Te joilla on kaveriton mies....
Kertokaa millain tapasitte. Haluaisin kuulla onko minulla mitään mahdollisuuksia vai onko toivo menetetty.
mies 39v
Kommentit (23)
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 20:48"]
Mitä noilla asioilla on tekemistä keskenään?
[/quote] Varmaan ap on kaveriton mies ja pohtii mistä voisi löytää naisen.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 21:07"][quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 20:48"]
Mitä noilla asioilla on tekemistä keskenään?
[/quote] Varmaan ap on kaveriton mies ja pohtii mistä voisi löytää naisen.
[/quote]
No miten ne kaverit siihen edelleenkään vaikuttavat? Minä olen kaveriton nainen joten en ehkä siksi ymmärrä?
Ei siihen kavereita tarvitse, että naisen saa. Itsevarmuutta ja olet vaan oma itsesi. Netistä, salilta, ravintoloista ymym... Itse olen aina kumppanit hommannut, kaverit ei ole kuin tiellä. M32
Minä olen kaveriton nainen ja mieheni kaveriton mies. Yliopistolla tapasimme, samaa ainetta opiskeltiin.
No harva haluaa kumppanikseen ihmistä joka on sosiaalisesti ihan umpio.
Mulla on kaveriton mies. Ikä 39. Mulla paljon kavereita. Tavattiin 3 v sitten suomi24 n treffisivuilla.
Liikaa paineita suhteesssa, jos vaimo on ainoa jolle purkaa. En alkais.ihminen tarvitsee 5 ystävää.
Baarissa on tirppoja. Sieltä niitä metsästämään.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 21:11"]
Minä olen kaveriton nainen ja mieheni kaveriton mies. Yliopistolla tapasimme, samaa ainetta opiskeltiin.
[/quote]
eli miten pysyitte yhdessä? Vaikka en olekaan ujo niin on vaikea ymmärtää miten pidetään kaveri tai tyttöystävä tekemään asioita yhdessä.
Mulla on mies,jolla ei käytännössä ole kavereita.Ihastuin häneen,kun oltiin hetki samassa työpaikassa.Kerran näin hänet baarissa.Yksin istui tuopin ääressä ja menin jutteleen.Siitä se sitten lähti.Mulla kyllä on kavereita paljon.Hyväksymme toisemme,toinen epäsosiaalinen ja toinen sosiaalinen.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 21:13"]
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 21:11"]
Minä olen kaveriton nainen ja mieheni kaveriton mies. Yliopistolla tapasimme, samaa ainetta opiskeltiin.
[/quote]
eli miten pysyitte yhdessä? Vaikka en olekaan ujo niin on vaikea ymmärtää miten pidetään kaveri tai tyttöystävä tekemään asioita yhdessä.
[/quote]
Aika tavallinen tarina, eli vähän alettiin toisiamme katsella luennoilla, mutta molemmat liian ujoja tekemään tuttavuutta. Sitten ainejärjestön bileissä, kun molemmat kännissä, alkoi pussailu ja päätyi yhteiseen petiin. Seksi sitten jotenkin yhdisti niin että kiinnyimme toisiimme, ilman sen kummempaa yhteistä tekemistä. Mies alkoi yhä enemmän viettää aikaa mun kämpillä ja parin kuukauden päästä hankittiin yhteinen opiskelija-asunto.
Ei me muuten olla koskaan tehty mitään erityistä yhdessä, olemme molemmat nörttejä ja introverttejä jotka viihdytään aina kotosalla.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 21:11"]No harva haluaa kumppanikseen ihmistä joka on sosiaalisesti ihan umpio.
[/quote]
Ei se sitä tarkoita. Minulla mies joka hyvin sosiaalinen, huumorintajuinen ja hauska. Entiset kaverit ovat kuolleet tai rikollisia ja hän irtaantui niistä porukoista. Maailman paras perheenisä! Tavattiin lenkkipolulla, se jo kertoo sosiaalisuudesta.
Me tavattiin töissä. Miehen ainoa kaveri on hänen veljensä. Työkavereita ei näe vapaa-ajallaan.
On hänellä aikoinaan kavereita ollut, mutta yhteydenpito jäänyt pikkuhiljaa vuosien varrella, kun kaverit muuttivat toiselle paikkakunnalle, perustivat perheen jne.
Jonkun mielestä vois olla kivaa, ettei miehellä ole kavereita, onpahan aikaa perheelleen.
Oikeasti se ei ole yhtään kivaa, kun itsellä kavereita ja ystäviä on paljon, ja niiden tapaaminen on miehelle aina jotenkin raskasta, kun haluaisi että olisin aina vain kotona hänen ja lasten kanssa. Hänen työpäivän aikana saisin nähdä kavereita, mutta illat pitäisi pyhittää hänelle. Aina kamala draama kun johonkin olen menossa. Niin, ja tapaan ystäviäni kerran parissa viikossa joten ei pitäisi olla liikaa vaadittu.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 21:16"]
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 21:11"]No harva haluaa kumppanikseen ihmistä joka on sosiaalisesti ihan umpio. [/quote] Ei se sitä tarkoita. Minulla mies joka hyvin sosiaalinen, huumorintajuinen ja hauska. Entiset kaverit ovat kuolleet tai rikollisia ja hän irtaantui niistä porukoista. Maailman paras perheenisä! Tavattiin lenkkipolulla, se jo kertoo sosiaalisuudesta.
[/quote]
ex-rikollinen "maailman paras perheenisä" :) lucky you!
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 21:19"][quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 21:16"]
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 21:11"]No harva haluaa kumppanikseen ihmistä joka on sosiaalisesti ihan umpio. [/quote] Ei se sitä tarkoita. Minulla mies joka hyvin sosiaalinen, huumorintajuinen ja hauska. Entiset kaverit ovat kuolleet tai rikollisia ja hän irtaantui niistä porukoista. Maailman paras perheenisä! Tavattiin lenkkipolulla, se jo kertoo sosiaalisuudesta.
[/quote]
ex-rikollinen "maailman paras perheenisä" :) lucky you!
[/quote]
Ennakkoluulot? Ei ole rikosrekisteriä koskaan ollut, ei seura tee kaltaisekseen. Elämä opettaa. Kiitos, olen onnekas. :)
Älkää välittäkö, kateellisia on aina joilla on paha olla ja sitä puretaan anonyyminä muihin. Jokaiselle on joku, oli kavereita tai ei. Nauttikaa ja eläkää.
Sattumalta miehen sukulaisen kautta. Mies teki aloitteen ja ollaan oltu melkein kymmenenvuotta yhdessä.
Ei siihen kavereita tarvitse. Voi tutustua työn tai harrastuksen tai minkä vaan kautta. Tarvitsee vain uskaltaa.
Minulla kaveriton mies. Niin kova salilla treenaaja ettei olisi aikaakaan kavereille ja perheelle. Paljon on kyllä tuttuja, ja jää aina suustaan kiinni kauppareissuilla. Tavattiin kaupassa.
Usein ihmiset taapavat uusia ihmisiä kavereidensa kautta ja näin syntyy pareja. Ehkäpä ap siksi pohti asiaa.
Miehellä oli ennen kavereita, mutta ne ovat jääneet taakse kuka mistäkin syystä. Mies kun ei hyysää pettäjiä, alkoholisteja, vaimon hakkaajia jne. Hyvä näin
Mitä noilla asioilla on tekemistä keskenään?