poika pissaili tahallaan matoille. Monta ovea olen kolkuttanut ja vähintään yhtä monta kertaa syytä on etsitty minusta.Olin pitkään lääkevastainen ja koin sen henkilökohtaisena epäonnistumisena. Vuosi sitten otettiin kuitenkaan käyttöön Risperidon, ja se on muuttanut perheen elämän kokonaan! Minun lyömisen ja uuvuttavat, aiemmin lähes päivittäiset kiinnipidot ensin harvenivat ja reilun kuukauden päästä jäivät käytännön kokonaan pois. Veljen hakkaaminen jatkui n. 10 kk, kunnes yllättäen loppui sekin.
Vinkkini AP:lle on mennä yksityiselle neurologille jos on varaa, jos, koita saada apua päivystyksen kautta tai kutsu ambulanssi, kun väkivaltatilanne on päällä. Saatatte saada apua sitä kautta nopeammin. Ja älä pelkää kokeilla lääkehoitoa, se ei yleensä lapsilla ole pysyvä ratkaisu vaan sitä käytetään käytösmallien muuttamiseen. Tsemppiä ja voimia, et ole ainoa vastaavanlaisessa tilanteessa!Ambulanssi nepsylapsen takia?? Mitä helv..
Öö, miksei?
asianajaja kirjoitti:
Lapsesi voi olla psykopaatti.
Ei välttämättä. Voi olla kyse myös nepsy (neuropsykiatrisista) haasteista. Onko OCD:ta, Tourettea, Aspergeria tutkittu?
Vierailija kirjoitti:
Lapsen luokalla oli kerran tollanen. Rikkoi karttakepin, suuttui ”sipuli”-sanasta, oli huono häviäjä, antoi turpiin…
ja tulit sitten tänne hänestä kertomaan.
tiedoksi tolle yhdelle.
OCD on pakko-oireinen häiriö.
Asperger on tutkittu jo. (Ei saanut diagnoosia)
Tourette on nykimishäiriö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jukopliuta mitä sontaa täällä ihmiset taas kirjoittaa! Syy ei ole aina vanhemmissa, ja erittäin epätodennäköisesti sellaisissa vanhemmissa, jotka etsivät lapselleen apua.
Itselläni 11-vuotias ADHD/autismin kirjon poika, jonka kanssa elämä ollut uuvuttavaa ja raskasta aina 2-vuotiaasta, jolloin vein ensimmäisen kerran perheneuvolaan, kun poika pissaili tahallaan matoille. Monta ovea olen kolkuttanut ja vähintään yhtä monta kertaa syytä on etsitty minusta.Olin pitkään lääkevastainen ja koin sen henkilökohtaisena epäonnistumisena. Vuosi sitten otettiin kuitenkaan käyttöön Risperidon, ja se on muuttanut perheen elämän kokonaan! Minun lyömisen ja uuvuttavat, aiemmin lähes päivittäiset kiinnipidot ensin harvenivat ja reilun kuukauden päästä jäivät käytännön kokonaan pois. Veljen hakkaaminen jatkui n. 10 kk, kunnes yllättäen loppui sekin.
Vinkkini AP:lle on mennä yksityiselle neurologille jos on varaa, jos, koita saada apua päivystyksen kautta tai kutsu ambulanssi, kun väkivaltatilanne on päällä. Saatatte saada apua sitä kautta nopeammin. Ja älä pelkää kokeilla lääkehoitoa, se ei yleensä lapsilla ole pysyvä ratkaisu vaan sitä käytetään käytösmallien muuttamiseen. Tsemppiä ja voimia, et ole ainoa vastaavanlaisessa tilanteessa!Ambulanssi nepsylapsen takia?? Mitä helv..
Öö, miksei?
No mitä järkeä on soittaa ambulanssi tilanteessa jossa kukaan ei ole hengenvaarassa? Soittaisitko itse?
Millainen on ulkonäöltään. Lievä / keskiasteen kehitysvamma? Outoa kyllä jos ei aiemmin ole huomattu.
Voi hyvää päivää, sanon minä. Koulussa käyttäytyy hyvin?
Vierailija kirjoitti:
Millainen on ulkonäöltään. Lievä / keskiasteen kehitysvamma? Outoa kyllä jos ei aiemmin ole huomattu.
Fas:in tunnistettavin piirre on ohut ylähuuli!
Vierailija kirjoitti:
ap käynyt taasen porvoossa
niinpä, provo 0/5
Vierailija kirjoitti:
Ongelmana ei siis ole 8-vuotiaan taipumus lyödä. Ongelmana on, että ap ei voi ilman jättää nuorempaa lasta väkivaltaisen lapsen vastuulle, tietäessään, että oikeastaan vastuu on hänen. Se onkin dilemma!
Joo tämä on se ongelma. Ihmiset ei tajua aloituksesta, mikä on puheenaihe.
Adhd tutkimukset varmasti tehty? Milloin tehtiin? Alle 7-vuotiaille niitä ei yleensä tehdä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap käynyt taasen porvoossa
niinpä, provo 0/5
AP tuhlaa toisten elämää fantasioillaan.
Vierailija kirjoitti:
Joko on koti siivottu?
On. Entä sinulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jukopliuta mitä sontaa täällä ihmiset taas kirjoittaa! Syy ei ole aina vanhemmissa, ja erittäin epätodennäköisesti sellaisissa vanhemmissa, jotka etsivät lapselleen apua.
Itselläni 11-vuotias ADHD/autismin kirjon poika, jonka kanssa elämä ollut uuvuttavaa ja raskasta aina 2-vuotiaasta, jolloin vein ensimmäisen kerran perheneuvolaan, kun poika pissaili tahallaan matoille. Monta ovea olen kolkuttanut ja vähintään yhtä monta kertaa syytä on etsitty minusta.Olin pitkään lääkevastainen ja koin sen henkilökohtaisena epäonnistumisena. Vuosi sitten otettiin kuitenkaan käyttöön Risperidon, ja se on muuttanut perheen elämän kokonaan! Minun lyömisen ja uuvuttavat, aiemmin lähes päivittäiset kiinnipidot ensin harvenivat ja reilun kuukauden päästä jäivät käytännön kokonaan pois. Veljen hakkaaminen jatkui n. 10 kk, kunnes yllättäen loppui sekin.
Vinkkini AP:lle on mennä yksityiselle neurologille jos on varaa, jos, koita saada apua päivystyksen kautta tai kutsu ambulanssi, kun väkivaltatilanne on päällä. Saatatte saada apua sitä kautta nopeammin. Ja älä pelkää kokeilla lääkehoitoa, se ei yleensä lapsilla ole pysyvä ratkaisu vaan sitä käytetään käytösmallien muuttamiseen. Tsemppiä ja voimia, et ole ainoa vastaavanlaisessa tilanteessa!Ambulanssi nepsylapsen takia?? Mitä helv..
Öö, miksei?
No mitä järkeä on soittaa ambulanssi tilanteessa jossa kukaan ei ole hengenvaarassa? Soittaisitko itse?
Soittaisin myös, jos olisi esim. jalka poikki (eli ei hengenvaaraa). Mutta - jos lapsi on niin väkivaltainen, että vanhempi ei voi hänen käytöstään yksin/kotivoimin rajoittaa, tarvitaan terveydenhuoltohenkilökunnan apua. Toisille ja mahdollisesti itselleen vaarallinen henkilö tarvitsee kiireellistä apua. Jos tilanne on oikeasti näin paha, mieluummin kutsun alakoululaiselle lanssin, kuin 16 ikävuodesta eteenpäin poliisin.
Lapsesi voi olla psykopaatti.