Miksi meitä painostetaan tekemään lapset pienellä ikäerolla?
Perheessämme on pian 1 v täyttävä lapsi. Raskaus oli todella vaikea ja vasta nyt vauvavuoden lopulla alan olla fyysisesti kunnossa vaikean raskauden ja synnytyksen jäljiltä. Vauvallamme oli alussa isoja terveyshaasteita, joiden takia molempien vanhempien jaksaminen on ollut koetuksella. Vaikka arki on nyt sellaista " normaalia vauvaperheen elämää" ja nyt jo helpompaa, niin ei jakseta tässä vaiheessa mitään ylimääräistä, vaan keskitytään toipumaan tuosta vaikeasta ajasta. Tukiverkkoja ei ole lainkaan, joten arki lapsen kanssa on täysin minun ja miehen hoidettavana. Emme kumpikaan jaksaisi mieheni kanssa nyt uutta raskausaikaa ja vauvavuotta. Haluamme keskittyä tähän lapseen ja taata hänelle mahdollisimman hyvän varhaislapsuuden. Emme edes ole varmoja, haluammeko toista lasta, vaikka vauva todella rakas onkin. Olemme ajatelleet, että katsomme toisen lapsen mahdollisuutta parin kolmen vuoden päästä. Raskaus oli keholleni todella rankka ja tarvitsen aikaa toipua rauhassa ja kerätä voimia. En halua tässä vaiheessa tehdä päätöstä mahdollisesta toisesta lapsesta, enkä kyllä toista raskautta nyt jaksaisikaan.
Nyt vauvan lähestyessä vuoden ikää on alkanut tulla painostusta, että meidän pitäisi tehdä pian toinen lapsi, jotta vauva saisi itselleen sisaruksen pienellä ikäerolla. Näitä kommentteja on tullut niin tutuilta kuin hyvin etäisiltäkin ihmisiltä. Miksi ihmeessä ihmiset painostavat, että lapset pitäisi tehdä pienellä ikäerolla? Kurjaa tuo painostaminen siksikin, kun eiväthän ihmiset edes tiedä, voinko saada lisää lapsia. Siinäkään ei mielestäni ole mitään pahaa, jos yksi lapsi on riittävästi tai haluaa sisaruksille isomman ikäeron.
Kommentit (87)
Imeisesti sen takia että ne tulevat halvemmaksi.
Miksi koet normaalin keskustelun painostamisena? Oletko kertonut tuntemuksistasi? Ihmiset eivät puhu tuollaisia painostaakseen tai kiusatakseen, vaan siksi, että olis jotain keskusteltavaa. Säästäkään ei voi kokoajan keskustella...
Vierailija kirjoitti:
Miksi koet normaalin keskustelun painostamisena? Oletko kertonut tuntemuksistasi? Ihmiset eivät puhu tuollaisia painostaakseen tai kiusatakseen, vaan siksi, että olis jotain keskusteltavaa. Säästäkään ei voi kokoajan keskustella...
Mielestäni on muutamia asioita, joista ei koskaan mennä kysymään keneltäkään ilman, että ihminen itse ottaa aiheen esille. Tällaisia aiheita on mm. lapsettomuus/lasten hankkiminen. Enhän minäkään mene kyselemään joltakaan puolitutulta, että koskas olet viimeksi potenut virtsaputkentulehdusta, mites sun uskonasioiden laita on tai onkos puolisosi pettänyt sinua joskus.
Tilastot osoittavat ettå jos lapset syntyvät hyvin pienellå ikäerolla niin ero tulee varmimmin.
Naisen kehon pitää saada toipua eli 2-3v ikäero vähintään.
Äidit haluavat olla kotona ja helpointa se on, kun saa lapset pienellä ikäerolla eli max 2,5 v välissä. Silloin ei joudu selittelemään sitä, että viihtyy tekemättä palkkatöitä.
Vierailija kirjoitti:
Just luin ketjua, jossa harmiteltiin sitä, miten vaikea on saada vauva ja taapero illalla nukkumaan. Että ei ole helppoa noiden pienten ikäerojen kanssa!
Se oli trolli.
Aloittajalle: älä kuvittele tarkkoja ajankohtia, ellei sellaisia esitetä.
Jos esitetään uudelleen kehoituksia, etkä niistä tykkää, sano että kiva kun pitävät lapsista! tms.
3-4 vuotta on aika optimi. Itselle ja lapsille ja pitkällä tähtäimellä... Siis lasten aikuisuuteen asti.
Oletko vanha? Jos ikä lähentelee 50, saattavat ajatella, että älä hyvä ihminen vitkuttele kuten ensimmäisen kanssa... Lähes puoli vuosisataa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on jännä juttu. Meille ei ole kukaan sanonut moista, ei tuttu eikä tuntematon. Onkohan meillä kuulossa vikaa? Vai olemmeko niitä, jotka eivät koko ajan odota kuulevansa loukkauksia.
aika monille tullaan sanomaan tästä. meillä lapsi oli n. 2 kk, kun ekat tuli jo kyselemään, että koskas seuraavaa aletaan tekemään...
Aika harvalle loppujen lopuksi. Vain kaikestaloukkaantujat keksivät, että heitä painostetaan.
Normaali aikuinen ei kysele keneltäkään lapsentekemisestä. Se on maailman henkilökohtaisin asia eikä 100% kuulu kenellekään muulle kuin sille pariskunnalle. Pitää olla kyllä tosidille jos ei tätä tajua.
Pahanilkiset ihmiset haluaa pistää vahingon kiertämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näihin kannattaa aina vastata ihan tahallaan jotain raflaavaa, esim. että kohtuni jouduttiin poistamaan. Tukkii turvat oikein hyvin.
Tää on hyvä vastaus. Kun se toinen sitten syntyy 4-5 vuoden kuluttua, niin saa kuulla, että lapsi on adoptoitu, koska "sun kohtuhan poistettiin".
Turha niitä vastauksia on alkaa valehtemaan.
Älä ap anna muiden ihmisten sanoille tuollaista painoarvoa ja valtaa, vaan anna niiden mennä toisesta korvasta ulos. Toimikaa niin kuin itse parhaaksi näette, ihan turhaa siinä on kuunnella muiden näkemyksiä siitä miten teidän tulisi elää elämäänne.
Minulla on 9 v vanhempi veli ja jos minä hankkisin lapsia, hankkisin ne 2-3 vuoden ikäerolla.
Jos noin hankalaa ollut niin parempi levätä. Kun kaikki mennyt helposti niin jatkoa helpottaa se sisarus alle 3v. ikäerolla. Ei tarvitse itse kokoajan leikkiä lapsen kanssa ja pitää seuraa, meillä leikkivät paljon. yhdessä 10 vuotta, lopettivat vasta kun toinen meni yläasteelle ja aloittivat leikin/yhdessä viihtymisen kun pienempi oli 1v. ja isompi 3v. Nyt taas välit lämmenneet kun molemmat teinejä ja keskustelevat ja katsovat leffoja yhdessä.
En kyllä ymmärrä miksi joku antaa itsensä tulla painostetuksi ja vielä kun ei ole edes jostain anopin hölötyksistä vaan tuttujen? Nyt vähän paksumpaa nahkaa ap:lle.
Omat voimavarat on hyvä tunnistaa. Meillä kyselyt loppuivat kun ilmoitin uteliaille että lapseni on esikoinen, kuopus ja iltatähti samassa paketissa. Ei kuulu muille toisten lapsiluvut ja naisen kannattaa miettiä aina miten pärjää jos/kun jää huolehtimaan yksin jälkikasvusta.
Nykyään harmittomat kysymykset koetaan painostamiseksi.
Me kuunneltiin noita kommentteja viisi vuotta lapsen syntymän jälkeen. Joka hemmetin yhteydessä varsinkin anoppi toi esille, että lisää lapsia pitäisi tehdä. En ymmärrä miksi asia piti ottaa esille jatkuvasti. Se loppui vasta, kun mieheni kertoi äidilleen käyneensä vasektomiassa. Siihen asti anoppi syytti minua siitä, etten anna miehelle lisää lapsia.
Minulla oli vaikea raskaus. Lapsi syntyi keskosena, oli kaikenlaista terveysongelmaa, minulla oli synnytyksen jälkeinen masennus ja lapsi nukkui ensimmäisen kokonaisen yön 3,5-vuotiaana. Emme olisi ikimaailmassa jaksanut samaa rumbaa uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Ovatko ne kommentit oikeasti painostusta vai vain jotain hölötystä?
Voisin veikata että on vain hölötystä mutta silti olen itsekin miettinyt miksi yleisesti ajatellaan että lapsilla pitäisi olla pieni ikäero.
Joku edes kysyy asiasta = painostusta
Sano miehellesi että juoksee nyt, ennen kuin lapsia on lisää. Tuolet syyttämään häntä monesta asiasta tällä palstalla seuraavien vuosien aikana, ja ero on varma.