Miksi joiltakin ihmisiltä puuttuu empatiakyky?
Siis kaikkien ei todellakaan tarvitse olla mitään yliempaattisia ja liian kilttejä, jotka menevät liikaa mukaan toisen tunteeseen eivätkä osaa pitää puoliaan, mutta ihan normaaliempatiakin tuntuu olevan monelle mahdotonta, eikä yhtään osata samaistua toisen asemaan ja tunteisiin ja nähdä asioita hänen kantiltaan. Onko heillä kenties ollut omassa elämässä jotain huolia, eivätkä ole osanneet käsitellä niitä oikealla tavalla, ja purkavat sen muihin ihmisiin?
Kommentit (146)
Empatia on kamala keksintö. Se tekee maapallosta helvetin. Koska auttaminen vain lisää kärsimystä.
Vaikkei ymmärtäisikään toista ja pystyisi samaistumaan häneen, niin ei sitä nyt kuitenkaan tarvitsisi alkaa ilkeilemään ja kuittailemaan. Hyviin käytöstapoihin kuuluu se, että osaa ottaa muut paikalla olijat huomioon.
Ehkä he ovat olleet aiemmin esim. koulu- tai työpaikkakiusattuja? Kaikilla kyseinen kokemus ei valitettavasti lisää empatiakykyä muita kohtaan, vaan heistä tulee myöhemmin itsestään kiusaajia.
Ei kaikilla myötätuntoisillakaan ihmisillä ole hyvä empatiakyky. Vähän eri asia.
Se on ihan turhaa touhua tuo empaattisuus.
Ei muakaan oo kukaan koskaan ikinä auttanu tai kuunnellu.
Jokainen on oman onnensa Seppänen. Oma apu paras apu. Prkl.
Ja mun maille on turha tulla hyppimään.
Vierailija kirjoitti:
Empatiakykyä voi olla paljon, mutta ei ole resursseja empatiseerata ja tukea kaikkia ja ketä tahansa koska ja missä tahansa. Empaattinen joutuu asettamaan rajat empatian tarvitsijoille, koska empatian tarve maailmassa on pohjaton.
Ei olisi, jos empatiakyvyttömien pahuutta ei olisi.
Mikään ei vaan tapahdu, vaan teoilla on aina tekijä. Täysin vähämielisiltä tämän ymmärtäisi, mutta narsisti voi olla vaikka maisteri ja aivan varmasti tietää että itse valitsee tehdä pahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä nyt erityisen paljon kokoontunut entisiä koulu-, nykyisiä työpaikkakiusaajia, kun empatian puute nähdään niin hyvänä ominaisuutena? Kyllä nämä inhottavat ihmiset, joilta puuttuu empatiakyky, ovat usein vain itsekeskeisiä, enemmän tai vähemmän luonnevikaisia tapauksia.
Luitko edes vastauksia? Ihmisillä on empatiakykyä, mutta kaikkea ei voi ymmärtää ja jatkuvaa valittamista varsinkaan ei kenenkään tarvitse sietää. Jokaisella on rajallinen aikansa ja kestävyytensä muiden ihmisten auttamiseksi ja ymmärtämiseksi. Kaiken muun lisäksi on todella ikävää, jos sekään ei riitä toiselle, vaan toinen vaatii aina vain enemmän. Energiasyöpöt ihmiset ovat hankalia ja itsekkäitä.
Näinhän se on, muttei tarvitse silti alkaa ilkeillä ja olla inhottavia. Itse olen kyllästyttyäni vain viileän oloinen ja melko välinpitämätön.
Empatiakyvyttömyyttä (Empatiattomuutta?) on varmaan ainakin kahta lajia.
On sellaista että ei sitä kovin helpolla tunne, mutta osaa käyttäytyä silti. Että ymmärtää että toisella on paha olla, ja tietää sen ettei itse vain pysty tähän tunteeseen tunteella reagoimaan, mutta voi olla esimerkiksi opetellut oikeanlaisen käyttäytymismallin.
Toinen on tietysti se epäinhimillinen empatiakyvyttömyys, jossa toisen onnettomuus nähdään mahdollisuutena lyödä toista vieläkin alaspäin laumassa. Tai koska siitä vain nauttii itse, narsismin tai muun päävian takia.
Ensimmäiseen lajiin tietysti liittyy se yleisinhimillisyys tai miten se empatia ilmenee. Jotkut tuntevat sitä tuskaa jokaista kerjäläistä kohtaan, eli kunhan toinen on ihminen hädässä. Tällaisesta varmaan itsekin saa jotain itselleen tunnemielessä. Joillain se piiri on vain kauhean rajattu jotka näitä vaistoja herättävät. Ja kai ääripäässä sellainen että ihmisen hätä ei juuri kosketa, ei vaan pysty.
Monella on ollut vaikea lapsuus, mutta se ei silti oikeuta vahingoittamaan muita.
Haittaa empatiasta on vain silloin kun henkilö asettaa toisen tarpeet itsensä edelle. Joskus voi muttei aina. Kilttejä myös hyväksikäytetään ja sellaista ei tarvi sietää.
Yksinkertainen vastaus: ovat mulkkuja ja kusipäitä ja nauttivat vallantunteesta ja muiden alistamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ei voi tietää kaikkea toisen elämästä ja asioista, jos ei tunne häntä todella hyvin. Jos elämässä on huolia ja murheita ja on väsynyt, ei aina vain jaksa ajatella asioita muiden näkökulmista.
Tämä. Ja jotenkin en pidä edes aloittajaa mitenkään empaattisena ihmisenä.
Ainakin pyrin aina huomioimaan muut ja auttamaan heitä tarvittaessa, enkä taatusti koskaan tahallani satuta muita.
ap
Miksi sinulle sitten ollaan ilkeitä? Minkälaisissa tilanteissa nämä ilkeydet ovat tulleet?
En todellakaan tiedä. Ehkei vain ole osunut kohdalleni kovin suvaitsevaisia ja myötätuntoisia ihmisiä. Tai sitten olen vain liian kiltti ja huomaavainen tässä itsekkäiden ihmisten maailmassa. Esim. jotkut eri-alojen ammatti-ihmiset ovat olleet asiakaspalvelutilanteissa todella töykeitä, omahyväisiä ja ylimielisiä. Ns. ystävätkin tuntuvat aina vain kuittailevan ja piikittelevän ja vitsailevan kustannuksellani, eivätkä tajua miten pahalta se minusta tuntuu.
Eli meneekö tämä taas niin, että kaikki muut ovat ilkeitä ja hankalia sinulle ja mielestäsi heidän pitäisi muuttua? Sinä taas olet äärimmäisen kiltti ihminen, huomaavainen, ystävällinen, kärsivällinen, muut huomioon ottava, kohtelias, iloinen, reipas, auttavainen, empaattinen ja sympaattinen? Olet ollut sellainen aina ja kaikkialla, olet ollut ihan syntymästäsi saakka tietenkin, etkä sano ikinä toiselle mitää sellaista, mistä he voisivat mielensä pahoittaa ja muutenkin olet kaikin puolin täydellinen? Olet täydellinen ystävä, tytär/poika/joku muu, naapuri, veronmaksaja, opiskelija, työntekijä, maailmankansalainen jne.? Joo, sellainen olet. Pusi pusi!
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertainen vastaus: ovat mulkkuja ja kusipäitä ja nauttivat vallantunteesta ja muiden alistamisesta.
Sinäpäs se oletkin ihana ihminen!
Vierailija kirjoitti:
Empatiakyvyttömyys on valtava puute ihmisessä. Tuollaisten ihmisten lähellä on paha olla:
https://mielenihmeet.fi/ihmiset-joilta-puuttuu-empatiakyky/
Suomalaiset ovat yksi maailman epäempaattisimmista kansoista ja se ei todellakaan ole mikään positiivinen asia. Empaattisuuden puute yhdistetään muun muassa psykopaatteihin ja narsisteihin. Puuttuva empatia tekee ihmisestä kuin ihmisestä myrkkyä muille.
Empaattisuus on vahvuus ihmisessä, ei heikkous, kuten moni sen käsittää. Vain vahvalla ihmisellä on rahkeita ja voimaa asettua toisen asemaan ja toimia myös sen toisen ihmisen eduksi.
Mieleltään ja persoonallisuudeltaan heikko ihminen pystyy näkemään vain itsensä ja oman napansa. Heikko ihminen kykenee ajamaan vain omaa etuaan.
Jokainen voi miettiä, kumman sortin ihmisen kanssa mielummin on ystävä.
Mutta jos omat mahdollisuudet ja energia ei riitä empatiaan silleen, mutta toisaalta haluan että yleisesti ihmisillä olisi parempi olla? Itse ainakin olen aika empatiakyvytön, mutta en silti halua ihmiskunnalle muuta kuin hyvää, puhdasta juomavettä ja kehitystä. Mutta ei jonkun yksittäisen ihmisen tragedia niin liikuta, näitä sattuu. Ajattelen vain, että yleinen etu on usein helpompi miettiä, jos ei takerru liikaa siihen omaan pienryhmään ja esimerkiksi sen mielipiteisiin. Jos pelkää lauman ulkopuolelle jäämistä, ei helposti esimerkiksi muuta kulutustottumuksiaan, kun pelkää jäävänsä ilman laumaa ja sen tukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ei voi tietää kaikkea toisen elämästä ja asioista, jos ei tunne häntä todella hyvin. Jos elämässä on huolia ja murheita ja on väsynyt, ei aina vain jaksa ajatella asioita muiden näkökulmista.
Tämä. Ja jotenkin en pidä edes aloittajaa mitenkään empaattisena ihmisenä.
Ainakin pyrin aina huomioimaan muut ja auttamaan heitä tarvittaessa, enkä taatusti koskaan tahallani satuta muita.
ap
Miksi sinulle sitten ollaan ilkeitä? Minkälaisissa tilanteissa nämä ilkeydet ovat tulleet?
En todellakaan tiedä. Ehkei vain ole osunut kohdalleni kovin suvaitsevaisia ja myötätuntoisia ihmisiä. Tai sitten olen vain liian kiltti ja huomaavainen tässä itsekkäiden ihmisten maailmassa. Esim. jotkut eri-alojen ammatti-ihmiset ovat olleet asiakaspalvelutilanteissa todella töykeitä, omahyväisiä ja ylimielisiä. Ns. ystävätkin tuntuvat aina vain kuittailevan ja piikittelevän ja vitsailevan kustannuksellani, eivätkä tajua miten pahalta se minusta tuntuu.
Eli meneekö tämä taas niin, että kaikki muut ovat ilkeitä ja hankalia sinulle ja mielestäsi heidän pitäisi muuttua? Sinä taas olet äärimmäisen kiltti ihminen, huomaavainen, ystävällinen, kärsivällinen, muut huomioon ottava, kohtelias, iloinen, reipas, auttavainen, empaattinen ja sympaattinen? Olet ollut sellainen aina ja kaikkialla, olet ollut ihan syntymästäsi saakka tietenkin, etkä sano ikinä toiselle mitää sellaista, mistä he voisivat mielensä pahoittaa ja muutenkin olet kaikin puolin täydellinen? Olet täydellinen ystävä, tytär/poika/joku muu, naapuri, veronmaksaja, opiskelija, työntekijä, maailmankansalainen jne.? Joo, sellainen olet. Pusi pusi!
En ole täydellinen, minulla on omat puutteeni, mutta en ikinä tahallani satuta muita. Jotkut ihmiset ovat vain luonteiltaan niin ilkeitä, että eivät esim. tajua lopettaa, vaikka sanoisin että se tuntuu pahalta. Itse pahoittelen aina tapahtunutta, mikäli joku on loukkaantunut jostain tekemisestäni, ja pyydän anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Minä osaan esittää uskottavasti empaattista ja varsinkin omien lasteni kohdalla pistän tästä syystä parastani ja olen kiinnostunut, myötätuntoinen ja rakastava, vaikka tilanne ei herättäisi minussa tunteita. Oikeasti en oikein osaa olla empaattinen. Mutta olen tarkkailemalla oppinut reagoimaan oikein.
Miksikö näin on? Suurin syy on varmaan se, että lapsena näin ja koin sekä fyysistä että emotionaalista väkivaltaa. En pienenä saanut tarpeeksi rakastavaa ja empaattista kohtelua, enkä nähnyt perheenjäsenteni osoittavan sitä toisilleen. Minulla on siis paha aukko tunnetaidoissani. Opin lapsena, että jos minulla on paha olla (nälkä, tylsää, väsyttää, surettaa jne) niin se on aikuiselle ärsyttävää ja hankalaa, ei asia jonka ratkaisemisessa aikuinen koettaisi minua auttaa.
Sama täällä! Empatia on suurelta osin opittua ja jos lapsuudenkodissa sitä ei ole ollut, voi sen opetteleminen aikuisena olla haastavaa. Mulla on edelleen haasteita tän kanssa ja joudun yleensä järkeilemään itseni toisen ihmisen asemaan ja miettimään miltä hänestä mahtaa tuntua. Olen myös yrittänyt seurata, miten muut ihmiset ilmaisevat empatiaa ja yritän matkia tarvittaessa.
spr vanhat piiat kuvittelevat olevansa parempia ihmisiä kun itselleen ottavat jonkun pojan naimaan
Mitä tämä mulle kuuluu? Jokainen hoitakoon omat asiansa.
Sitäpaitsi minun verorahoilla EI!