Nepsylapsi on jankuttanut vasta kuusi tuntia että pikkuveljen pitää hakea limsaa kaupasta
Ikää 12 vuotta. Aina välillä kun sanon että menee itse hakemaan ja vie samalla roskat niin huutaa, vaikeroi ja kiroilee, paiskoo ovia.. Sitten hetken rauhoittuminen ja jankutus alkaa alusta. Tätä samaa rataa mennyt tosiaan kuusi tuntia! Elämä on melkoista paskaa. Aamulla pitäisi mennä töihin, ja tiedän että lapsen päähän jäänyt pakkomielle toistuu ainakin sinne klo 2 yöllä asti.
Kommentit (191)
Huh, saa olla kyllä onnellinen omista lapsista, joista ei tullut tuollaisia maanantaikappaleita.
Kansainvälistä huomiota tullaan saamaan tällä määrällä aivovammaisia, mitä nyt näyttää kasvavan.
Kuka näistä pitää huolen kun ovat aikuisia? Jos kolmasosa nykykoululuokista koostuu lapsista joilla on jokin häiriö, tämä on jo todella huolestuttavaa.
Miten tulevaisuuden yhteiskunta toimii kun täällä on niin paljon häiriöisiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä "apu" oli perhetyöntekijä joka oli selvästi tottunut piirtämään lasten kanssa ja opettamaan äideille miten valmistuu makaronilaatikko, ei käsittelemään kehitysviiveisen nepylapsen jankkauskohtausta joka uhkasi muuttua megaraivareiksi. Lapsi on nyt 13vuotias ja tunnesäätely on edelleen taaperon tasoa. Iso ja pikkusisaret 8 ja 15 vuotta ovat oppineet että kaikilla on mukavampaa kun " Aino" saa tahtonsa läpi, kyse ei ole hemmottelusta tai lempilapsesta.
Nepsylapseen ei toimi se mikä toimii normaalin lapsen kanssa. Jo ennen diagnoosia, tytön ollessa vasta muutaman vuoden ikäinen tämän kiukkukohtauksiin ei auttanut se että kaivettiin esiin joku kirja tai legopalikat ts. ohjattiin mielenkiinto muualle. Neiti repi kirjan palaksiksi ja viskoi palikat naamalle.
Miten käy sitten, kun tuo 13-vuotias on aikuinen.
Hän on tottunut saamaan tahtonsa läpi. Mitä tapahtuu, kun ei saakaan.
Mun lapsi ilmeisesti ystävystyi tuollaisen kanssa 7. luokalla. Se määrää kaikesta mitä porukka tekee ja kenenkään muiden mielipiteillä ja toiveilla ei ole väliä. Nyt kasiluokan puolivälissä kaveriporukka on jo hajonnut.
Ilmeisesti tämä prinsessa on tottunut määräämään kotonaankin kaikesta, säälittää sisarusten asema perheessä.
On se karua, miten monesta tulee oman aikuisen nepsylapsensa omaishoitaja. Ei pysty täyttä työuraa tekemään sellainen vanhempi.
Hakekaa sitä limsaa sillä nyt on pääsiäinen ja kiitos herkkuja. Meillä on kehitysvammainen poika niin en kyllä tekisi tuosta ongelmaa.
Mies kuskasi juuri kuopuksen hakemaan subia. Kuopuskin jo 18 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Hakekaa sitä limsaa sillä nyt on pääsiäinen ja kiitos herkkuja. Meillä on kehitysvammainen poika niin en kyllä tekisi tuosta ongelmaa.
Mies kuskasi juuri kuopuksen hakemaan subia. Kuopuskin jo 18 vuotta.
Kehitysvammaisia nämä nepsytkin ovat. Hieno termi ei vie pois sitä tosiasiaa että niillä on aivovamma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pystyy käymään koulua, pystyy käymään kaupassa.
Nepsy ei yksin.
Mistä on tullut tällainen käsitys, että nepsyihmiset eivät pysty tekemään mitään yksin? Tämä riippuu hyvin paljon ihmisestä. Toki lasten kohdalla pitää huomioida ikä ja kehitystaso.
T. Autismikirjolainen
Lepsu vanhempi saa (löperöllä kasvatuksellaan aikaiseksi) nepsy-lapsen. Tai minkä diagnoosin asiakastaan miellyttävä lääkäri tai psykiatri antaakaan. Aina löytyy diagnoosiksi jokin sopiva syndrooma tai autismin muoto, mikä legitimoi myös kouluhäiriköinnin. Miten paljon nepsyjä ja adhd-lapsia mahtaa kasvaa Australian aboriginaalien parissa tai maailman suurkaupunkien slummeissa? Veikkaan, ettei kovinkaan monta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pystyy käymään koulua, pystyy käymään kaupassa.
Nepsy ei yksin.
Mistä tulevaisuudessa kahdelle miljoonalle nepsyaikuiselle löydetään henkilökohtainen avustaja esim. kaupassa käyntiin?
Ei mistään. Nälkään kuolevat.
Eivät kaikki nepsyaikuiset tarvitse henkilökohtaista avustajaa (vaikka jotkut tarvitsevatkin). Ei minullakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
On se karua, miten monesta tulee oman aikuisen nepsylapsensa omaishoitaja. Ei pysty täyttä työuraa tekemään sellainen vanhempi.
Ei vanhemman tarvitse pysyä aikuisen nepsylapsen omaishoitajana, tukea voi saada ulkopuoleltakin (tai ainakin pitäisi voida saada).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakekaa sitä limsaa sillä nyt on pääsiäinen ja kiitos herkkuja. Meillä on kehitysvammainen poika niin en kyllä tekisi tuosta ongelmaa.
Mies kuskasi juuri kuopuksen hakemaan subia. Kuopuskin jo 18 vuotta.Kehitysvammaisia nämä nepsytkin ovat. Hieno termi ei vie pois sitä tosiasiaa että niillä on aivovamma.
neuropsykiatrinen häiriö ≠ kehitysvamma
Kehitysvamma vaikuttaa oppimis- ja käsityskykyyn, nepsyys ei.
Vierailija kirjoitti:
Lepsu vanhempi saa (löperöllä kasvatuksellaan aikaiseksi) nepsy-lapsen. Tai minkä diagnoosin asiakastaan miellyttävä lääkäri tai psykiatri antaakaan. Aina löytyy diagnoosiksi jokin sopiva syndrooma tai autismin muoto, mikä legitimoi myös kouluhäiriköinnin. Miten paljon nepsyjä ja adhd-lapsia mahtaa kasvaa Australian aboriginaalien parissa tai maailman suurkaupunkien slummeissa? Veikkaan, ettei kovinkaan monta.
Neuropsykiatriset häiriöt johtuvat aivojen erilaisesta kehityksestä. Lapsesta ei voi kasvattaa nepsyä, eikä nepsyys lähde lapsesta edes "kasvattamalla".
Olen lukenut, että esim. ADHD-piirteet ovat saattaneet olla jopa hyödyllisiä aikoinaan metsästäjä-keräilijäyhteisöissä :)
EA3 kirjoitti:
Vierailija[quote=Vierailija kirjoitti:
Hakekaa sitä limsaa sillä nyt on pääsiäinen ja kiitos herkkuja. Meillä on kehitysvammainen poika niin en kyllä tekisi tuosta ongelmaa.
Mies kuskasi juuri kuopuksen hakemaan subia. Kuopuskin jo 18 vuotta.Kehitysvammaisia nämä nepsytkin ovat. Hieno termi ei vie pois sitä tosiasiaa että niillä on aivovamma.
neuropsykiatrinen häiriö ≠ kehitysvamma
Kehitysvamma vaikuttaa oppimis- ja käsityskykyyn, nepsyys ei.
Kyllä siinä käsityskyvyssä on vika, mikäli ei mene jakeluun, että nyt loppuu ratkutus ihan ilman limppoja
Vierailija kirjoitti:
Mä jätin kerran kaverin "olemaan tiukka" mun nyt 12vuotiaan nepsypojan kanssa, poika oli silloin 9. Kun tulin takaisin huuto kuuluu rappuun asti, poika kiljui kasvot punaisina keittiön pöydän alla ja oli siirtynyt jankutuksesta täyteen raivokohtaukseen, kaveri istui sohvalla ja kysyi että mikä h""tti sitä vaivaa? Totesin että adhd.
Mutta eipä kaveri sen jälkeen enää sanonut sanaakaan siitä miten minun pitäisi olla tiukempi.
Mitä sitten antaa huutaa. Kyllä siltä ääni ennenpitkää lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Onpa jaloa pilkata täällä nepsylasten vanhempia.
Helppohan se on huudella. Miten itse toimisitte?
Ennenwanhaan kakarat, jotka ei osaa käyttäytyä suljettiin esim. Pimeään komeroon, jossa ei mahdu riehumaan eikä satuttamaan itseään eikä toisia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsena jos ei opi sopeutumaan, mitä aikuisuudesta tulee? Maailma ei jousta. Maailma ei ole pehmustettu.
Kävelin yhden kadunpätkän nepsuäy-eläkeläismiehen ja hänen kanssaan kulkeneen aikuisen miehen kanssa. Koko sen matkan se eläkeläismies hoki ikäönkuin uutena asiana joka ikinen kerta, että mennään kotiin, he mennäänkö jo takaisin kotiin, mennään kotiin takaisin jne. Mulla olisi hermot mennyt siitä jo 5 minuutissa, jos olisin joutunut kuuntelemaan enää yhtään pidempään. Ihan hirvittävää. Kaikki sympatiat niille, joilla on nepsy-ihminen kotona ja voimia!
Tuo voi olla kyllä dementiaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakekaa sitä limsaa sillä nyt on pääsiäinen ja kiitos herkkuja. Meillä on kehitysvammainen poika niin en kyllä tekisi tuosta ongelmaa.
Mies kuskasi juuri kuopuksen hakemaan subia. Kuopuskin jo 18 vuotta.Kehitysvammaisia nämä nepsytkin ovat. Hieno termi ei vie pois sitä tosiasiaa että niillä on aivovamma.
Sulla menee nyt sekaisin ihan kaikki termit. Jospa olisit hiljaa kun et mitään tiedä? Paitsi että olet nolo, haukut kaikkia. 🤮🤡
Vierailija kirjoitti:
Lepsu vanhempi saa (löperöllä kasvatuksellaan aikaiseksi) nepsy-lapsen. Tai minkä diagnoosin asiakastaan miellyttävä lääkäri tai psykiatri antaakaan. Aina löytyy diagnoosiksi jokin sopiva syndrooma tai autismin muoto, mikä legitimoi myös kouluhäiriköinnin. Miten paljon nepsyjä ja adhd-lapsia mahtaa kasvaa Australian aboriginaalien parissa tai maailman suurkaupunkien slummeissa? Veikkaan, ettei kovinkaan monta.
Aborginaaleissa ja slummeissa varmaan kaikilla joku nepsy-ongelma tai parikin.
Mistä tulevaisuudessa kahdelle miljoonalle nepsyaikuiselle löydetään henkilökohtainen avustaja esim. kaupassa käyntiin?
Ei mistään. Nälkään kuolevat.