”Masentuneena maailman onnellisimmassa maassa” – Brittimedia BBC teki jutun suomalaisten nuorten mielen­terveys­ongelmista

Erinomainen terveydenhuolto, sosiaaliturva ja hyvä koulutusjärjestelmä. Muun muassa nämä asiat tekevät Suomesta yhden maailman onnellisimmista maista. Kiiltokuvamaisen imagon alla piilee kuitenkin ongelma, väittää Britannian yleisradioyhtiö BBC.

BBC teki jutun suomalaisista nuorista, jotka ovat ”masentuneita maailman onnellisimmissa maassa”. Juttu herättää kysymyksen siitä, onko avun hakeminen kenties vaikeampaa juuri maan onnellisuutta ja hyvinvointia korostavan kulttuurin keskellä. Jotkin asiantuntijat ovat sitä mieltä.

Brittimedia haastattelee jutussaan nyt 34-vuotiasta suomalaisnaista, jolla todettiin masennus teini-ikäisenä.

– Tuntuu melkein siltä, että ei ole oikeutta olla masentunut Suomen kaltaisessa maassa, missä elintaso on niin korkealla, hän kertoo BBC:lle.

27-vuotias lääkäri ja entinen mielenterveyspotilas kuvailee BBC:lle samankaltaisia ajatuksia:

– Suomessa tuntuu siltä, että kaiken pitäisi olla hyvin, vaikka niin ei ole.

– Vaikka olemme tilastojen mukaan maailman onnellisin maa, se ei kerro koko totuutta. Masennus on sairaus, eikä se ole aina riippuvainen olosuhteista, mies sanoo BBC:lle.

Hän arvelee, että avun hakeminen on Suomessa vaikeaa etenkin miehille, koska mielenterveysongelmat mielletään yhä ”heikkouden” merkiksi.

Nuorten aikuisten huumeiden käyttö yleistyy, nuoret kertovat ”kärsivänsä”
BBC:n juttu nostaa esille monia nuorten ja nuorten aikuisten osalta huolestuttavia lukuja. Vaikka Suomen itsemurhaluvut ovat puolittuneet siitä, mitä ne olivat vielä 90-luvulla, ovat ne silti Euroopan korkeimpien joukossa. Joka kolmannen 15–24-vuotiaan menehtyneen kuolinsyy on itsemurha.

Kansainvälisessä onnellisuusmittauksessa 6 prosenttia suomalaisista 18–23-vuotiaista naisista ja 11 prosenttia saman ikäluokan miehistä luokittelee ”kamppailevansa” tai ”kärsivänsä” elämässä. Luku on yhtä suuri vain yli 80-vuotiaiden keskuudessa.

Jopa 20 prosenttia alle 30-vuotiaista suomalaisista on kokenut masennuksen oireita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan masennusoireita esiintyy yli 20 prosentilla nuorista ja 5–10 prosenttia nuorista sairastaa masennusta.

Lisäksi suomalaiset käyttävät tutkimusten mukaan enemmän alkoholia kuin naapurimaiden ikätoverinsa. Myös huumeiden käyttö on yleistynyt 25–34-vuotiaiden keskuudessa.

Myös työllisyysluvut ovat Suomessa heikoimmat nuorten keskuudessa: yli 12 prosenttia 15–19-vuotiaista oli vuoden 2018 lopussa työttöminä.

Terapiatakuu luo toivoa
Myös pitkät odotusajat avun saamiselle ovat ongelma etenkin suurissa kaupungeissa. Nuoret voivat joutua odottamaan psykiatrista hoitoa jopa kuukausia.

Lue lisää: Pirkanmaalainen erityisopettaja huolestui oppilaastaan – itsetuhoinen 14-vuotias on odottanut jo kuukausia psykiatriseen hoitoon pääsemistä

BBC:n jutussa mainitaan myös Terapiatakuu-kansalaisaloite, joka keräsi 50 000 nimeä ja etenee seuraavaksi eduskuntaan. Kansalaisaloitteen takana on kaksikymmentäneljä mielenterveysjärjestöä. Aloitteen pani vireille helmikuussa Helsingin kaupunginvaltuutettu Alviina Alametsä (vihr).

Lakimuutoksen myötä mielenterveyshoitoon pääsisi viimeistään kuukauden sisällä. Terapiatakuun avulla halutaan varmistaa, että potilas saa hoitoa, vaikkei hänellä olisi taloudellista mahdollisuutta hakeutua yksityiseen psykoterapiaan. Lakimuutoksen uskotaan myös tuovan ajan mittaan yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä.

BBC:n haastattelema suomalaismies kertoo uskovansa, että nykyisistä haasteista huolimatta mielenterveyspalvelut tulevat paranemaan.

– Ihmiset alkavat hiljalleen ymmärtämään, miten iso ongelma mielenterveys on, ja kuinka paljon resursseja se vaatii. Työtä on vielä paljon tehtävänä, mutta olen optimistinen.