Lue keskustelun säännöt.
Tutkimus: Tasa-arvo ei Suomessa ulotu koteihin, naiset uupuvat
11.04.2022 |
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008727747.html
Tutkimus paljastaa yllättävän paradoksin: Suomessa äidit ovat uupuneempia kuin heikomman tasa-arvon maissa
Kommentit (2041)
Vierailija kirjoitti:
Naisten kuuluukin tehdä enemmän kotitöitä. Miehethän joutuu käymään armeijan.
Lapsen kantaminen, synnyttäminen ja hoito on isompi ja vaarallisempi homma kuin mihin yksikään palstamies elämänsä aikana tulee luultavasti joutumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketju tiivistettynä: Miesten mielestä ratkaisu naisten uupumukseen töistä plus kodin - ja lastenhoidosta on lisätä siihen pakollinen maanpuolustus. Se auttaa.
Pakko kuitenkin myöntää, että me naiset olemme tähän tilanteeseen osasyyllisiä. Me suostumme jäämään suhteisiin, missä mies ei tee mitään, kasvatamme lapsemme sellaisessa ympäristössä, jolloin pojille tulee käsitys, että naiset hoitaa kaiken ja tytöt näkevät sen, ettei miesten tarvitse, mutta naisten pitää.
Johtaa sitten siihen, että pojat usein haluavat kyllä parisuhteen, tytöt taas eivät tai sitten hekin vain jatkavat tuota vinksahtanutta näkemystä kotitöiden tasa-arvosta.
Niin, kun te naiset valitsette miehen pinnallisilla kriteereillä (pituus, komeus, status, varakkuus) ja sitten itkette, kun sen luonne olikin vääränlainen.
Eli vapaana ovat kaltaisesi katkerot naistenvihaajamiehet, jotka käyttää kaiken aikansa haukkumalla naisia av- palstalla? Kumpikohan on parempi vaihtoehto parisuhteeseen- pitkä komea, hyvin koulutettu mies, vai ruma, baisia vihaava työtön ùlisija? Nyt kyllä pistit pahan. Tosi vaikea valinta.
Vierailija kirjoitti:
Pitäiskö meidän, naiset, ottaa oikeasti toi maanpuolustushommakin tehdäksemme? Miehethän niin kovasti valittavat, että - nyyh nyyh - on niin rankkaa kun on yhteismajoitus ja - byäää - pitää käydä yhteissuihkussa muiden kanssa ja mitähän vielä. Kuulostaa siltä, että niille sopisi paljon paremmin kotihommat ja vähän pienemmät ympyrät.
Ei kestä fysiikka eikä pää.
Minusta tämä keskustelu on jumiutunut väärään paikkaan. Minulla on erittäin hyvä mies, on tehnyt töitä, tienannut, hoitanut lapsia, ottanut vastuuta kodinhoidosta, ja arvostanut rooliani, ja silti olen uupunut, kun olin pienten lasten äiti.
Ja se uupuminen johtui ihan muista asioista kuin miehestäni. Olin akateemisesti koulutettu monen lapsen äiti, joka koin hyvin ristiriitaista painetta olla yhtä aikaa huippuasiantuntija ja uralla menestyjä, toki myös tienata ja tehdä töitä, ja toisaalta olla hyvä äiti, lukea lapsille tunti päivässä, pitää koti edustavana, olla kotiäiti, olla työssäkäyvä äiti, olla tutkija.. ja tuntui, että epäonnistuin kaikessa.
Olen asunut monessa eri maassa, ja olen todennut, että uranaiset muualla käyttävät surutta valmista ruokaa vieraillekin, eivätkä todellakaan siivoa. Edes kun ovat kotona pienen lapsen kanssa. Ja jos on monen lapsen äiti, ei kukaan syyllistä kotona olosta.
Suomessa naista haukutaan ja syyllistetään, teki hän mitä vaan. Miten monta kertaa tällä palstalla on kirjoitettu kotona makaamisesta? Miettikää sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketju tiivistettynä: Miesten mielestä ratkaisu naisten uupumukseen töistä plus kodin - ja lastenhoidosta on lisätä siihen pakollinen maanpuolustus. Se auttaa.
Pakko kuitenkin myöntää, että me naiset olemme tähän tilanteeseen osasyyllisiä. Me suostumme jäämään suhteisiin, missä mies ei tee mitään, kasvatamme lapsemme sellaisessa ympäristössä, jolloin pojille tulee käsitys, että naiset hoitaa kaiken ja tytöt näkevät sen, ettei miesten tarvitse, mutta naisten pitää.
Johtaa sitten siihen, että pojat usein haluavat kyllä parisuhteen, tytöt taas eivät tai sitten hekin vain jatkavat tuota vinksahtanutta näkemystä kotitöiden tasa-arvosta.
Niin, kun te naiset valitsette miehen pinnallisilla kriteereillä (pituus, komeus, status, varakkuus) ja sitten itkette, kun sen luonne olikin vääränlainen.
Eli vapaana ovat kaltaisesi katkerot naistenvihaajamiehet, jotka käyttää kaiken aikansa haukkumalla naisia av- palstalla? Kumpikohan on parempi vaihtoehto parisuhteeseen- pitkä komea, hyvin koulutettu mies, vai ruma, baisia vihaava työtön ùlisija? Nyt kyllä pistit pahan. Tosi vaikea valinta.
Epäpinnallisilla kriteereillä puolison valitseminen ei todellakaan takaa hyvää ja oikeanlaista luonnetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäiskö meidän, naiset, ottaa oikeasti toi maanpuolustushommakin tehdäksemme? Miehethän niin kovasti valittavat, että - nyyh nyyh - on niin rankkaa kun on yhteismajoitus ja - byäää - pitää käydä yhteissuihkussa muiden kanssa ja mitähän vielä. Kuulostaa siltä, että niille sopisi paljon paremmin kotihommat ja vähän pienemmät ympyrät.
Ei kestä fysiikka eikä pää.
No ei ne kaikki intin suorittavat miehet mitään huippukuntoisia ole. Läpi pääsee rimpulakädetkin. Naisillahan -varsinkin äideillä- on paljonkin jerkkua reisissä, selässä ja käsissä, kun kanniskelevat muksujaan monta vuotta.
Mitä päähän tulee, niin naiset on kuule mestareita ottamaan pjashkaa niskaan. Sitähän tää meidän elämä on muutenkin. Sitkeä ne on suomalaiset naiset. Muutenkin naiset keskimäärin sosiaalisempana varmaan vaan tykkäis tollasissa yhteistuvissa asustella jne.
Tein miehestäni nakkijaskan, kun huomasin, ettei siitä ollut vastuunkantajaksi. Opetin siihen, että kun nakki napsahtaa, niin tehtävä suoritetaan välittömästi. Jos olin vaikkapa alkamassa ruoanlaittoon ( liian vaativaa lasteni isälle) ja roskis oli täynnä, niin toimitin miehen viemään roskat. Ei kelvannut " kohta" tai mikään muukaan veruke, koska sillä keinoin asiat tuli tehtyä. Olihan se vähän raskasta, varmaan miehellekin, mutta vaihtoehto olisi ollut se, että mies ei olisi tehnyt yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäiskö meidän, naiset, ottaa oikeasti toi maanpuolustushommakin tehdäksemme? Miehethän niin kovasti valittavat, että - nyyh nyyh - on niin rankkaa kun on yhteismajoitus ja - byäää - pitää käydä yhteissuihkussa muiden kanssa ja mitähän vielä. Kuulostaa siltä, että niille sopisi paljon paremmin kotihommat ja vähän pienemmät ympyrät.
Ei kestä fysiikka eikä pää.
No ei ne kaikki intin suorittavat miehet mitään huippukuntoisia ole. Läpi pääsee rimpulakädetkin. Naisillahan -varsinkin äideillä- on paljonkin jerkkua reisissä, selässä ja käsissä, kun kanniskelevat muksujaan monta vuotta.
Mitä päähän tulee, niin naiset on kuule mestareita ottamaan pjashkaa niskaan. Sitähän tää meidän elämä on muutenkin. Sitkeä ne on suomalaiset naiset. Muutenkin naiset keskimäärin sosiaalisempana varmaan vaan tykkäis tollasissa yhteistuvissa asustella jne.
Se pää ei kestäis niillä miehillä, jotka yksin hoitais pienet lapset sillä aikaa, kun äiti on telttaretkellä ja vähän ampumisharjoituksissa.
Kannattaisiko tämä asia nostaa esille omien puolisoiden kanssa? kukaan ei pakota naisia uupumaan kotonaan. Ei tämä ole mikään yhteiskunnallinen ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäiskö meidän, naiset, ottaa oikeasti toi maanpuolustushommakin tehdäksemme? Miehethän niin kovasti valittavat, että - nyyh nyyh - on niin rankkaa kun on yhteismajoitus ja - byäää - pitää käydä yhteissuihkussa muiden kanssa ja mitähän vielä. Kuulostaa siltä, että niille sopisi paljon paremmin kotihommat ja vähän pienemmät ympyrät.
Ei kestä fysiikka eikä pää.
No ei ne kaikki intin suorittavat miehet mitään huippukuntoisia ole. Läpi pääsee rimpulakädetkin. Naisillahan -varsinkin äideillä- on paljonkin jerkkua reisissä, selässä ja käsissä, kun kanniskelevat muksujaan monta vuotta.
Mitä päähän tulee, niin naiset on kuule mestareita ottamaan pjashkaa niskaan. Sitähän tää meidän elämä on muutenkin. Sitkeä ne on suomalaiset naiset. Muutenkin naiset keskimäärin sosiaalisempana varmaan vaan tykkäis tollasissa yhteistuvissa asustella jne.Se pää ei kestäis niillä miehillä, jotka yksin hoitais pienet lapset sillä aikaa, kun äiti on telttaretkellä ja vähän ampumisharjoituksissa.
No jotain kai niiden pään on kestettävä. Mikä on nykymiehen paikka maailmassa?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko tämä asia nostaa esille omien puolisoiden kanssa? kukaan ei pakota naisia uupumaan kotonaan. Ei tämä ole mikään yhteiskunnallinen ongelma.
Hyvin selkeästi sekä puolisojen välinen että laajempi yhteiskunnallinen ja rakenteellinen ongelma. Siksihän se niin pirullinen onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäiskö meidän, naiset, ottaa oikeasti toi maanpuolustushommakin tehdäksemme? Miehethän niin kovasti valittavat, että - nyyh nyyh - on niin rankkaa kun on yhteismajoitus ja - byäää - pitää käydä yhteissuihkussa muiden kanssa ja mitähän vielä. Kuulostaa siltä, että niille sopisi paljon paremmin kotihommat ja vähän pienemmät ympyrät.
Ei kestä fysiikka eikä pää.
No ei ne kaikki intin suorittavat miehet mitään huippukuntoisia ole. Läpi pääsee rimpulakädetkin. Naisillahan -varsinkin äideillä- on paljonkin jerkkua reisissä, selässä ja käsissä, kun kanniskelevat muksujaan monta vuotta.
Mitä päähän tulee, niin naiset on kuule mestareita ottamaan pjashkaa niskaan. Sitähän tää meidän elämä on muutenkin. Sitkeä ne on suomalaiset naiset. Muutenkin naiset keskimäärin sosiaalisempana varmaan vaan tykkäis tollasissa yhteistuvissa asustella jne.Se pää ei kestäis niillä miehillä, jotka yksin hoitais pienet lapset sillä aikaa, kun äiti on telttaretkellä ja vähän ampumisharjoituksissa.
No jotain kai niiden pään on kestettävä. Mikä on nykymiehen paikka maailmassa?
Hyvä kysymys. En tiedä. Olen eronnut, hyvätuloinen kahden pienen lapsen äiti. Lapset asuu mun luona ja on ehkä 4vrk/kk isällään. Jos eivät olisi, varmaan hommaisin jonkun tukiperheen tai hyödyntäisin muita sukulaisia enemmän. Miehet on tehneet itsensä perhe-elämän suhteen melko tarpeettomiksi. Siittämiseen riittäisi yhteiskunnan tasolla teknisesti paljon pienempi määrä miehiä.
Työelämässä toki tekevät hyödyllisiä asioita, aivan kuten naisetkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäiskö meidän, naiset, ottaa oikeasti toi maanpuolustushommakin tehdäksemme? Miehethän niin kovasti valittavat, että - nyyh nyyh - on niin rankkaa kun on yhteismajoitus ja - byäää - pitää käydä yhteissuihkussa muiden kanssa ja mitähän vielä. Kuulostaa siltä, että niille sopisi paljon paremmin kotihommat ja vähän pienemmät ympyrät.
Ei kestä fysiikka eikä pää.
No ei ne kaikki intin suorittavat miehet mitään huippukuntoisia ole. Läpi pääsee rimpulakädetkin. Naisillahan -varsinkin äideillä- on paljonkin jerkkua reisissä, selässä ja käsissä, kun kanniskelevat muksujaan monta vuotta.
Mitä päähän tulee, niin naiset on kuule mestareita ottamaan pjashkaa niskaan. Sitähän tää meidän elämä on muutenkin. Sitkeä ne on suomalaiset naiset. Muutenkin naiset keskimäärin sosiaalisempana varmaan vaan tykkäis tollasissa yhteistuvissa asustella jne.Se pää ei kestäis niillä miehillä, jotka yksin hoitais pienet lapset sillä aikaa, kun äiti on telttaretkellä ja vähän ampumisharjoituksissa.
No jotain kai niiden pään on kestettävä. Mikä on nykymiehen paikka maailmassa?
Hyvä kysymys. En tiedä. Olen eronnut, hyvätuloinen kahden pienen lapsen äiti. Lapset asuu mun luona ja on ehkä 4vrk/kk isällään. Jos eivät olisi, varmaan hommaisin jonkun tukiperheen tai hyödyntäisin muita sukulaisia enemmän. Miehet on tehneet itsensä perhe-elämän suhteen melko tarpeettomiksi. Siittämiseen riittäisi yhteiskunnan tasolla teknisesti paljon pienempi määrä miehiä.
Työelämässä toki tekevät hyödyllisiä asioita, aivan kuten naisetkin.
Jatkan vielä, että koin riitelyn miehen kanssa hyvin raskaaksi, kun olimme yhdessä. Minulla ei olisi saanut olla yhtään vapaa-aikaa, aina tuli riita, jos mulla oli joku oma meno. Eron jälkeen elämä on ollut paljon helpompaa. Teen asiat omaan tahtiin, kukaan ei kritisoi, eikä esitä mielipiteitä, joiden mukaan mun ei kannattaisi tai olisi hyvä tehdä jotain asiaa, minkä haluan tehdä.
Ihmiset usein kysyvät multa nyt, että miten jaksan vaativan työn ja kahden lapsen kanssa. Se ärsyttää mua, koska silloin kun mulla oli oikeasti tosi rankkaa miehen kanssa, kukaan ei kysellyt mitään. Ihme oletus, että parisuhteessa olevalla olisi asiat jotenkin hyvin. Mulla on nyt paljon vähemmän stressiä kuin silloin. Ihanaa, kun saa tavata ystäviä ja puhua rauhassa heidän kanssaan puhelimessakin ilman, että joku kyttää vieressä tai kääntää telkkarin volat kaakkoon puhelun vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät ota päävastuuta monestakaan asiasta perheessä. Ovat edelleen hyvin metsissä, mutta VASTUU on naisella. Esimerkkejä: ruokarytmit, monipuolinen ravinto, eli kasvikset jokaisella aterialla, lasten vaatehankinnat, emotionaalinen tuki, synttärit. Ja älkää nyt sanoiko, että kyllä minun mies auttaa, kun ei ole kysymys siitä, vaan kuka muistaa, kuka suunnittelee, kuka tekee aloitteen, kuka menee kauppaan, kuka reagoi lasten juttuihin ja tunteisiin, jne.
Kokeilepa joskus antaa miehesi hoitaa nämä asiat. Voi olla, että ne tulisi hoidettua, mutta vain eri tahdissa kuin sä. Ainakin itse saatan hiljaa mielessäni miettiä, miten mies ei _vieläkään_ ole aloittanut pääsiäisen 20 hengen sukujuhlien menun suunnittelua, mutta ikinä ei oo täytynyt tyhjään pöytään istua.
Oikeesti naiset, haastan teidät kaikki kokeilemaan, kaatuuko maailma, jos ette puoleen vuoteen puutu mihinkään. Vai opettaisiko se teille joustavuutta?
hei just viime viikonloppuna kokeilin. Lähdettiin mökille niin en tällä kertaa puuttunut miehen pakkaamisiin (olin siis pakannut ruoat, pyykit ja omat kamat). Käännyttiin 20 km päästä takaisin hakemaan miehen lompakkoa. En ois halunnut kun oli lyhyt ilta enää lämmittää jne, mut tällä kertaa kokeilin sitä joustavuutta.
Täällä jäi lasten neuvolat ja lääkärit väliin. Ajattelin huvikseni katsoa ymmärtääkö varata esikoiselle 5-vuotisneuvolaa ja kuopukselle neuvolalääkäriä. Olen aina sanonut miehelle että en halua varata noita käyntejä, koska en tiedä miehen työvuoroista ja sitten joudun niitä siirtämään jos autoa ei olekaan käytössä. Mies on siis ollut mukana aina neuvolassa, mutta ei tullut mieleen varata noita ilman minun muistuttamista. Ja tietenkin neuvolassa seuraavalla kerralla (kun minä olin varannut ajat) viesti näiden käyntien väliin jättämisestä kohdistettiin minuun.
Mies ei omien sanojensa mukaan edes ajatellut koko asiaa kun oli niin paljon kaikkea muuta.
Toinen itseäni korpeava asia on se, että miestä tosiaan saa muistuttaa. Kerran mainitsin puhelimessa, että olohuoneen tuoliin ei pääse kun hän on kasannut sen täyteen omia vaatteitaanjoista ei tiedä ovatko menossa pyykkiin vai käyttöön. "Ainiin! Muistuta huomenna että kerään ne pois siitä". No enpä muuten muistuta, enää.
Olen huomannut, että monet naiset aiheuttavat uupumuksen ihan itse itselleen. Haluavat tehdä kaiken itse ja päteä kaikessa. Minä olen aina pitänyt miestäni tasavertaisena lasten ja kodin hoidossa. Ensimmäisen lapsen aikana olin opiskelija, joten oli luonnollisempaa, että minä pidin enemmän vanhempain vapaata. Toisen lapsen aikana pidettiin vanhempainvapaat jo puoliksi, kun minäkin olin työelämässä. Mies on yhtälailla kykenevä vauvan hoitaja. Molempia lapsia imetin vuoden vanhaksi sen aikaisten suositusten mukaisesti.
Harrastuksissa olen saanut käydä ja kaikessa on ajateltu aina, mikä on oikeudenmukaista ja käytännöllistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät ota päävastuuta monestakaan asiasta perheessä. Ovat edelleen hyvin metsissä, mutta VASTUU on naisella. Esimerkkejä: ruokarytmit, monipuolinen ravinto, eli kasvikset jokaisella aterialla, lasten vaatehankinnat, emotionaalinen tuki, synttärit. Ja älkää nyt sanoiko, että kyllä minun mies auttaa, kun ei ole kysymys siitä, vaan kuka muistaa, kuka suunnittelee, kuka tekee aloitteen, kuka menee kauppaan, kuka reagoi lasten juttuihin ja tunteisiin, jne.
Kokeilepa joskus antaa miehesi hoitaa nämä asiat. Voi olla, että ne tulisi hoidettua, mutta vain eri tahdissa kuin sä. Ainakin itse saatan hiljaa mielessäni miettiä, miten mies ei _vieläkään_ ole aloittanut pääsiäisen 20 hengen sukujuhlien menun suunnittelua, mutta ikinä ei oo täytynyt tyhjään pöytään istua.
Oikeesti naiset, haastan teidät kaikki kokeilemaan, kaatuuko maailma, jos ette puoleen vuoteen puutu mihinkään. Vai opettaisiko se teille joustavuutta?
hei just viime viikonloppuna kokeilin. Lähdettiin mökille niin en tällä kertaa puuttunut miehen pakkaamisiin (olin siis pakannut ruoat, pyykit ja omat kamat). Käännyttiin 20 km päästä takaisin hakemaan miehen lompakkoa. En ois halunnut kun oli lyhyt ilta enää lämmittää jne, mut tällä kertaa kokeilin sitä joustavuutta.
Täällä jäi lasten neuvolat ja lääkärit väliin. Ajattelin huvikseni katsoa ymmärtääkö varata esikoiselle 5-vuotisneuvolaa ja kuopukselle neuvolalääkäriä. Olen aina sanonut miehelle että en halua varata noita käyntejä, koska en tiedä miehen työvuoroista ja sitten joudun niitä siirtämään jos autoa ei olekaan käytössä. Mies on siis ollut mukana aina neuvolassa, mutta ei tullut mieleen varata noita ilman minun muistuttamista. Ja tietenkin neuvolassa seuraavalla kerralla (kun minä olin varannut ajat) viesti näiden käyntien väliin jättämisestä kohdistettiin minuun.
Mies ei omien sanojensa mukaan edes ajatellut koko asiaa kun oli niin paljon kaikkea muuta.
Toinen itseäni korpeava asia on se, että miestä tosiaan saa muistuttaa. Kerran mainitsin puhelimessa, että olohuoneen tuoliin ei pääse kun hän on kasannut sen täyteen omia vaatteitaanjoista ei tiedä ovatko menossa pyykkiin vai käyttöön. "Ainiin! Muistuta huomenna että kerään ne pois siitä". No enpä muuten muistuta, enää.
Tämä. Tietääkö kukaan yhtään perhettä, jossa nainen voisi unohtaa neuvola-asiat kokonaan ja mies aidosti, oma-aloitteisesti huolehtisi ne?
Ja rajataan tätä nyt sen verran, ettei koske vauvavuoden käyntejä, koska silloin jälkitarkastus ja imetysjuttuja jne. ”äidin asiaa”. Eli kyse niistä isomman lapsen kerran vuodessa olevista tarkastuksista. Molemmat vanhemmat jo työelämässä. Vastuu ei loogisesti mitenkään ole äidillä enemmän kuin isällä.
Kuinka moni isä on se, joka ensin huomaa, että ”hei, toi meidän poitsuhan täyttää kahden kuukauden päästä 5v. Pitääpäs varata hänelle neuvolakäynti. ”
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että monet naiset aiheuttavat uupumuksen ihan itse itselleen. Haluavat tehdä kaiken itse ja päteä kaikessa. Minä olen aina pitänyt miestäni tasavertaisena lasten ja kodin hoidossa. Ensimmäisen lapsen aikana olin opiskelija, joten oli luonnollisempaa, että minä pidin enemmän vanhempain vapaata. Toisen lapsen aikana pidettiin vanhempainvapaat jo puoliksi, kun minäkin olin työelämässä. Mies on yhtälailla kykenevä vauvan hoitaja. Molempia lapsia imetin vuoden vanhaksi sen aikaisten suositusten mukaisesti.
Harrastuksissa olen saanut käydä ja kaikessa on ajateltu aina, mikä on oikeudenmukaista ja käytännöllistä.
Että semmonen satu siellä.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että monet naiset aiheuttavat uupumuksen ihan itse itselleen. Haluavat tehdä kaiken itse ja päteä kaikessa. Minä olen aina pitänyt miestäni tasavertaisena lasten ja kodin hoidossa. Ensimmäisen lapsen aikana olin opiskelija, joten oli luonnollisempaa, että minä pidin enemmän vanhempain vapaata. Toisen lapsen aikana pidettiin vanhempainvapaat jo puoliksi, kun minäkin olin työelämässä. Mies on yhtälailla kykenevä vauvan hoitaja. Molempia lapsia imetin vuoden vanhaksi sen aikaisten suositusten mukaisesti.
Harrastuksissa olen saanut käydä ja kaikessa on ajateltu aina, mikä on oikeudenmukaista ja käytännöllistä.
Joo, tottakai on hyviäkin miehiä. Kyllä minäkin tunnen sellaisia. Mutta sinä et oletettavasti kuulukaan näihin uupuneisiin äiteihin? Uupuneilla on varmaan niitä vähän vähemmän osallistuvia miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset uupuvat, koska miehen tekemät kotityöt eivät heille kelpaa. Jos mies tyhjentää astianpesukoneen, niin astiat ovat väärissä kaapeissa, mikä naisen maailmassa on täydellinen katastrofi. Jos laittaa lapselle valmiiksi perunamuusia lautaselle, niin se on laitettu väärään kohtaan lautasta. Joka s******n asia, jonka mies tekee kotona on aina väärin. Naisen mielestä asioiden tekemiseen on aina vain yksi ja ainoa oikea tapa ja se on - yllätys, yllätys - juuri se hänen tapansa. Ja ikinä nainen ei voi pitää tätä oikeaa tapaa omana tietonaan, vaan räväkkänä naisena se täytyy tietenkin kovaäänisesti julistaa. Sitten naiset ihmettelevät, jos mies ei osallistu enempää kotitöiden tekemiseen.
Just näin! Olen nainen ja tämän uskon itsekin olevan suurin syy uupumiseen valtaosalla uupujista.
🤔 Ainakin mun miehellä "omalla tavalla tekeminen" näyttäytyy tekemättömyytenä.
Esimerkkinä, että mun miehelle tulee joka saaterin kevät ja talvi ikäänkuin yllätyksenä, että kasvavat lapset tarvitsee edellisvuotta isompia vaatteita ja liikuntavälineitä. Kumpikohan siihen lopulta reagoi, kumpi käyttää aikaansa niiden hankintaan? Ihan nyt esimerkkinä kuopus kulki litimärillä Kuomilla yli viikon, viime kesän saappaat oli pienet ja sisarukselta jääneissä oli reikä. Itse en tuon viikon työaikojeni takia ollut havannoimassa tätä puutetta ja tarvetta, mies oli, mutta ei tehnyt asialle mitään. Ei etsinyt viime vuoden saappaita ja sovittanut niitä lapselle, ei etsinyt sisaruksen vanhoja ja tarkistanut niiden kuntoa ja sopivuutta, ei myöskään mennyt lapsen kanssa kauppaan ostamaan uusia. Noh, minä tämänkin sitten hoidin. Ei todellakaan ollut kyse mistään mies tekee väärällä tavalla, vaan siitä, että mies ei tee millään tavalla.
Näitä esimerkkejä meiän huushollista kyllä riittäisi. Hyvä isä ja kumppani on, mutta vaatii käskyn, työlistan ja tarkat ohjeet kuinka tehdä, että tekee jotain - ja tätä en jaksaisi, joten teen useimmiten itse. Silloinkin, kun keksii jotain oma-aloitteisesti, hakee minulta toimintaohjeet. Jos vain levittelen käsiäni (kun en aina jaksa pureskella kaikkea valmiiksi) on ihan totaalisen hukassa, kun joutuu itse miettimään ja päättämään ja vielä toteuttamaankin.
Senhän sinä olet ( pakolla) aina tiennytkin. Siitä kertovat känsät sormissasi.