Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten turvattomuuden tunteesta eroon?
14.04.2022 |
Turvattomuuden tunne näkyy siinä, että murehdin ja huolehdin kaikesta. Pelkään olemattomia sairauksia, onnettomuuksia ja ennenkaikkea kuolemaa. Turvattomuuden tunne johtuu perimmiltään luultavasti lapsuudesta. Isä oli alkoholisti ja persoonallisuushäiriöinen. Äiti oli liian etäinen ja yritin hälle teini-ikäisenä kertoa pahasta olosta, kuten koulukiusaamisesta ja yksinäisyydestä, johon en saanut mitään tukea, vaan äiti yritti aina vain vältellä negatiivisia asioita. No, lopetin sitten puhumisen kaikesta negatiivisesta mikä sisälläni jylläsi ja pääasiassa tähänkin saakka koitettu aina pärjätä yksin. Terapiassa olen käynyt ja saanut jonkinlaista apua tilanteeseeni, mutta turvattomuuden tunne vaan pysyy.
Kellään muulla tällaisia tunteita ja/tai vinkkejä miten helpottaa tällaista?
Kommentit (27)
Käytä kahta maskia päällekkäin (FFP2)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa kääntyä yksityisen psykiatrin puoleen. Älä tee samaa virhettä kuin minä. Kerroin ahdistuksestani julkisessa terveydenhuollossa. Ainoa mitä siitä seurasi, oli "huoli" lapsista, joka tietenkin todettiin turhaksi, mutta tällä saatiin oma ahdistukseni potenssiin sata. Ahdistus jäi "avusta" huolimatta, mutta laimeni ajanoloon. Tilalle tuli välinpitämättömyys ja katkeruus. Näitä tunteita olen koittanut käsitellä yksityisen terapeutin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kääntyä yksityisen psykiatrin puoleen. Älä tee samaa virhettä kuin minä. Kerroin ahdistuksestani julkisessa terveydenhuollossa. Ainoa mitä siitä seurasi, oli "huoli" lapsista, joka tietenkin todettiin turhaksi, mutta tällä saatiin oma ahdistukseni potenssiin sata. Ahdistus jäi "avusta" huolimatta, mutta laimeni ajanoloon. Tilalle tuli välinpitämättömyys ja katkeruus. Näitä tunteita olen koittanut käsitellä yksityisen terapeutin kanssa.
Yritetäänkö julkisessa edes auttaa vai mikä tuo lasuvimma on, jos hake apua ITSELLEEN? Eli siis pitää väittää olevansa perheetön??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä on monilla. Nykymaailma on aika hankala ja vaatimukset. Ja uutiset päälle. Ehkä joku toinen asuinpaikka voisi olla tasapainottava, jos siellä ei ole kiireen tuntu koko ajan, mutta on silti omat virikkeet joista tykkää. Joku maisema. Helpommin sanottu kuin tehty. Asiaa voi työstää.
Tuo on juuri sitä naisten neuroottisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ideoita voi etsiä myös kirjoista, videoista, messuilta jne.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on juuri sitä naisten neuroottisuutta.
Käyx kateex?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tuli ehkä jonkun mielestä höpsöjäkin asioita mieleen. Saunominen sillä ajatuksella että lämpö tuottaa hyvää oloa ja terapoi sillä tavalla. Painopeitto ehkä? Itsellä ei kokemusta mutta eikö tätä markkinoida vähän turvallisuuden tunteen kokemuksella?
Kissa on luotettava ja mukava kaveri lemmikkinä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on juuri sitä naisten neuroottisuutta.
Tuo taas on juuri sitä toksista maskuliinisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla melkein täsmälleen sama tilanne. Mietin että onkohan juuri tuo asioiden patoaminen osaltaan johtanut lopulta itselläni fyysisiin oireisiin, jotka sitten taas johtavat siihen että murehdin aiempaakin enemmän kaikkia mahdollisia sairauksia.
Terapiaan en pääse joten aika lailla yritän vain olla miettimättä negatiivisia asioita kunnes jossain vaiheessa huoli yltyy ylitsepääsemättömäksi enkä tiedä mitä tehdä sen kanssa. Toinen vaihtoehto on antaa sen murehtimisen tapahtua, mutta ei sekään sen enempää auta. Mindfulness tuntuu toimivan juuri päinvastoin kuin pitäisi, "elän tässä hetkessä ja lopullinen tuho on nurkan takana".
Vierailija kirjoitti:
Käänny Jumalan puoleen.
Eli käytännössä oman itsen puoleen tilanteessa jossa ei tiedä miten se tehdään.
Olisikin se niin helppoa kuin joillekin tuntuu olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on juuri sitä naisten neuroottisuutta.
Käyx kateex?
Juuei käy vaan on ensinnäkin epämukavaa asianosaisille niinkuin aloituksesta näkyy ja toiseksi tulee kalliiksi yhteiskunnalle. Juuri tuon takia pitää taas lisätä resursseja ja naiset ravaa vastaamoissa. Man up, jooko?
Vierailija kirjoitti:
Mulla melkein täsmälleen sama tilanne. Mietin että onkohan juuri tuo asioiden patoaminen osaltaan johtanut lopulta itselläni fyysisiin oireisiin, jotka sitten taas johtavat siihen että murehdin aiempaakin enemmän kaikkia mahdollisia sairauksia.
Terapiaan en pääse joten aika lailla yritän vain olla miettimättä negatiivisia asioita kunnes jossain vaiheessa huoli yltyy ylitsepääsemättömäksi enkä tiedä mitä tehdä sen kanssa. Toinen vaihtoehto on antaa sen murehtimisen tapahtua, mutta ei sekään sen enempää auta. Mindfulness tuntuu toimivan juuri päinvastoin kuin pitäisi, "elän tässä hetkessä ja lopullinen tuho on nurkan takana".
Miksi et pääse terapiaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla melkein täsmälleen sama tilanne. Mietin että onkohan juuri tuo asioiden patoaminen osaltaan johtanut lopulta itselläni fyysisiin oireisiin, jotka sitten taas johtavat siihen että murehdin aiempaakin enemmän kaikkia mahdollisia sairauksia.
Terapiaan en pääse joten aika lailla yritän vain olla miettimättä negatiivisia asioita kunnes jossain vaiheessa huoli yltyy ylitsepääsemättömäksi enkä tiedä mitä tehdä sen kanssa. Toinen vaihtoehto on antaa sen murehtimisen tapahtua, mutta ei sekään sen enempää auta. Mindfulness tuntuu toimivan juuri päinvastoin kuin pitäisi, "elän tässä hetkessä ja lopullinen tuho on nurkan takana".
Miksi et pääse terapiaan?
Julkisella olen heidän makuunsa liian toimintakykyinen, yksityiseen ei ole varaa.
Mä kävin terapiassa, jossa traumaattiset kokemukset rakennettiin uudestaan tuomalla niihin mukaan "turvallinen aikuinen", jonka kautta näin, miten niiden tilanteiden olisi aikoinaan pitänyt mennä. Sain luotua perusturvallisuuden tunteen sisäistämällä sen, miten turvallinen, tarpeeksi täysijärkinen aikuinen suhtautuu elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käänny Jumalan puoleen.
Eli käytännössä oman itsen puoleen tilanteessa jossa ei tiedä miten se tehdään.
Olisikin se niin helppoa kuin joillekin tuntuu olevan.
Ei, rukoile apua.
Alue: Aihe vapaa
En tiedä voiko tuosta kokonaan päästä eroon muuten kuin ehkä pitkän terapian avulla. Mutta ehkä noita tuntemuksia voi oppia sietämään. Itselle on mindfullnesin opeista ollut hyötyä. Vaatii hieman ponnistelua että sen sisäistää mutta on sitten hyödyllistäkin.
Toinen mikä tuli mieleen, noi ajatukset saattais ehkä viitata pakko-oireiseen häiriöön, siis se että samat ahdistavat ajatukset palaa mieleen aina vaan. Asian tiedostaminen voi jo helpottaa jonkin verran.
Tsemppiä!