Lapsuuden halvat ilot

Kesällä mökillä uiminen. Kuivakakun tai jonkun muun leipominen ja sitten retkelle puron varteen sitä syömään. Pihapelit, lautapelit, isompana katulätkä. Kerran harjoiteltiin näytelmä ja kutsuttiin naapuruston lapset katsomaan. Leivottiin myös herkkuja sinne myytäväksi. Talvella laskettiin mäkeä ja käytiin luistelemassa. Hiihtämässä käytiin myös vanhempien kanssa, mutta niillä reissuilla oli hauskaa vain eväiden syöminen.

On sympaattinen ketju tämä :)

Paras oma lapsuuden halvan huvin muisto on, kun pääsin isän kanssa paikalliselle huolto-asemalle käymään. Suuri juttu pienelle naperolle, joka asui peräpitäjällä. Traktorilla mentiin ja nautin kyydistä, asemalla sain joskus munkin. Parasta oli kuittenkin kun sain ihastella pihaan pysäköityjä autoja. Ja voi sitä onnea kun pääs joskus koe-istumaan jonkun hienon auton etupenkille sillä aikaa kun isä jutteli kuskin kans! 

Isä vei syksyisin ja talvisin kun oli pimeää iltakävelyille. Olin n. 10 vanha. Isä halusi laihduttaa, joten käveltiin monta kilometriä aina. Isä jutteli kaikesta ja antoi aina vanhanaikaisella kyläkeinulla vauhdit, niin että meinasi pudota.

Kesällä lainattiin kirjoja pinottain kirjastosta ja luettiin sadepäivinä. Nummelan ponitallit ym.

Joskus pääsin isän mukana (minäkin) huoltikselle mukaan ja sieltä sain sellasen paperiin käärityn sokeripalan aina puhuttua itselleni, niitä mitä kahviin laitetaan.

Tuli pyöräiltyä kavereiden kanssa rannalle uimaan ja milloin mihinkin. Ei ollut rahaa, eikä vempeleitä, tietokoneet oli nörttien juttu :)

Vierailija kirjoitti:

Kesällä lainattiin kirjoja pinottain kirjastosta ja luettiin sadepäivinä. Nummelan ponitallit ym.

Joskus pääsin isän mukana (minäkin) huoltikselle mukaan ja sieltä sain sellasen paperiin käärityn sokeripalan aina puhuttua itselleni, niitä mitä kahviin laitetaan.

Tuli pyöräiltyä kavereiden kanssa rannalle uimaan ja milloin mihinkin. Ei ollut rahaa, eikä vempeleitä, tietokoneet oli nörttien juttu :)

Joo, lukeminen kuului myös mun lempiharrastukseen. Lisäksi kirjoittaminen , kirjoitin niin päiväkirjoja, kuin kirjeitä.

Ja minä puolestani tykkäsin käydä isäni kanssa kaupassa, kun se oli aina kahdenkeskeistä aikaa.  

Serkkujen luona kävimme usein, ja heidän kanssaan leikittiin niin Kattokassiset, Saaristonlapset, Viisikot kuin Sos-sarjan etsivätyypit. Mummoloissa vierailimme myös ja rakastin myös yökyläilyjä mummoloissa . Mummon kertomukset Karjalasta olivat lapsuuteni iltasadut. Ja toisessa mummolassa oli taas ihanaa, kun lauantain leipomispäivän jälkeen ja sunnuntaina aamupalaksi pullaa . 

Joo, sellanen kauppareissun yhteydessä kahville piipahtaminen oli kivaa, mentiin vaan ja aina oltiin tervetulleita ja toisinaan joku tuli meille. Välillä oli useampikin auto pihassa, kahvikyläilijöitä.

Kirjeitä kirjoiteltuin paljon. Kirjekavereita oli useita ja niitä aina bongattiin uusiakin, jääkiekkolehdestä, ja milloin mistäkin lehdestä. Vieremä, Virkkala, Turku ja moni muu paikka tuli kirjeiden kautta tutuksi :)

Oi se ihana tunne kun avaamaton kirje odotti postin seassa koulusta tullessa!

Meillä ei ikinä saanut syödä tai juoda autossa mitään, mutta kerran kun oltiin isän kanssa kahdestaa reissussa sain syödä omenalohkoja ja se vasta oli jotakin :)