Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Auttakaa joku, tunnen olevani umpikujassa!!

Vierailija
04.10.2015 |

Olen 18-vuotias tyttö ja tuntuu että elämä on niin pahasti solmussa ettei ulospääsyä ole. Ahdistaa ja masentaa joka päivä, kun mistään ei tule mitään ja mikään ei onnistu. Olen viimeiset kaksi vuotta yrittänyt käydä lukiossa siinä onnistumatta. Muut ikätoverit valmistuvat ja itse yritän päästä vieläkin läpi ekoista kursseista. Aloin käymään iltalukiossa, ja aluksi se sujui paremmin, mutta lopulta tuli niin pahasti takapakkia opinnoissa ja luovutin. Lukio ei nappaa ollenkaan, haluaisin mieluummin ammatilliselle puolelle mutta pelkään etten pääse minnekään. Ja vaikka pääsisinkin, alkaisi varmaan taas jossain vaiheessa ahdistamaan ja lopulta sekin koulu menisi päin v*ttua. En koe olevani laiska, mulla on paljonkin motivaatiota, harmi vain että se rajoittuu sellaisiin asioihin mitkä oikeasti kiinnostavat. Mulla on todettu ahdistus- ja paniikkihäiriö, sekä lievä masennus, ja olen syönyt niin montaa eri lääkettä mutta mikään ei tunnu auttavan. Terapiassa olen käynyt kolme vuotta, mutten siitäkään ole hyötynyt oikeastaan mitään.

-

Koulunkäynnin lisäksi ahdistaa ihmissuhteet. Asun kotona äidin kanssa, ja se on yhtä helvettiä. Äiti haluaisi jo että muuttaisin pois kotoa, ja jaksaa muistuttaa päivittäin kuinka pettynyt on minuun eikä kuulemma jaksa katsella lusmuiluani. Ymmärrän kyllä että äiti ei halua rahoittaa täysi-ikäisen elämää enää, ja olen yrittänyt saada asuntoa, mutta ei kukaan halua vuokrata kämppää kotona asuvalle opiskelijalle jolla ei ole mitään tuloja. Töitäkin on vaikea saada kun ei ole minkäänlaista tutkintoa. Stressaan joka päivä näistä asioista, ja tunnen huonoa omatuntoa siitä kun olen tällainen ja perheeni joutuu kestämään mun ongelmia. Olen yrittänyt saada apua ja olen saanutkin jonkin verran, mutta asiat ei siitä huolimatta vain loksahda paikoilleen.

-

Ihan tosissani tunnen että tästä suosta en pääse ikinä ylös. Itsemurhaa olen jo kerran yrittänyt, ja nyt se pyörii jälleen mielessä. En vain jaksa enää tuottaa pettymystä itselleni ja perheelleni. En tiedä mitä tehdä :( Voisipa joku auttaa, tekisin mitä tahansa jotta asiat järjestyisivät.

Kommentit (21)

Vierailija
21/21 |
04.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 21:22"]

Tuossa tilanteessa kuulostaa, että muutto omillesi voisi olla hyvä vaihtoehto. Voisiko isäsi tukea sinua siinä? Tsemppiä, yritä saada lukio käytyä, niin sitten on se etappi suoritettuna ja voit hakeutua sinua kiinnostavien opintojen pariin.

[/quote]

 

Isäni asuu toisella paikkakunnalla, mutta soittelemme pari kertaa viikossa. Asuisin niin paljon mieluummin hänen kanssaan tällä hetkellä :( Ja kiitos, yritetään!

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yksi seitsemän