Nepsylapsi on jankuttanut vasta kuusi tuntia että pikkuveljen pitää hakea limsaa kaupasta
Ikää 12 vuotta. Aina välillä kun sanon että menee itse hakemaan ja vie samalla roskat niin huutaa, vaikeroi ja kiroilee, paiskoo ovia.. Sitten hetken rauhoittuminen ja jankutus alkaa alusta. Tätä samaa rataa mennyt tosiaan kuusi tuntia! Elämä on melkoista paskaa. Aamulla pitäisi mennä töihin, ja tiedän että lapsen päähän jäänyt pakkomielle toistuu ainakin sinne klo 2 yöllä asti.
Kommentit (191)
Eikö tuota tilannetta saa katkaistua mitenkään? Kuulostaa hermoja raastavalta. Tsemppiä!
Kyllä se nyt vaan täytyy saada loppumaan. raja se on hänellekin laitettava ja hyötyy siitä kaikista eniten itse. Löydä voima itsestäsi ja tee selväksi että tuo peli ei kertakaikkiaan enää vetele. Se miten tämän teet, riippuu sinusta ja tiedät mikä parhaiten oman lapsesi kohdalla toimii.
Rankkaa, tiedän. Voimia! Oletteko etsineet apua autismiliitosta tai vastaavasta? Perheneuvolat ei välttämättä osaa nepsyjen kanssa auttaa.
Tähän hätään (jos et ole limsaa hankkimassa): limsaa saa vaikka x-määrän onnistuneen teon jälkeen. Ei kannata liian pitkää tavoitetta. Vaikka pesee hampaat ongelmitta iltaisin x kertaa peräkkäin tai mikä teillä onkaan haastava juttu.
Menet yhdessä lapsen kanssa kauppaan, niin loppuu se veljen kiusaaminen.
Niin tuttua. Me kuuntelimme kerran 9 tuntia uimahalli-jankkausta "Mennäänkö sitten joku päivä uimaan?" olisi jatkunut pidempääkin mutta yöunet katkaisi.
Vierailija kirjoitti:
Menet yhdessä lapsen kanssa kauppaan, niin loppuu se veljen kiusaaminen.
Ei missään nimessä. Tällöin lapsi oppii että jankuttamalla ja huonolla käytöksellä pääsee haluttuihin lopputuloksiin.
Eikö voisi rauhoitella lasta, lohduttaa ja aikuinen hoitaa aina asiat ajoissa, ei pikkuveli. Ehkä hänen teki sitten kovasti mieli jotain. Ja huomio välillä muuallekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menet yhdessä lapsen kanssa kauppaan, niin loppuu se veljen kiusaaminen.
Ei missään nimessä. Tällöin lapsi oppii että jankuttamalla ja huonolla käytöksellä pääsee haluttuihin lopputuloksiin.
Olet väärässä. Olen itse nepsy ja tiedän kyllä, mikä toimii. Jos on sitkeä lapsi se jankuttaa vaikka maailman loppuun asti, vaikka ei edes itsekään enää jaksaisi, mutta pakottaa itsensä siihen, eikä luovuta. Menemällä kauppaan yhdessä on kompromissi, jolloin toiminta katkeaa.
Älä vaan anna periksi tyrannilapselle. Sano rauhallisesti ankeimmat vaihtoehdot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menet yhdessä lapsen kanssa kauppaan, niin loppuu se veljen kiusaaminen.
Ei missään nimessä. Tällöin lapsi oppii että jankuttamalla ja huonolla käytöksellä pääsee haluttuihin lopputuloksiin.
Olet väärässä. Olen itse nepsy ja tiedän kyllä, mikä toimii. Jos on sitkeä lapsi se jankuttaa vaikka maailman loppuun asti, vaikka ei edes itsekään enää jaksaisi, mutta pakottaa itsensä siihen, eikä luovuta. Menemällä kauppaan yhdessä on kompromissi, jolloin toiminta katkeaa.
Väärin! Nepsylle ennenkaikkea asetettava rajat, muuten homma on täysi kaaos. Miksi muuten luulet että näitä nepsyjä on nykyään moninkertaisesti enemmän kun ennen ja oireilevat yhä vaikeammin? Olisiko jotain tekemistä sen kanssa että ennen lapsilla oli kuri sekä selkeät rajat? Ei ennen vanhaa olisi tuollainen käytös käynyt päinsä, oli sitten nepsy tai ei.
Sinä toimit ihan hirveän hienosti <3 Olen itse nepsylapsen nuorempi sisarus ja minut olisi tuossa vaiheessa jo ajat sitten syyllistetty lähtemään sinne kauppaan kun sisaruksella on "vaikeaa", ja ehkä jopa suututtu siitä, että en lähtenyt sinne oma-aloitteisesti. Nepsyjutuille ei kukaan oikein voi mitään ja se on kamalaa, mutta ainakin sinulle tuntuu olevan itsestään selvää, että pikkuveli ei sinne kauppaan lähde, ja se on oikeasti paljon se. Toivoisin, että omat vanhempani olisivat olleet samanlaisia. Kaikkea hyvää ja jaksamisia teidän perheeseen!
Outoa, että et ole saanut toimintaohjeita. Meillä nepsylapsen jankkaaminen katkaistaan niiden avulla alkuunsa.
Osa nepsylasten vanhemmista näköjään olettaa, että lasta ei edes kannata kasvattaa.
Lapsi toivoo itsekin salaa, että joku laittaisi lopun jankutukselle ja pääsisi takaisin normitouhuihin. Suuta kun ei kuitenkaan voi tukkia ja lapsi, kun ei halua eikä aio luovuttaa, niin sanoisin, että kompromissi ja yhdessä kauppaan meno on paras vaihtoehto katkaisemaan tilanne.
Ei ole tukiperhettä, eikä ketään muutakaan. Lapsen isästäkään ei ole apua, hän asuu muualla. Koulussa lapsi käyttäytyy hyvin. Tosin kouluun meno on ollut aina vaikeaa, ja nyt ei enää mene sinne kuin ehkä 2-3 kertaa viikossa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Lapsi toivoo itsekin salaa, että joku laittaisi lopun jankutukselle ja pääsisi takaisin normitouhuihin. Suuta kun ei kuitenkaan voi tukkia ja lapsi, kun ei halua eikä aio luovuttaa, niin sanoisin, että kompromissi ja yhdessä kauppaan meno on paras vaihtoehto katkaisemaan tilanne.
Meillä As-lapsi ei antanut minun puhua mieheni kanssa. Aina "mölisi" ilman sanoja. Laitoin kerta toisensa jälkeen omaan huoneeseen ja oven kiinni. Se alkoi ajan kanssa tehota. Siirtyi seuraavaan vaiheeseen, meni huoneeseen ei laittanut valoja. Istui pimeässä huoneessa tekemättä yhtään mitään. Sekin vaihe meni aikanaan ohi. Tuli taas uusi vaihe tilalle.....voimia sinulle ❤️
Huomaa taas ettei vastaajilla ole mitään käsitystä nepsylapsista. Jankkaaminen on merkki ylikuormituksesta ja se ei lopu kieltämällä tai kurilla vaan kuormituksen laskulla. Samoin ”periksiantaminen” toimii täysin eri tavoin kuin neurotyypillisillä, se ei ole heille sitä, että saavat tahtonsa läpi vaan sitä, että kuormitus laskee.
Periksi antamista ei tietenkään voi toteuttaa arjessa niin, että nepsy ikään kuin voittaa, koska se rikkoo perheen muuta dynamiikkaa, jolloin kuormituksen lasku muulla ravoin on tärkeää ja esim. apn kuvaama limsan hankkiminen rytmitetään sen jälkeen muuhun arkeen.
Hae ap apua ammattilaisilta, lapsesi saa kuntoutusta ja te vertaistukea.
Olisi kyllä raskasta. Voimia.