Lue keskustelun säännöt.
Nepsylapsi on jankuttanut vasta kuusi tuntia että pikkuveljen pitää hakea limsaa kaupasta
14.04.2022 |
Ikää 12 vuotta. Aina välillä kun sanon että menee itse hakemaan ja vie samalla roskat niin huutaa, vaikeroi ja kiroilee, paiskoo ovia.. Sitten hetken rauhoittuminen ja jankutus alkaa alusta. Tätä samaa rataa mennyt tosiaan kuusi tuntia! Elämä on melkoista paskaa. Aamulla pitäisi mennä töihin, ja tiedän että lapsen päähän jäänyt pakkomielle toistuu ainakin sinne klo 2 yöllä asti.
Kommentit (191)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuota tilannetta saa katkaistua mitenkään? Kuulostaa hermoja raastavalta. Tsemppiä!
Saa sen katkaistua mutta kun vanhempi ei osaa olla tiukka.
Toimintaohjeita sit vaan aplle tulemaan. Näytä kyntesi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsenteko=venäläinen ruletti.
Todella suuri osahan noista nykyään tuntuu olevan jotain erityiskehariyliherkkyysmutantteja. Ei minkäänlaista sietokykyä mihinkään.
Mikäs diagnoosi sulle on osunut ruletissa? Ku*sipää? Tunneälyn puute? Pässi?
Se että on adhd ei tarkoita sitä, ettei tarvi rajoja, apua tunteiden käsittelyyn, apua pääsemään irti jumeista, keskittymiseen sun muuhun. Se tarkoittaa, että niitä tarvitsee paljon enemmän kuin "normaali" koska itse ei hahmota edes sitä vähää miten asian saisi haltuun ja käsiteltyä. Se että jättää nepsylapsen huutamaan tai jankkamaan tuntikausiksi on järkyttävää. Hakekaa oikeesti jotain asiantuntevaa apua ja pian.
Vierailija kirjoitti:
Nepsylapsi jankuttaa koska jää tavallaan jumiin looppiin, eikä pysty lopettamaan sitä. Pettymyksen sietokyky on myös nolla ja siksi moni vanhempi sodan välttääkseen antaa periksi, mikä tulkitaan sitten curling-vanhemmuudeksi.
Näinhän se menee. Silloin kun tilanne on päällä, ennakoinnin puutteesta tai siitä huolimatta, eikä enää rauhoittumiskeinot auta, se periksiantaminen on usein ainoa oikea ratkaisu. Vaakakupissa on koko perheen päivän kestävä stressi vs. periksiantaminen. Kaikki valitsee jälkimmäisen, myös nenttien vanhemmat.
Periksiantamattomuuskaan ei tee autuaaksi, se tekee autoritaariseksi kasvattajaksi, mikä ei ole curling-vanhempaa ainakaan parempi. Kultainen keskitie vaan unohtuu hyvin monelta, varsinkin kun toista neuvoo.
Miksi kaikki tietämäni nepsy-lapset viettävät hyvin paljon aikaa älylaitteilla? Siis tuntikausia joka päivä, vaikka olisikin näennäiset rajat ettei koko päivää saa istua pädi kädessä. Eikö ensisijaisen tärkeää olisi välttää kuormituksen määrää, missä älylaitteiden totaalikielto (tms) olisi tehokasta? Autistin kyllä tunnistaa, kun sellaisen kohtaa, mutta suurin osa tuntemistani ADHD-tapauksista on vain huonosti kasvatettuja tai kärsivät esimerkiksi pikkulapsiaikana koetusta erotraumasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se että on adhd ei tarkoita sitä, ettei tarvi rajoja, apua tunteiden käsittelyyn, apua pääsemään irti jumeista, keskittymiseen sun muuhun. Se tarkoittaa, että niitä tarvitsee paljon enemmän kuin "normaali" koska itse ei hahmota edes sitä vähää miten asian saisi haltuun ja käsiteltyä. Se että jättää nepsylapsen huutamaan tai jankkamaan tuntikausiksi on järkyttävää. Hakekaa oikeesti jotain asiantuntevaa apua ja pian.
Täysin totta, mutta tilanteen päällä ollessa tyhjää puhetta.
Voi ap, voin täysin tuntea tuskasi.
Meillä autisti lapsi jää välillä jankuttamaan. Asia voi olla sellainen että ei sitä voi edes saada. Siinä ei todellakaan auta mikään. Vastaan joka kerta samalla tavalla, esim : "mennään kreikkaan" x 200, siihen voin vastata vain niinkuin totuus on eli esim mennään kesällä. Se ei toki lopeta jankuttamista kuin hetkeksi.
Nyt lomalla tehty lapselle mieluisia asioita, joka toinen tunti sujuu iloisena, joka toinen tunti melt down.
Sisaruksen toki kärsii, en sitä kiellä. He joutuvat joustamaan, esim kun autisti saa romahduksen kesken kivan tekemisen niin joudutaan lähtemään kotiin.
Tämän takia teen kivoja asioita muiden lasten kanssa myös ilman nepsyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa jaloa pilkata täällä nepsylasten vanhempia.
Helppohan se on huudella. Miten itse toimisitte?
Vierailija kirjoitti:
Huomaa taas ettei vastaajilla ole mitään käsitystä nepsylapsista. Jankkaaminen on merkki ylikuormituksesta ja se ei lopu kieltämällä tai kurilla vaan kuormituksen laskulla. Samoin ”periksiantaminen” toimii täysin eri tavoin kuin neurotyypillisillä, se ei ole heille sitä, että saavat tahtonsa läpi vaan sitä, että kuormitus laskee.
Periksi antamista ei tietenkään voi toteuttaa arjessa niin, että nepsy ikään kuin voittaa, koska se rikkoo perheen muuta dynamiikkaa, jolloin kuormituksen lasku muulla ravoin on tärkeää ja esim. apn kuvaama limsan hankkiminen rytmitetään sen jälkeen muuhun arkeen.
Hae ap apua ammattilaisilta, lapsesi saa kuntoutusta ja te vertaistukea.
Asia on juuri näin. Hyvin tiivistetty. Vaikka autismikirjon nepsylle olisi pienestä pitäen asetettu selkeät (rakkaudella) rajat, jumittamiseen ei tehoa mikään muu kuin tilanteen 100% rauhoittaminen. Sekään ei välttämättä auta. Perhearki ei vaan toimi niin, että vanhempi pystyisi 24/7 ohjata tauotta autismikirjon lasta. Pelkkä puhelimen soiminen, ovikello, moottoripyörän ääni tai vanhemman vessaan meno voi olla "se viimeinen pisara" joka aiheuttaa tuntikausien jumin.
Jos nepsy/aut lapsi on lisäksi kehitysvammainen, hän saattaa alkaa oppia jumien hallinnan työkaluja vasta aikuisena. Esim. kun aikuisiköisen autistin todellinen kehitystaso on 5-10 vuotiaan tasolla. Kouluikäisen keva autistin todellinen kehitystaso voi olla 1-2v tasolla, eikä terveelläkään 1-2 vuotiaalla ole vielä resursseja käsitellä haastavia tilanteita. Lisäksi autistinen saattaa olla aggressiivinen, eikä aikuisen kokoista riehuvaa autistista pitele kuin ammatillaiset. Autistinen henkilö saattaa käyttäytyä kuin "aineissa oleva", eli ei pelkää mitään, edes poliisia, eikä normaalit rauhoittavat aineet tehoa.
Valitettavasti kuntoutusta, tukea ja ohjausta ei saa helposti, vaikka anelisi. Kunnat säästävät, ja Kela on vähentänyt terapioita.
Katsokaa maanantain MOT TV1klo 20. Siinä kerrotaan aiheesta, miten perheet jötetään oman onnensa nojaan, vaikka kuinka pyytävät apua erityislasten kuntoutukseen ja hoitoon.
Voimia ap: lle. Oma jankkaajani on jo aikuinen, ja on yhä erittäin vaativa. Asuu tehostetussa palveluasumisessa, muutti sinne jo alaikäisenä, koska karkaili jatkuvasti, sekä valvoo yöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että et ole saanut toimintaohjeita. Meillä nepsylapsen jankkaaminen katkaistaan niiden avulla alkuunsa.
Osa nepsylasten vanhemmista näköjään olettaa, että lasta ei edes kannata kasvattaa.
Aha, ja miten toimisit tässä tapauksessa? Aika ikävä laittaa vaan kritiikkiä ja lyttäämistä, mutta ei ratkaisuja, jos sinulla niitä olisi.
Miksi niitä neppeleitä ei vaan voi antaa huostaan? Menee pilalle sisarusten elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa taas ettei vastaajilla ole mitään käsitystä nepsylapsista. Jankkaaminen on merkki ylikuormituksesta ja se ei lopu kieltämällä tai kurilla vaan kuormituksen laskulla. Samoin ”periksiantaminen” toimii täysin eri tavoin kuin neurotyypillisillä, se ei ole heille sitä, että saavat tahtonsa läpi vaan sitä, että kuormitus laskee.
Periksi antamista ei tietenkään voi toteuttaa arjessa niin, että nepsy ikään kuin voittaa, koska se rikkoo perheen muuta dynamiikkaa, jolloin kuormituksen lasku muulla ravoin on tärkeää ja esim. apn kuvaama limsan hankkiminen rytmitetään sen jälkeen muuhun arkeen.
Hae ap apua ammattilaisilta, lapsesi saa kuntoutusta ja te vertaistukea.
Jostain kun löytäisikin ammattilaisia, jotka ymmärtäisivät nepsyjen toimintaa, eivätkä vain yritä kunouttaa rikkomalla nepsyistä nenttejä. Ihan liikaa on näissä ammattilaisissa porukkaa, joiden ymmärrys on samaa tasoa mitä osalla tämän ketjun vastaajista, eli ei yhtään. Vertaistuesta saa todennäköisemmin enemmän irti hyötyä, ellei löydy joku lottovoiton arvoinen ammattilainen, jolle ei ole vielä jonoa vuosiksi eteenpäin.
En edes jaksa enää laskea, montako vuotta olen tapellut koneiston kanssa, saadakseni lapselle sellaista apua, mikä ei laukaise masennusta, pahenna tilannetta muutoin tai taannuta nyt jo teini-ikäistä lasta päiväkoti-ikäisen tasolle.
- yksi väsynyt ja v*ttuuntunut äiti, ei lapseensa vaan ammattilaisten p*skuuteen
Olen pahoillani. Nepsylapsen koulutaival on varmasti todella hankala, sillä erityistä tukea ei monin paikoin ole eikä tule. Nepsyt ovat isossa luokassa meidän ihan tavallisten luokanopettajien, usean muun nepsyn + niiden tavallisten lasten kanssa.
Omassa ihan tavallisessa ekaluokassani on 7/20 lasta, jolla on tukipaperit ja vaihtelevat diagnoosit. Osalla autismin kirjoa, osalla kielellisiä erityisvaikeuksia, osalla ylivilkkautta ja osalla aistiyliherkkyyttä. Kaikki olemme siinä samassa liian pienessä luokkatilassa, jossa on esim. pakko istua ryhmittäin, sillä yksittäin pulpetit eivät mahdu luokkaan.
Minulla ei ole mitään erityispedagogiikan eikä etenkään nepsy-työskentelyyn liittyvää osaamista (lo-koulutuksessa sitä sivutaan tosi vähän) ja vedän ekaluokkaa vasta toista kertaa. Erkka on paikalla vain ke-to, ohjaaja parina päivänä. Tällä mennään.
Näen, tiedän ja tajuan tietenkin, että joku yksittäinen lapsi tarvitsisi minulta siinä hetkessä jotain erityistä tekemistä tai huomiota. Mutta samaan aikaan joku huutaa lattialla ja kolme muuta tarvitsisi jotain ihan toista. Olen yrittänyt taistella oppilaille tukea, mutta koulupsykologin jono on toista vuotta ja ne harvat erityisryhmät, joita yhä on, ovat tupaten täynnä. Koulukulttuuri on myös ihan vinksallaan, sillä avun tarve luokassa on yhä opettajan huonoutta. Ennenkin on pärjätty yksin, ei tartte auttaa! Niinpä apua ei edes pyydetä ja tilanteet kriisiytyvät.
Olen nostanut kädet pystyyn ajat sitten, en vain kykene työhöni näillä eväillä enää.
Alaa vaihtava ope
Tämä voisi olla minun kirjoittamani teksti. Tosin opetan kakkosluokkaa ja noiden muiden nepsyjen lisäksi mulla on porukassa vielä yksi aggressiivisia raivokohtauksia saava oppilas. Joudun tätä oppilasta viikottain pitelemään kiinni. Siihenkään en ole muuten saanut mitään koulutusta, opiskelin itse youtuben avulla.
Hain yhteishaussa opiskelemaan täysin toista alaa. Pitäkää kaikki peukut ja varpaat pystyssä, että sen opiskelupaikan saisin. Koulumaailmassa en enää jaksa, enkä halua olla.
Limsat ja herkut kokonaan pois, sanot että kun niistä jankkaa ei saa, ei itse hae, eikä kukaan muu. Pikkuveli voi itse käydä salaa kaupassa ja syödä herkut kauppa matkalla, näin ei tuu pahamieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rutiinit ja selkeys on nepsylle tärkeää. Karkkipäivä ja silloin saa valita mitä herkkuja ostaa, esim 5e rahaa/lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuota tilannetta saa katkaistua mitenkään? Kuulostaa hermoja raastavalta. Tsemppiä!
Saa sen katkaistua mutta kun vanhempi ei osaa olla tiukka.
Sähän voisit käydä apn luona olemassa tiukka niin näkisit mitä tapahtuu. Tai jos et apn lapsen kanssa uskalla kokeilla, niin laita ilmoitus nettiin, pääset kokeilemaan nepsyn kanssa sitä tiukkuutta.
P.S. Ota mukaan varulta kypärä ja hammassuojat.
Monesti näissä perheissä asiat alkavat sujua kun joku opettaa toiminta tapoja, perhetyöntekijä, toimintaterapeutti yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuota tilannetta saa katkaistua mitenkään? Kuulostaa hermoja raastavalta. Tsemppiä!
Saa sen katkaistua mutta kun vanhempi ei osaa olla tiukka.
Sähän voisit käydä apn luona olemassa tiukka niin näkisit mitä tapahtuu. Tai jos et apn lapsen kanssa uskalla kokeilla, niin laita ilmoitus nettiin, pääset kokeilemaan nepsyn kanssa sitä tiukkuutta.
P.S. Ota mukaan varulta kypärä ja hammassuojat.
Monesti näissä perheissä asiat alkavat sujua kun joku opettaa toiminta tapoja, perhetyöntekijä, toimintaterapeutti yms.
No tottakai! Se vaan ei ole kurin opettamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuota tilannetta saa katkaistua mitenkään? Kuulostaa hermoja raastavalta. Tsemppiä!
Saa sen katkaistua mutta kun vanhempi ei osaa olla tiukka.
Sähän voisit käydä apn luona olemassa tiukka niin näkisit mitä tapahtuu. Tai jos et apn lapsen kanssa uskalla kokeilla, niin laita ilmoitus nettiin, pääset kokeilemaan nepsyn kanssa sitä tiukkuutta.
P.S. Ota mukaan varulta kypärä ja hammassuojat.
Monesti näissä perheissä asiat alkavat sujua kun joku opettaa toiminta tapoja, perhetyöntekijä, toimintaterapeutti yms.
No tottakai! Se vaan ei ole kurin opettamista.
Eikä tiukkuutta vaan rutiineja ja rauhallisuutta.
Kirjoitin jo tuohon kohtaan 73. Lisään vielä, että autistisen jankkaaminen/ jumittaminen on usein myös abstraktimpaa, esim. "milloin tulee kesä?" "milloin opin käyttäytymään?" "miksi en saa nukuttua yöllä?". Ei jumittamisessa ole kyse siitä, että se ongelma ratkeaisi rajoilla tai periksi antamisella, koska ylikuormittunut autisti vain vaihtaa jankkaamisen aihetta, jos esim. saa sen limsan. Joku jo ketjuun kirjoitti näkemästään tilanteesta ulkona autistisesta miehestä, joka koko ajan hoki "menemmekö jo kotiin?"
Yleensä autistit jaksavat juuri ja juuri lyhyen koulupäivän, kun saavat siellä ohjausta ja struktuuri on aina sama. Koulun/ päivätoiminnan jälkeen kuormitus on jo niin suurta, että jumittaminen ja muut haastavat oireet tulevat esiin kotona loppupäivän ajan.
Lomalla ja vkl struktuuri muuttuu töysin, vaikka ruoka-ajat olisivat samat. Kotona vanhemmat tekevät ruokaa ja kotitöitä, ja lapsen on pakko olla se aika ilman ohjattua toimintaa. Jos vanhempia on vain yksi, esim. toinen on töissä tai avioero tmv, ja on muitakin lapsia, nepsylasta ei oysty ohjata tauotta. Usein pelit, netti, tabletti on ainoa jota lapsi voi touhuta itsenäisesti, koska ne peli "ohjaa" lasta.
Oma lapseni ei pystynyt käyttää edes pelejä/ nettiä ilman aikuisen ohjausta, vaan tarvitsi tauotta aikuisen luomaa toimintaa. Autistinen ei välttämättä ylivirity kehitystasolleen sopivista peleistä , toisin kuin adhd tai neurotyypillinen lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Limsat ja herkut kokonaan pois, sanot että kun niistä jankkaa ei saa, ei itse hae, eikä kukaan muu. Pikkuveli voi itse käydä salaa kaupassa ja syödä herkut kauppa matkalla, näin ei tuu pahamieli.
Ne vaatimukset vaa kasvaa iän myötä, kohta vingutaan mopoa ja bensaa, tietokonetta, uutta puhelinta.. kannattaa pistää piste heti alkuunsa...
Kerropas fiksuna nyt aplle ne rajat mitä hänen tulee asettaa ja miten.