Lue keskustelun säännöt.
Koulupsykologina mua suututtaa kun hiljaisia oppilaita käytetään häiriköiden tukioppilaina
10.04.2022 |
Ja tätähän tapahtuu. Häirikön (esim. keskittymis/käytöshäirikkö, tunne-elämältään ulospäin oireileva) viereen/ryhmään laitetaan todella usein se ryhmän hiljaisin ja kiltein oppilas. Tämä ihan kirjataan häirikön=erityisoppilaan pedagogisiin papereihin tukitoimena tyyliin "istumapaikka rauhallisen oppilaan vieressä", "opettelee sosiaalisia taitoja sopivissa pienryhmissä" jne. Ja häirikön positiiviset ominaisuudet (koska niitä pitää myös laittaa) saatetaan ilmaista "paikoitellen sosiaalisissa tilanteissa sujuu paremmin, kun ryhmä on oikea".
Ja tätä ihan rehtoreiden tasolta perustellaan sillä, että häirikköjen käytös/keskittyminen/tunne-elämän ongelmat/sosiaaliset ongelmat paranee sillä, että "oppii sosiaalisia taitoja mallioppimisen kautta toisilta oppilaita oikeassa vuorovaikutuksessa". Näillä häiriköiden kanssa paritetuilla oppilailla sanotaan usein olevan hyvät sosiaaliset taidot, eli ideana häirikkö oppii katsomalla kiltin oppilaan toimintaa. Oikeasti kyse on ihan päin vastoin, eli häiriköiden pakotetut parit ovat yleensä hiljaisia ja miellyttämisenhaluisia ressukoita. Sellaisia jotka eivät uskalla asettaa omia rajoja ja pitää omista oikeuksistaan kiinni. Ts. häiriköiden pareilla nimenomaan on puutteelliset sosiaaliset taidot ainakin jämäkkyyden osin.
Ja turha muuten kuvitella, että häirikkö+hiljainen kiltti oppilas istuvat siinä open silmän alla eturivin keskellä, eivät suinkaan välttämättä. Moni nepsy/adhd-tyyppinen lapsi haluaa istua luokan perällä, jotta näkee koko luokan.
Minusta on tosi väärin ja epäeettistä, että kilttien, hiljaisten ja itsestään melua pitämättömien lasten koulua ihan tieten tahdon hankaloitetaan aikuisten taholta tältä osin. Itse toki yritän tähän puuttua mutta olen mm. saanut rehtoreiden huudot päälleni, kun en ymmärrä miten homma toimii. Pas*kanmarjat. Psykologina nimenomaan ymmärrän, että sosiaalisia taitoja opitaan ryhmissä, mutta se ryhmätilanne ei ole sellainen että leijonan häkkiin heitetään joku ressukka uhri! Olen niin kypsä tähän toimintaan, tarkistakaapa palstalaiset ettei teidän lapsenne ole jommassa kummassa roolissa.
Kommentit (260)
Vierailija kirjoitti:
Tässä on myös se puoli, että eihän tässä vaarannu pelkästään ns. tukilapsen oikeus aitoon lapsuuteen vaan myös hänen tulevaisuutensa opintopaikkaa ja työuraa myöden. Ns. tukilapseksi laitettu lapsi, joka ei jaksa "tehtävässään" ei tietenkään jaksa myöskään opiskelua entiseen tapaan ja häiriköinti ja kiusaaminen sekä häiritsee oppimista että todennäköisesti stressaa lasta jatkuvasti.
Näillä eväillä ei enää kilpailla monistakaan opiskelupaikoista, voi olla vaikeaa jaksaa niitä tulevaisuuden opintoja ja voi olla ongelmia stressin hallinnan ja omien rajojen kanssa. Tämä voi johtaa loppuupalamiseen ja siitä ei palauduta täysin entiselleen. Tämä luonnollisesti tulee myös maksamaan lapsellenne satojen tuhansien ansiomenetykset työuran aikana. Onnellisuudesta puhumattakaan.
Miettikääpä vastaavaa tilannetta työpaikallenne, itseänne "tukityöntekijäksi" oikean työnne lisäksi. Olisiko se ok? Miten se voi lapselle, joka siis on lapsi, olla ok?
Aa! Nyt tajusin. Rauhallisten joukkoon kuuluvat ehkä myös älykkäimmät - ja he eivät saisi ryhmiytyä.
Se olisi poliittinen uhka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on ihan totta ja se on väärin. Mä olen erityisluokanopettaja, joten meillä tuota ei niinkään harrasteta, mutta kai sulla on joku ehdotus, miten aineenopettajat tai luokanopettajat voi tilanteen ratkaista? Koska jos luokkakoot ei pienene tai opettajia ja ohjaajia tule lisää, ei muutakaan mahdollisuutta ole.
Tällä hetkellä luokan-/ aineenopettajan työ on aikalailla päivästä selviämistä, erityisopettajan tukea ei ehdi saamaan ja pienluokille ei ole mahdollisuutta saada oppilaita, koska ne on ääriä myöten täynnä.
Väärinhän se on, siitä olen ihan samaa mieltä. Se on tosi epäreilua sille hiljaiselle oppilaalle, mutta muutakaan mahdollisuutta ei ole. Oppilasta ei voi laittaa muualle opiskelemaan, koska muuta tilaa ei ole. Ohjaajaa ei saada auttamaan, koska ei ohjaajaa ole. Lapset on pakko pitää luokassa ja saada vielä oppimaankin jotain.
Tähän auttaisi toki sekin, että koulupsykologin apua saisi, mutta meidän kunnassa on puolen vuoden jonot. Oppilas ei saa apua ja jatkaa häiriköintiä ja se toistuu päivästä toiseen. Ei opettajatkaan ole tyytyväisiä aina siihen työhön, mitä on mahdollista näillä resursseilla tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule ei koulupsykologi mitenkään yksin vastaa niistä tukitoimista vaan viime kädessä se on pedagogi eli opettaja ja/tai erityisopettaja. Koulupsykologi voi suositella jonkun oppilaan siirtämistä erityiseen tukeen, yksilöllistettyjä oppiaineita jne. mutta kyllä se on tasan tarkkaan opettaja, joka luokkansa istumajärjestyksen laittaa!
Istumajärjestys ei ole tukitoimi. Jos kyse on istumajärjestyksestä, kyseessä ei ole ”mallioppiminen” vaan opettajan järjestely. Jos se on väärä, koulupsykologin tehtävä on kirjata uusi, vain silloin voidaan puhua yksilöllisestä tuesta, jota seurataan.
Ei ole koulupsykologien tehtävä kirjata mitään tukitoimia. Opettaja laatii pedagogiset paperit niin tehostettuun ja erityiseen tukeen ja ne käsitellään moniammatillisesti. Vai olisiko sulle ok, jos koulupsykologi kirjaisi oppilaasi pedagogiseen paperiin, että "tukitoimena antaa joka 15 minuutin välein välitön palaute työskentelyn sujuvuudesta". Voisi oikeasti olla monelle tarkkaavuusongelmaiselle hyvä tukitoimi, sillä heillä on palkkio/palautejärjestelmässä todettu usein ongelmia, mutta luuletko että kukaan opettaja lähtisi tuollaista tukea toteuttamaan 25 oppilaan luokassa?
Suomessa on muuten paljon kouluja, joista yksinkertaisesti puuttuu koulupsykologeja kun ei saada rekrytoitua (en ihmettele henkiklökohtaisesti yhtään, koulupsykologin työstä ei saa kuin haukut ja on kamalassa vanhempien ja opettajien ristipaineessa), joten mites näissä koulupsykologittomissa kouluissa? Ei anneta mitään tukea, kun ei ole koulupsykologi sitä "kirjaamassa ja seuraamassa ja tekemässä uutta tukitoimea".
T. Luojan kiitos ENTINEN koulupsykologi
Kyllä se nyt vaan on koulupsykologin osaamisaluetta ja hopsiin kirjaa tukitoimet (kuten tietenkin muutkin oppilashuoltoryhmässä). Ja näitä palautejärjestelmiä, paikkoja luokassa, taukoja, lupia kävellä luokan ympäri, sermejä jne. jne. kirjataan useinkin. Jos opettaja ei niitä toteuta, niin sit ei toteuta, mutta on ne sinne kirjattava, jos ne sovitaan.
Koulupsykologi on lain mukaan löydyttävä joka koulussa, vaikka sit 1 pvä vko. Jos ei löydy, valitusta menemään.
-(Koulu)psykologien esimies/erityisasiantuntija
Onneksi en kaltaistesi ihmisten kanssa ole joutunut työskentelemään, sillä psykologi ei todellakaan itse kirjaa mitään pedagogisiin asiakirjoihin. On toki mukana käsittelemässä ja antaa mielipiteensä näkemyksensä perusteella osana kokonaisuutta mutta ei kirjaa yhtään mitään. Kirjaamisvastuun hoitaa aina oma opettaja joka tuen viime kädessä toteuttaa. Ja opettaja on viime kädessä lirissä, jos minä kirjoittaisin pedapaperiin tyyliin "opettaja antaa oppilaalle välittömän palautteen joka 15. minuutti" eikä ope tietenkään tällaiseen pysty, niin eiköhän vanhemmat sitten ole rukkaamassa AVI-valitusta kun koulun tukitoimet eivät toteudu.
Kaikkia edellä mainittuja tukitoimia ja muitakin tukitoimia opettaja saa myös ihan oman harkintansa mukaan käyttää heti kun huomaa tuen tarvetta. Ei tarvitse odottaa seuraavaa moniammatillisen tuen kokousta sitä varten. Ihmettelen myös opettajankoulutusta, jos siellä ei opeteta yhtään opetuksen erilaisia tukitoimia, jos nämä tulevat ihan uutena tietona opettajille. Olen ihan kypsä joidenkin opettajien ajatukseen, että "tukea en voi antaa, koska psykologi ei ole tutkinut/tavannut lasta/käynyt luokkavierailulla. Koulupsykologien resurssit on rajalliset, joten ihan turhaa viivyttelyä tuen kanssa tuollaiset.
Ja mitä tulee ap:n pointtiin siitä, että hiljaisia lapsia käytetään tasapainottamaan haastavia lapsia niin tunnistan ilmiön ja olisi hyvä, että tämän tekniikan ongelmista puhuttaisiin enemmän. Itse esim olen aikanaan suositellut "häiritsevälle" oppilaalle sermin takana istumista, mutta sain siitä erityisopettajan, rehtorin ja jonkun erityisen tuen suunnittelijan haukut päälle, koska sermin takana istuminen on kuulemma pahimman luokan ihmisoikeusrikos. Häiritsevästi käyttäytyvä lapsi siirrettiin sitten ihan tukipapereihin kirjattuna (ei oma näkemykseni) kiltin ja rauhallisen lapsen vieruskaveriksi takapenkkiin.
entinen koulupsykologi, ei ap
No jos sinun suosittelemia tukitoimia ei hopsiin kirjata, on ne sitten jonkun muun psykologin tekemiä. Ei tietenkään psykologi niitä sinne itse kirjoita, mutta ymmärtänet termien eron. Tottakai opettaja tukee, mutta heti, jos tukitoimista sovitaan, on ne oppilashuoltoryhmässä vanhempien kanssa sovittuja. Ja se on ihan laissa määriteltyä.
Minäkin plen tyytyväinen ettet ole minun ohjauksessani ollut, sen verran asenteellista kommentointia sinulta tulee.
Kuulepas, olen syystäkin tarkka näistä käsitteistä ja siitä kuka kirjaa ja mitä kirjaa. Tietäisitpä vaan, mitä työtehtäviä ollaan nakittamassa koulupsykologeille, jotka muutenkin jo aivan ylityöllisettyjä. Nimenomaan osalta opettajista (jopa rehtoreista) on tullut sellaista viestiä, että psykologin pitäisi olla open kanssa samalla koneella naputtelemassa pedagogista paperia tai jopa tehdä se opettajan puolesta. Kun järkevä protokolla menee niin, että opettaja naputtelee pedagogisen paperin raakaluonnoksen valmiiksi, konsultoi moniammatillisesti niitä ketä se koskee (ei koko porukkaa välttämättä tarvita, paikoitellen esim. kuraattori tai erikoissairaanhoidon työntekijä on kyseessä) ja moniammatillisen käsittelyn jälkeen muuttaa/lisäilee jotain kohtia.
Reality checkinä: koulupsykologilla esim. Helsingin alueella voi olla 1000 oppilasta vastuullaan. Maaseudulla heittämällä tuplaten. Tilastojen mukaan reilu 20% oppilaista saa joko tehostettua tai erityistä tukea. Lisäksi nämä pedagogiset asiakirjat ovat vain yksi pienehkö osa koulupsykologin työtä. Joten mieti siitä, kuinka tarkasti ja hartaasti psykologeilla on aikaa ja mahdollisuuksia kirjata tukitoimia pedagogisiin asiakirjoihin.
ENTINEN koulupsykologi, ei enää ikinä alalle palaava
Mikäli entisessä työpaikassasi on noin toimittu, ei ihme, jos on valitettu. Oikeusturvan (jokaisen) vuoksi opettaja ei saa kirjata yksin tukitoimia tehostetussa tai erityisessä tuessa, tämä on täysin yksiselitteistä. Silloin, kun koulupsykologeilla ei ole riittävästi aikaa tai ammattitaitoa, tulee palvelut ostaa ulkopuolelta.
Usko jo, että laki ei edellytä että niitä kirjoitetaan/kirjataan yhdessä. Opettaja laatii pedagogiset asiakirjat ja niihin kirjatut tukitoimet käsitellään yhdessä. Lisäksi muista, että moniammatillisesssa käsittelyssä ei tarvitse välttämättä psykologia vaan voi olla tilanteesta riippuen esim. kuraattori tai terveydenhoitaja.
Oikeusturvaan liittyvät kysymykset tulee esiin siinä kohtaa jos mietitään oppiaineiden yksilöllistettyyn oppimäärään siirtymistä, mikä onkin harvinainen ja radikaali toimenpide. Siinä yksiselitteisesti edellytetään psykologin puolto tutkimukseen perustuen. Vähän eri toimenpiteestä kyse yksilöllistämisessä vrt. ope kirjaa tehostetun tuen papereihin sen, että Ville-Pekan kannattaa pelata ekapeliä tukiopetustunnilla.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287#Pidm45237815703920
Ihan mielenkiinnosta: missä tehtävissä toimit nykyään psykologina? Onko motivaatiosi yhtä heikko edelleen?
No voi apua miten typeriä kommentteja. Sulla menee iloisesti asiat sekaisin. Ensinnäkin pedagogiset asiakirjat eivät ole tuon lain määrittelemiä asiakirjoja. Ne ovat opettajan laatimia asiakirjoja, joihin kirjoitetaan oppilaan oppimiseen liittyviä asioita ja tavoitteita, moniammatillisesti ja yhdessä vanhempien ja opiskelijan kanssa käsitellään.
Sen sijaan omista asiakkaistaan psykologi tekee lain mukaan ihan omat kirjauksensa omaan potilastietojärjestelmään, johon opettajilla ei ole pääsyoikeutta! Yksilökohtaisen oppilashuollon kirjaukset (tuo mihin linkkasit) on taas puolestaan ihan eri asia! Sen tekee yleensä asian vireillepanija, yleensä opettaja mutta voi tarpeen mukaan olla joku muukin, kuten reksi, opo, psykologi, kuraattori jne. Yleensä psykologina en itse mielellään ota tuosta koppia ellei ole jokin erittäin painava syy, sillä minulla on omat potilaskirjaukset jokatapauksessa tehtävä. Ja ihan esihenkilön ohjeistus tähän, eli psykologien työaikaa ei käytetä tähän lähtökohtaisesti.
Eli rautalangasta vääntäen eri asioita keskenään ovat ja eri lakien piirissä
a) pedagogiset asiakirjat, eli hojks, pedagoginen arvio, selvitys, oppmissuunnitelma
b) yksilökohtaisesn opiskeluhuollon kirjaus, jonka kirjaa yleensä opettaja
c) psykologin oma potilastietojärjestelmän kirjaus
d) vastaavasti kuraattorin/terkkarin/lääkärin tekemät omat lakisääteiset kirjaukset
Vierailija kirjoitti:
Jos oikeasti olisit psykologi, et käyttäisi sanaa häirikkö. Tai jos olet, olet väärällä alalla. T. Toinen koulupsykologi
Olen sillä lailla vähän eri mieltä, että on fiksua puhua niillä sanoilla, joita muutkin porukasta käyttävät. Miten puhutaan, riippuu siitä, kenelle puhutaan, ja fiksu osaa sanoa asiat monella tavalla (rekisterillä). Mutta itse asiasta, hyvä aloitus. Lisää keskustelua tästä! Terv kolmas koulupsykologi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule ei koulupsykologi mitenkään yksin vastaa niistä tukitoimista vaan viime kädessä se on pedagogi eli opettaja ja/tai erityisopettaja. Koulupsykologi voi suositella jonkun oppilaan siirtämistä erityiseen tukeen, yksilöllistettyjä oppiaineita jne. mutta kyllä se on tasan tarkkaan opettaja, joka luokkansa istumajärjestyksen laittaa!
Istumajärjestys ei ole tukitoimi. Jos kyse on istumajärjestyksestä, kyseessä ei ole ”mallioppiminen” vaan opettajan järjestely. Jos se on väärä, koulupsykologin tehtävä on kirjata uusi, vain silloin voidaan puhua yksilöllisestä tuesta, jota seurataan.
Ei ole koulupsykologien tehtävä kirjata mitään tukitoimia. Opettaja laatii pedagogiset paperit niin tehostettuun ja erityiseen tukeen ja ne käsitellään moniammatillisesti. Vai olisiko sulle ok, jos koulupsykologi kirjaisi oppilaasi pedagogiseen paperiin, että "tukitoimena antaa joka 15 minuutin välein välitön palaute työskentelyn sujuvuudesta". Voisi oikeasti olla monelle tarkkaavuusongelmaiselle hyvä tukitoimi, sillä heillä on palkkio/palautejärjestelmässä todettu usein ongelmia, mutta luuletko että kukaan opettaja lähtisi tuollaista tukea toteuttamaan 25 oppilaan luokassa?
Suomessa on muuten paljon kouluja, joista yksinkertaisesti puuttuu koulupsykologeja kun ei saada rekrytoitua (en ihmettele henkiklökohtaisesti yhtään, koulupsykologin työstä ei saa kuin haukut ja on kamalassa vanhempien ja opettajien ristipaineessa), joten mites näissä koulupsykologittomissa kouluissa? Ei anneta mitään tukea, kun ei ole koulupsykologi sitä "kirjaamassa ja seuraamassa ja tekemässä uutta tukitoimea".
T. Luojan kiitos ENTINEN koulupsykologi
Kyllä se nyt vaan on koulupsykologin osaamisaluetta ja hopsiin kirjaa tukitoimet (kuten tietenkin muutkin oppilashuoltoryhmässä). Ja näitä palautejärjestelmiä, paikkoja luokassa, taukoja, lupia kävellä luokan ympäri, sermejä jne. jne. kirjataan useinkin. Jos opettaja ei niitä toteuta, niin sit ei toteuta, mutta on ne sinne kirjattava, jos ne sovitaan.
Koulupsykologi on lain mukaan löydyttävä joka koulussa, vaikka sit 1 pvä vko. Jos ei löydy, valitusta menemään.
-(Koulu)psykologien esimies/erityisasiantuntija
Onneksi en kaltaistesi ihmisten kanssa ole joutunut työskentelemään, sillä psykologi ei todellakaan itse kirjaa mitään pedagogisiin asiakirjoihin. On toki mukana käsittelemässä ja antaa mielipiteensä näkemyksensä perusteella osana kokonaisuutta mutta ei kirjaa yhtään mitään. Kirjaamisvastuun hoitaa aina oma opettaja joka tuen viime kädessä toteuttaa. Ja opettaja on viime kädessä lirissä, jos minä kirjoittaisin pedapaperiin tyyliin "opettaja antaa oppilaalle välittömän palautteen joka 15. minuutti" eikä ope tietenkään tällaiseen pysty, niin eiköhän vanhemmat sitten ole rukkaamassa AVI-valitusta kun koulun tukitoimet eivät toteudu.
Kaikkia edellä mainittuja tukitoimia ja muitakin tukitoimia opettaja saa myös ihan oman harkintansa mukaan käyttää heti kun huomaa tuen tarvetta. Ei tarvitse odottaa seuraavaa moniammatillisen tuen kokousta sitä varten. Ihmettelen myös opettajankoulutusta, jos siellä ei opeteta yhtään opetuksen erilaisia tukitoimia, jos nämä tulevat ihan uutena tietona opettajille. Olen ihan kypsä joidenkin opettajien ajatukseen, että "tukea en voi antaa, koska psykologi ei ole tutkinut/tavannut lasta/käynyt luokkavierailulla. Koulupsykologien resurssit on rajalliset, joten ihan turhaa viivyttelyä tuen kanssa tuollaiset.
Ja mitä tulee ap:n pointtiin siitä, että hiljaisia lapsia käytetään tasapainottamaan haastavia lapsia niin tunnistan ilmiön ja olisi hyvä, että tämän tekniikan ongelmista puhuttaisiin enemmän. Itse esim olen aikanaan suositellut "häiritsevälle" oppilaalle sermin takana istumista, mutta sain siitä erityisopettajan, rehtorin ja jonkun erityisen tuen suunnittelijan haukut päälle, koska sermin takana istuminen on kuulemma pahimman luokan ihmisoikeusrikos. Häiritsevästi käyttäytyvä lapsi siirrettiin sitten ihan tukipapereihin kirjattuna (ei oma näkemykseni) kiltin ja rauhallisen lapsen vieruskaveriksi takapenkkiin.
entinen koulupsykologi, ei ap
No jos sinun suosittelemia tukitoimia ei hopsiin kirjata, on ne sitten jonkun muun psykologin tekemiä. Ei tietenkään psykologi niitä sinne itse kirjoita, mutta ymmärtänet termien eron. Tottakai opettaja tukee, mutta heti, jos tukitoimista sovitaan, on ne oppilashuoltoryhmässä vanhempien kanssa sovittuja. Ja se on ihan laissa määriteltyä.
Minäkin plen tyytyväinen ettet ole minun ohjauksessani ollut, sen verran asenteellista kommentointia sinulta tulee.
Kuulepas, olen syystäkin tarkka näistä käsitteistä ja siitä kuka kirjaa ja mitä kirjaa. Tietäisitpä vaan, mitä työtehtäviä ollaan nakittamassa koulupsykologeille, jotka muutenkin jo aivan ylityöllisettyjä. Nimenomaan osalta opettajista (jopa rehtoreista) on tullut sellaista viestiä, että psykologin pitäisi olla open kanssa samalla koneella naputtelemassa pedagogista paperia tai jopa tehdä se opettajan puolesta. Kun järkevä protokolla menee niin, että opettaja naputtelee pedagogisen paperin raakaluonnoksen valmiiksi, konsultoi moniammatillisesti niitä ketä se koskee (ei koko porukkaa välttämättä tarvita, paikoitellen esim. kuraattori tai erikoissairaanhoidon työntekijä on kyseessä) ja moniammatillisen käsittelyn jälkeen muuttaa/lisäilee jotain kohtia.
Reality checkinä: koulupsykologilla esim. Helsingin alueella voi olla 1000 oppilasta vastuullaan. Maaseudulla heittämällä tuplaten. Tilastojen mukaan reilu 20% oppilaista saa joko tehostettua tai erityistä tukea. Lisäksi nämä pedagogiset asiakirjat ovat vain yksi pienehkö osa koulupsykologin työtä. Joten mieti siitä, kuinka tarkasti ja hartaasti psykologeilla on aikaa ja mahdollisuuksia kirjata tukitoimia pedagogisiin asiakirjoihin.
ENTINEN koulupsykologi, ei enää ikinä alalle palaava
Mikäli entisessä työpaikassasi on noin toimittu, ei ihme, jos on valitettu. Oikeusturvan (jokaisen) vuoksi opettaja ei saa kirjata yksin tukitoimia tehostetussa tai erityisessä tuessa, tämä on täysin yksiselitteistä. Silloin, kun koulupsykologeilla ei ole riittävästi aikaa tai ammattitaitoa, tulee palvelut ostaa ulkopuolelta.
Usko jo, että laki ei edellytä että niitä kirjoitetaan/kirjataan yhdessä. Opettaja laatii pedagogiset asiakirjat ja niihin kirjatut tukitoimet käsitellään yhdessä. Lisäksi muista, että moniammatillisesssa käsittelyssä ei tarvitse välttämättä psykologia vaan voi olla tilanteesta riippuen esim. kuraattori tai terveydenhoitaja.
Oikeusturvaan liittyvät kysymykset tulee esiin siinä kohtaa jos mietitään oppiaineiden yksilöllistettyyn oppimäärään siirtymistä, mikä onkin harvinainen ja radikaali toimenpide. Siinä yksiselitteisesti edellytetään psykologin puolto tutkimukseen perustuen. Vähän eri toimenpiteestä kyse yksilöllistämisessä vrt. ope kirjaa tehostetun tuen papereihin sen, että Ville-Pekan kannattaa pelata ekapeliä tukiopetustunnilla.
Sä puhut ihan eri asiasta kuin aloituksessa. Istumajärjestys tai ekapeli ei liity mitenkään varsinaisiin tukitoimiin. Kun hojks tehdään, ei se enää missään tapauksessa voi olla opettajan laatima.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule ei koulupsykologi mitenkään yksin vastaa niistä tukitoimista vaan viime kädessä se on pedagogi eli opettaja ja/tai erityisopettaja. Koulupsykologi voi suositella jonkun oppilaan siirtämistä erityiseen tukeen, yksilöllistettyjä oppiaineita jne. mutta kyllä se on tasan tarkkaan opettaja, joka luokkansa istumajärjestyksen laittaa!
Istumajärjestys ei ole tukitoimi. Jos kyse on istumajärjestyksestä, kyseessä ei ole ”mallioppiminen” vaan opettajan järjestely. Jos se on väärä, koulupsykologin tehtävä on kirjata uusi, vain silloin voidaan puhua yksilöllisestä tuesta, jota seurataan.
Ei ole koulupsykologien tehtävä kirjata mitään tukitoimia. Opettaja laatii pedagogiset paperit niin tehostettuun ja erityiseen tukeen ja ne käsitellään moniammatillisesti. Vai olisiko sulle ok, jos koulupsykologi kirjaisi oppilaasi pedagogiseen paperiin, että "tukitoimena antaa joka 15 minuutin välein välitön palaute työskentelyn sujuvuudesta". Voisi oikeasti olla monelle tarkkaavuusongelmaiselle hyvä tukitoimi, sillä heillä on palkkio/palautejärjestelmässä todettu usein ongelmia, mutta luuletko että kukaan opettaja lähtisi tuollaista tukea toteuttamaan 25 oppilaan luokassa?
Suomessa on muuten paljon kouluja, joista yksinkertaisesti puuttuu koulupsykologeja kun ei saada rekrytoitua (en ihmettele henkiklökohtaisesti yhtään, koulupsykologin työstä ei saa kuin haukut ja on kamalassa vanhempien ja opettajien ristipaineessa), joten mites näissä koulupsykologittomissa kouluissa? Ei anneta mitään tukea, kun ei ole koulupsykologi sitä "kirjaamassa ja seuraamassa ja tekemässä uutta tukitoimea".
T. Luojan kiitos ENTINEN koulupsykologi
Kyllä se nyt vaan on koulupsykologin osaamisaluetta ja hopsiin kirjaa tukitoimet (kuten tietenkin muutkin oppilashuoltoryhmässä). Ja näitä palautejärjestelmiä, paikkoja luokassa, taukoja, lupia kävellä luokan ympäri, sermejä jne. jne. kirjataan useinkin. Jos opettaja ei niitä toteuta, niin sit ei toteuta, mutta on ne sinne kirjattava, jos ne sovitaan.
Koulupsykologi on lain mukaan löydyttävä joka koulussa, vaikka sit 1 pvä vko. Jos ei löydy, valitusta menemään.
-(Koulu)psykologien esimies/erityisasiantuntija
Onneksi en kaltaistesi ihmisten kanssa ole joutunut työskentelemään, sillä psykologi ei todellakaan itse kirjaa mitään pedagogisiin asiakirjoihin. On toki mukana käsittelemässä ja antaa mielipiteensä näkemyksensä perusteella osana kokonaisuutta mutta ei kirjaa yhtään mitään. Kirjaamisvastuun hoitaa aina oma opettaja joka tuen viime kädessä toteuttaa. Ja opettaja on viime kädessä lirissä, jos minä kirjoittaisin pedapaperiin tyyliin "opettaja antaa oppilaalle välittömän palautteen joka 15. minuutti" eikä ope tietenkään tällaiseen pysty, niin eiköhän vanhemmat sitten ole rukkaamassa AVI-valitusta kun koulun tukitoimet eivät toteudu.
Kaikkia edellä mainittuja tukitoimia ja muitakin tukitoimia opettaja saa myös ihan oman harkintansa mukaan käyttää heti kun huomaa tuen tarvetta. Ei tarvitse odottaa seuraavaa moniammatillisen tuen kokousta sitä varten. Ihmettelen myös opettajankoulutusta, jos siellä ei opeteta yhtään opetuksen erilaisia tukitoimia, jos nämä tulevat ihan uutena tietona opettajille. Olen ihan kypsä joidenkin opettajien ajatukseen, että "tukea en voi antaa, koska psykologi ei ole tutkinut/tavannut lasta/käynyt luokkavierailulla. Koulupsykologien resurssit on rajalliset, joten ihan turhaa viivyttelyä tuen kanssa tuollaiset.
Ja mitä tulee ap:n pointtiin siitä, että hiljaisia lapsia käytetään tasapainottamaan haastavia lapsia niin tunnistan ilmiön ja olisi hyvä, että tämän tekniikan ongelmista puhuttaisiin enemmän. Itse esim olen aikanaan suositellut "häiritsevälle" oppilaalle sermin takana istumista, mutta sain siitä erityisopettajan, rehtorin ja jonkun erityisen tuen suunnittelijan haukut päälle, koska sermin takana istuminen on kuulemma pahimman luokan ihmisoikeusrikos. Häiritsevästi käyttäytyvä lapsi siirrettiin sitten ihan tukipapereihin kirjattuna (ei oma näkemykseni) kiltin ja rauhallisen lapsen vieruskaveriksi takapenkkiin.
entinen koulupsykologi, ei ap
No jos sinun suosittelemia tukitoimia ei hopsiin kirjata, on ne sitten jonkun muun psykologin tekemiä. Ei tietenkään psykologi niitä sinne itse kirjoita, mutta ymmärtänet termien eron. Tottakai opettaja tukee, mutta heti, jos tukitoimista sovitaan, on ne oppilashuoltoryhmässä vanhempien kanssa sovittuja. Ja se on ihan laissa määriteltyä.
Minäkin plen tyytyväinen ettet ole minun ohjauksessani ollut, sen verran asenteellista kommentointia sinulta tulee.
Kuulepas, olen syystäkin tarkka näistä käsitteistä ja siitä kuka kirjaa ja mitä kirjaa. Tietäisitpä vaan, mitä työtehtäviä ollaan nakittamassa koulupsykologeille, jotka muutenkin jo aivan ylityöllisettyjä. Nimenomaan osalta opettajista (jopa rehtoreista) on tullut sellaista viestiä, että psykologin pitäisi olla open kanssa samalla koneella naputtelemassa pedagogista paperia tai jopa tehdä se opettajan puolesta. Kun järkevä protokolla menee niin, että opettaja naputtelee pedagogisen paperin raakaluonnoksen valmiiksi, konsultoi moniammatillisesti niitä ketä se koskee (ei koko porukkaa välttämättä tarvita, paikoitellen esim. kuraattori tai erikoissairaanhoidon työntekijä on kyseessä) ja moniammatillisen käsittelyn jälkeen muuttaa/lisäilee jotain kohtia.
Reality checkinä: koulupsykologilla esim. Helsingin alueella voi olla 1000 oppilasta vastuullaan. Maaseudulla heittämällä tuplaten. Tilastojen mukaan reilu 20% oppilaista saa joko tehostettua tai erityistä tukea. Lisäksi nämä pedagogiset asiakirjat ovat vain yksi pienehkö osa koulupsykologin työtä. Joten mieti siitä, kuinka tarkasti ja hartaasti psykologeilla on aikaa ja mahdollisuuksia kirjata tukitoimia pedagogisiin asiakirjoihin.
ENTINEN koulupsykologi, ei enää ikinä alalle palaava
Mikäli entisessä työpaikassasi on noin toimittu, ei ihme, jos on valitettu. Oikeusturvan (jokaisen) vuoksi opettaja ei saa kirjata yksin tukitoimia tehostetussa tai erityisessä tuessa, tämä on täysin yksiselitteistä. Silloin, kun koulupsykologeilla ei ole riittävästi aikaa tai ammattitaitoa, tulee palvelut ostaa ulkopuolelta.
Usko jo, että laki ei edellytä että niitä kirjoitetaan/kirjataan yhdessä. Opettaja laatii pedagogiset asiakirjat ja niihin kirjatut tukitoimet käsitellään yhdessä. Lisäksi muista, että moniammatillisesssa käsittelyssä ei tarvitse välttämättä psykologia vaan voi olla tilanteesta riippuen esim. kuraattori tai terveydenhoitaja.
Oikeusturvaan liittyvät kysymykset tulee esiin siinä kohtaa jos mietitään oppiaineiden yksilöllistettyyn oppimäärään siirtymistä, mikä onkin harvinainen ja radikaali toimenpide. Siinä yksiselitteisesti edellytetään psykologin puolto tutkimukseen perustuen. Vähän eri toimenpiteestä kyse yksilöllistämisessä vrt. ope kirjaa tehostetun tuen papereihin sen, että Ville-Pekan kannattaa pelata ekapeliä tukiopetustunnilla.
Sä puhut ihan eri asiasta kuin aloituksessa. Istumajärjestys tai ekapeli ei liity mitenkään varsinaisiin tukitoimiin. Kun hojks tehdään, ei se enää missään tapauksessa voi olla opettajan laatima.
HOJKS = henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Kerrotko ystävällisesti, kenen ensisijaisella vastuulla on laatia tämä suunnitelma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta tämä on ennen kaikkea työrauhakysymys. Laitapa ne "häiriköt" vierekkäin, niin sen jälkeen kukaan luokasta ei opi mitään. Kaikki kärsii. Yksi avustaja ei auta, koska häirikköjä on usein enemmän kuin kaksi ja lisäksi ne eivät tottele avustajia.
Yläkoulun ope
Joo, ei se mitään haittaa, vaikka se hiljainen uhri kärsii siinä vieressä, pääasia ettei kaikki kärsi. Se hiljainenkin on jonkun lapsi ja silläkin on ihmisarvo.
Käytit ne sanaa ihmisistä, niin siksi myös itse käytin se sanaa. Minulta sen kyllä voi ymmärtää, koska en ole ope niin kuin sinä.Loppuuko hiljaisen kärsimys sillä, että toiselle reunalle luokkaa on linnoittautunut kovisjengi, joka kerää apinaenergiaa toisistaan, huutelee, huomauttelee, nauraa niille jotka yrittävät jotain, heittelee esineillä ja estää opettajaa opettamasta?
No, itselläni ei ole tällaista ongelmaa, koska en pistä ketään vierekkäin, vaan kaikki pulpetit ovat erillään toisistaan. Kenenkään kanssa ei tehdä normitilanteessa yhteistyötä, eikä kukaan ole lähellä kavereitaan. Silloin kun tehdään ryhmätyö, siirrytään sitä varten paikoiltaan. Ja joo, käytän aina ihmisistä ne/se-pronominia. Johtuu siitä että olen syntyjään stadilainen, enkä ole muuttunu sievisteleväksi nipottajaksi edes muutettuani maakuntiin ja ryhdyttyäni opettajaksi. Yläkoulun oppilaitten kielenkäyttö ei ole liian kaukana omastani 💩
Hyvä jos sulla on luokassa tähän tilaa. Ei ole monissa kouluissa realistista. Jotta luokassa mahtuu liikkumaan, täytyy usein parittaa pulpetit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttua on. Ope laittoi hiljaisen ja kiltin tyttöni tällaisen häirikön vierustoveriksi. Sitten häirikkö alkoi valittamaan miksi joutuu istumaan tyttöni vieressä. (Oli liian tylsää seuraa.) Ja ope syytti tyttöäni kun tuo poika ei halunnut istua hänen vieressään!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule ei koulupsykologi mitenkään yksin vastaa niistä tukitoimista vaan viime kädessä se on pedagogi eli opettaja ja/tai erityisopettaja. Koulupsykologi voi suositella jonkun oppilaan siirtämistä erityiseen tukeen, yksilöllistettyjä oppiaineita jne. mutta kyllä se on tasan tarkkaan opettaja, joka luokkansa istumajärjestyksen laittaa!
Istumajärjestys ei ole tukitoimi. Jos kyse on istumajärjestyksestä, kyseessä ei ole ”mallioppiminen” vaan opettajan järjestely. Jos se on väärä, koulupsykologin tehtävä on kirjata uusi, vain silloin voidaan puhua yksilöllisestä tuesta, jota seurataan.
Ei ole koulupsykologien tehtävä kirjata mitään tukitoimia. Opettaja laatii pedagogiset paperit niin tehostettuun ja erityiseen tukeen ja ne käsitellään moniammatillisesti. Vai olisiko sulle ok, jos koulupsykologi kirjaisi oppilaasi pedagogiseen paperiin, että "tukitoimena antaa joka 15 minuutin välein välitön palaute työskentelyn sujuvuudesta". Voisi oikeasti olla monelle tarkkaavuusongelmaiselle hyvä tukitoimi, sillä heillä on palkkio/palautejärjestelmässä todettu usein ongelmia, mutta luuletko että kukaan opettaja lähtisi tuollaista tukea toteuttamaan 25 oppilaan luokassa?
Suomessa on muuten paljon kouluja, joista yksinkertaisesti puuttuu koulupsykologeja kun ei saada rekrytoitua (en ihmettele henkiklökohtaisesti yhtään, koulupsykologin työstä ei saa kuin haukut ja on kamalassa vanhempien ja opettajien ristipaineessa), joten mites näissä koulupsykologittomissa kouluissa? Ei anneta mitään tukea, kun ei ole koulupsykologi sitä "kirjaamassa ja seuraamassa ja tekemässä uutta tukitoimea".
T. Luojan kiitos ENTINEN koulupsykologi
Kyllä se nyt vaan on koulupsykologin osaamisaluetta ja hopsiin kirjaa tukitoimet (kuten tietenkin muutkin oppilashuoltoryhmässä). Ja näitä palautejärjestelmiä, paikkoja luokassa, taukoja, lupia kävellä luokan ympäri, sermejä jne. jne. kirjataan useinkin. Jos opettaja ei niitä toteuta, niin sit ei toteuta, mutta on ne sinne kirjattava, jos ne sovitaan.
Koulupsykologi on lain mukaan löydyttävä joka koulussa, vaikka sit 1 pvä vko. Jos ei löydy, valitusta menemään.
-(Koulu)psykologien esimies/erityisasiantuntija
Onneksi en kaltaistesi ihmisten kanssa ole joutunut työskentelemään, sillä psykologi ei todellakaan itse kirjaa mitään pedagogisiin asiakirjoihin. On toki mukana käsittelemässä ja antaa mielipiteensä näkemyksensä perusteella osana kokonaisuutta mutta ei kirjaa yhtään mitään. Kirjaamisvastuun hoitaa aina oma opettaja joka tuen viime kädessä toteuttaa. Ja opettaja on viime kädessä lirissä, jos minä kirjoittaisin pedapaperiin tyyliin "opettaja antaa oppilaalle välittömän palautteen joka 15. minuutti" eikä ope tietenkään tällaiseen pysty, niin eiköhän vanhemmat sitten ole rukkaamassa AVI-valitusta kun koulun tukitoimet eivät toteudu.
Kaikkia edellä mainittuja tukitoimia ja muitakin tukitoimia opettaja saa myös ihan oman harkintansa mukaan käyttää heti kun huomaa tuen tarvetta. Ei tarvitse odottaa seuraavaa moniammatillisen tuen kokousta sitä varten. Ihmettelen myös opettajankoulutusta, jos siellä ei opeteta yhtään opetuksen erilaisia tukitoimia, jos nämä tulevat ihan uutena tietona opettajille. Olen ihan kypsä joidenkin opettajien ajatukseen, että "tukea en voi antaa, koska psykologi ei ole tutkinut/tavannut lasta/käynyt luokkavierailulla. Koulupsykologien resurssit on rajalliset, joten ihan turhaa viivyttelyä tuen kanssa tuollaiset.
Ja mitä tulee ap:n pointtiin siitä, että hiljaisia lapsia käytetään tasapainottamaan haastavia lapsia niin tunnistan ilmiön ja olisi hyvä, että tämän tekniikan ongelmista puhuttaisiin enemmän. Itse esim olen aikanaan suositellut "häiritsevälle" oppilaalle sermin takana istumista, mutta sain siitä erityisopettajan, rehtorin ja jonkun erityisen tuen suunnittelijan haukut päälle, koska sermin takana istuminen on kuulemma pahimman luokan ihmisoikeusrikos. Häiritsevästi käyttäytyvä lapsi siirrettiin sitten ihan tukipapereihin kirjattuna (ei oma näkemykseni) kiltin ja rauhallisen lapsen vieruskaveriksi takapenkkiin.
entinen koulupsykologi, ei ap
No jos sinun suosittelemia tukitoimia ei hopsiin kirjata, on ne sitten jonkun muun psykologin tekemiä. Ei tietenkään psykologi niitä sinne itse kirjoita, mutta ymmärtänet termien eron. Tottakai opettaja tukee, mutta heti, jos tukitoimista sovitaan, on ne oppilashuoltoryhmässä vanhempien kanssa sovittuja. Ja se on ihan laissa määriteltyä.
Minäkin plen tyytyväinen ettet ole minun ohjauksessani ollut, sen verran asenteellista kommentointia sinulta tulee.
Kuulepas, olen syystäkin tarkka näistä käsitteistä ja siitä kuka kirjaa ja mitä kirjaa. Tietäisitpä vaan, mitä työtehtäviä ollaan nakittamassa koulupsykologeille, jotka muutenkin jo aivan ylityöllisettyjä. Nimenomaan osalta opettajista (jopa rehtoreista) on tullut sellaista viestiä, että psykologin pitäisi olla open kanssa samalla koneella naputtelemassa pedagogista paperia tai jopa tehdä se opettajan puolesta. Kun järkevä protokolla menee niin, että opettaja naputtelee pedagogisen paperin raakaluonnoksen valmiiksi, konsultoi moniammatillisesti niitä ketä se koskee (ei koko porukkaa välttämättä tarvita, paikoitellen esim. kuraattori tai erikoissairaanhoidon työntekijä on kyseessä) ja moniammatillisen käsittelyn jälkeen muuttaa/lisäilee jotain kohtia.
Reality checkinä: koulupsykologilla esim. Helsingin alueella voi olla 1000 oppilasta vastuullaan. Maaseudulla heittämällä tuplaten. Tilastojen mukaan reilu 20% oppilaista saa joko tehostettua tai erityistä tukea. Lisäksi nämä pedagogiset asiakirjat ovat vain yksi pienehkö osa koulupsykologin työtä. Joten mieti siitä, kuinka tarkasti ja hartaasti psykologeilla on aikaa ja mahdollisuuksia kirjata tukitoimia pedagogisiin asiakirjoihin.
ENTINEN koulupsykologi, ei enää ikinä alalle palaava
Mikäli entisessä työpaikassasi on noin toimittu, ei ihme, jos on valitettu. Oikeusturvan (jokaisen) vuoksi opettaja ei saa kirjata yksin tukitoimia tehostetussa tai erityisessä tuessa, tämä on täysin yksiselitteistä. Silloin, kun koulupsykologeilla ei ole riittävästi aikaa tai ammattitaitoa, tulee palvelut ostaa ulkopuolelta.
Usko jo, että laki ei edellytä että niitä kirjoitetaan/kirjataan yhdessä. Opettaja laatii pedagogiset asiakirjat ja niihin kirjatut tukitoimet käsitellään yhdessä. Lisäksi muista, että moniammatillisesssa käsittelyssä ei tarvitse välttämättä psykologia vaan voi olla tilanteesta riippuen esim. kuraattori tai terveydenhoitaja.
Oikeusturvaan liittyvät kysymykset tulee esiin siinä kohtaa jos mietitään oppiaineiden yksilöllistettyyn oppimäärään siirtymistä, mikä onkin harvinainen ja radikaali toimenpide. Siinä yksiselitteisesti edellytetään psykologin puolto tutkimukseen perustuen. Vähän eri toimenpiteestä kyse yksilöllistämisessä vrt. ope kirjaa tehostetun tuen papereihin sen, että Ville-Pekan kannattaa pelata ekapeliä tukiopetustunnilla.
Sä puhut ihan eri asiasta kuin aloituksessa. Istumajärjestys tai ekapeli ei liity mitenkään varsinaisiin tukitoimiin. Kun hojks tehdään, ei se enää missään tapauksessa voi olla opettajan laatima.
HOJKS = henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Kerrotko ystävällisesti, kenen ensisijaisella vastuulla on laatia tämä suunnitelma?
Vastaan omaan viestiini. Tässä aika selkeä ohje HOJKS:n tekemiseen
https://www.kerava.fi/palvelut/Sivut/HOJKS-t%C3%A4ytt%C3%B6ohje.aspx
Jo ensimmäinen lause kertoo, että tästä "ei ope voi laatia HOJKSia" vänkäyksen voi lopettaa. Kuten Keravan kaupunki oph:n mukaisesti ohjeistaa: " ...opettaja täyttää HOJKS:in.... opettaja on vastuussa asiakirjan sisällöstä."
Kannattaa avata tuo linkki ja miettiä, miten joku psykologi, joka ehkä maksimissaan kerran, pari (jos sitäkään) tavannut lapsen, voisi vastata HOJKSissa esitettyihin kysymyksiin lapsen oppimisesta ja tuen tarpeista? Kyllä tämä on vaan opettajien nakki, anteeksi vaan. Moniammatillinen tiimi käsittelee yhdessä opettajan laatimat HOJKSit ja jos käsittelyssä tulee esiin jotain älyttömyyksiä opettajan taholta, niin silloin toki puututaan. Tai lisäillään ehdotuksia/ideoita ja mietitään vielä tukitoimia, joista lapsi ehkä voisi hyötyä. Mutta päävastuu on opettajan, koska opettajalla on myös ylivoimaisesti paras tieto lapsen tilanteesta. Poikkeuksena ehkä erkkaope myös samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos oikeasti olisit psykologi, et käyttäisi sanaa häirikkö. Tai jos olet, olet väärällä alalla. T. Toinen koulupsykologi
Mitä tuosta, mutta nimitellä hiljaista lasta ressukaksi! Se on pahempi juttu. Kuvottava nimitys.
Ap, hiljaisuus ei tarkoita että olis kiltti. Ja vaikka olis kiltti, ei ole ressukka.
Ilmiö sinällään todellinen. Kirjoita siitä esim. Hesariin.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin se kunnollinen, jonka viereen noi häiriköt aina istutettiin. Muistan vieläkin kun ärsytti. Parityöt piti sitten tehdä usein sen vieressä istuvan häirikön kanssa joka tietenkin oli pihalla kaikesta. Omat kaverisuhteet kärsi, kun en päässyt niin paljon olemaan muiden kanssa. Olin ujo, mutta puoleni olen silti onneksi osannut pitää aina, joten kiusatuksi en sentään joutunut.
Nykyään työskentelen erityislasten parissa ja pidän huolen, että tukilapset saavat välillä "lepoa" ja olla ihan vain lapsia.
Tukilapset, miksi käytätte tukilapsia?! Hävetkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä! Oma lapseni on hiljainen ja tunnollinen puurtaja joka sai aina vierustoveriksi ja pariksi henkilön jolla oli monenlaista ongelmaa. Tätä jatkui vuosia kunnes kuudennella luokalla lapseni oli alkanut itkemään tunnilla ja opettaja sai myöhemmin häneltä selville, että hän ei enää jaksa kannatella kyseistä henkilöä. Opettaja hoiti asian hienosti ja lapseni ei tarvinnut enää ottaa vastuuta.
Miksi opettaja alunperin käski kannatella tätä henkilöä?
Vierailija kirjoitti:
Mä olin se kunnollinen, jonka viereen noi häiriköt aina istutettiin. Muistan vieläkin kun ärsytti. Parityöt piti sitten tehdä usein sen vieressä istuvan häirikön kanssa joka tietenkin oli pihalla kaikesta. Omat kaverisuhteet kärsi, kun en päässyt niin paljon olemaan muiden kanssa. Olin ujo, mutta puoleni olen silti onneksi osannut pitää aina, joten kiusatuksi en sentään joutunut.
Nykyään työskentelen erityislasten parissa ja pidän huolen, että tukilapset saavat välillä "lepoa" ja olla ihan vain lapsia.
Kiusatuksi voi joutua vaikka kuinka pitäisi puolensa. Ei isoa joukkoa vastaan auta puolensa pitämiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kouluissa peitellään asioita? Ja miksi häirikköä ei saa sanoa häiriköksi? Miksi koko luokka joutuu kärsimään yhdestä häiriköstä? Miksi opettajilta on viety keinot tarttua tilanteisiin oikealla tavalla? Oppilaat väsyvät ja opettajat väsyvät, tulokset huononevat.
Ongelmaoppilaita on aivan liikaa ja ongelmansa liian isoja ja vakavia mutta siitä EI saa puhua koulussa ääneen!! Puhutaan kiertoilmaisuin tai ei puhuta yksinkertaisesti ongelmista lainkaan, jolloin opet jätetään aivan yksin! Näin on minulle tehty ja muille kollegoille meidän koulussa. Rehtori on general manager, joka ylläpitää ulospäin sidosryhmille fasadia. Haluaisin lähteä hittoon tuolta mutta en keski-ikäisenä saa vakivirkaa enää mistään.
Mihin koulun rehtoreita tarvitaan, kun kunnan johtava rehtori (ja kuka lie hänen välityksellään) suurista asioista päättää. Eikö?
Samantyyppistä tapahtuu myös monikulttuuristen lasten joukossa, jopa ihan päiväkotitasolla. Oma lapseni isä ei ole suomalainen ja kotikieliä on meillä kaksi, mutta lapsi puhuu täydellistä suomea ja on aivan kuin kuka tahansa muu suomalaislapsi. Päiväkodissa hänet kuitenkin laitettiin aina S2-ryhmään eli suomea toisena kielenä puhuvien ryhmään, jossa hän joutui tekemään tätä tukilapsityötä jopa ummikkolapsille, osalla oli lisäksi selviä käytöshäiriöitä ilman riittäviä tukitoimia. Lapseni on vielä luonteeltaan kiltti ja tunnollinen, joten lto:t oikein päivittelivät, miten ihanaa on että on tällainen rauhoittava tekijä muuten niin vilkkaassa ryhmässä... Ei mielestäni ollut reilua lastani kohtaan, ja hän kokikin raskaana olla aina auttamassa ja tulkkaamassa.
Kun koulu alkoi, haimme ja saimme hänelle paikan painotusopetuksessa, jossa ei ole mukana yhtäkään mamulasta (vaikka oma lapsemmekin tavallaan sellainen on). Sai riittää tällainen pienen lapsen vastuuttaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikeasti olisit psykologi, et käyttäisi sanaa häirikkö. Tai jos olet, olet väärällä alalla. T. Toinen koulupsykologi
Mitä tuosta, mutta nimitellä hiljaista lasta ressukaksi! Se on pahempi juttu. Kuvottava nimitys.
Ap, hiljaisuus ei tarkoita että olis kiltti. Ja vaikka olis kiltti, ei ole ressukka.
Ilmiö sinällään todellinen. Kirjoita siitä esim. Hesariin.
En halua kirjoittaa omalla nimellä hesariin, sillä saan siitä p_aa palautetta koulussani ja ylemmiltä tahoilta. Ehkä nimettömänä voisin kirjoittaa. Ja ressukka sana ei mielestäni nimenä ole leimaava tässä kontekstissa. En tietenkään sanoisi kenellekään ihmiselle (lapselle tai aikuiselle), että voi voi kun sinä olet tuommoinen ressukka. Mutta ressuka on mielestäni tässä kirjoituksessa termi paikallaan enkä sitä ottaisi pois. Viittaan siinä lapsiin, joilla voi olla tietyin osin puutteita sosiaalisissa taidoissa (jämäkkyys, kyky laittaa rajat, kyky sanoa että tämä ei tunnu mukavalta jne) ja sitä käytetään tietyllä tavalla hyväksi kun heidät paritetaan ulospäin oirelevan lapsen kaveriksi vasten heidän tahtoaan ja lupaa kysymättä. Tai no, vaikka lupa kysyttäisiin niin todennäköisesti eivät uskaltaisi sanoa ei.
ap
Täällä yksi, joka teki ryhmätyöt aina häiriököiden puolesta. En siksi, että mua olisi pakotettu, vaan siksi, että heillä ei riittänyt tekemiseen järkeä eikä keskittymiskykyä. Itse en taas jaksanut haaskata kaikkien aikaa ja ryhdyin tuumasta toimeen.
Fakta on, että ksikään koulu - ilman ulkopullista toimijaa - ei pysty toimimaan ideologian pohjalta ”Kaikille yhteinen koulu”. On aiva turha väittää, että opettaja pystyisi antamaan aikansa yksilöllistetyille, tukea tarvitseville ja käytöshäiriöisille saman oppitunnin aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikeasti olisit psykologi, et käyttäisi sanaa häirikkö. Tai jos olet, olet väärällä alalla. T. Toinen koulupsykologi
Mitä tuosta, mutta nimitellä hiljaista lasta ressukaksi! Se on pahempi juttu. Kuvottava nimitys.
Ap, hiljaisuus ei tarkoita että olis kiltti. Ja vaikka olis kiltti, ei ole ressukka.
Ilmiö sinällään todellinen. Kirjoita siitä esim. Hesariin.
Sanakirjan mukaan ressukka = parka, poloinen, raasu. Minusta ihan hyvä ilmaus kuvaamaan lasta tai nuorta joka laitetaan vasten tahtoaan uhkaavan/pelottavan/häiriköivän/aggressiivisen lapsen pariksi. eikä tohdi sanoa kenellekään, että tilanne on ahdistava ja epämukava vaan hiljaa sinnittelee.
Ei pedagogisiin asiakirjoihin kirjata psykologin havaintoja tai edes mainintaa mahdollisesta psykologin asiakkuudesta! Sinne voi korkeintaan laittaa maininnan siitä, että oppilas on ohjattu yksilökohtaisen oppilashuollon piiriin. Psykologi kirjoittaa lausunnon tai yhteenvedon tarvittaessa, mutta pedagogiset asiakirjat kirjoittaa opettaja. Psykologi/kuraattori/terveydenhoitaja on mukana moniammatillisessa käsittelyssä.
-myös eri