Onko tuttua: valmistatte ruoan ja saatte siitä itse vain vähän?

Mitä jos jakaisitte alussa TASAPUOLISESTI jokaiselle niitä kalliimpia ruoka-aineksia ja tekisit niiden lisäksi ison kattilallisen riisiä/makaronia/perunaa, jolla voi täyttää pohjattoman nälkänsä, jos nuo "herkut" eivät riitä tyydyttämään vatsaa. Ja kylkeen leipää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi valmistat ruokaa niin vähän?

No esim. kala on hyvää ja sitä otetaan sitten paljon. Kun otan viimeisenä, huomaan, että sitä on jäljellä minulle enää ihan vähän, mikä tietenkin harmittaa, koska kala on hyvää. ap

Miksi ihmeessä otat viimeisenä?

Otan aina viimeisenä. Jotenkin se kuuluu minusta asiaan. Muut ensin. ap

Miksi et sitten tee ruokaa tarpeeksi?

Vaikka äitisi ja mummosi ottivat aina ruokaa viimeisenä, ei se enää tällä vuosituhannella ole jokaisen naisen velvollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Se vaatii totuttelua, että oppii tekemään valtavia ruokamääriä kun pikkupojista tulee urheilevia teinejä. :)

Niin, elämä on yhtä totuttelua ja opettelua. Tämä tilanne ei tule päivässä ja se toistuu 365 kertaa vuodessa, joten aikaa opetteluun ja totutteluun on runsaasti.

Vierailija kirjoitti:

Ei.

Meidän perheessä kaikki on normaalipainoisia joten kenenkään ei tarvitse mättää kattiloita tyhjiksi nälkäänsä.

Ongelma on oikeastaan päinvastoin. Joudun syömään joitain ruokia pidempää kuin haluaisin kun kuluu niin hitaasti...

Teidän perheessä ei ole teini-ikäisiä, jotka ovat pohjattoman nälkäisiä.

He syövät nyt kahden ihmisen annoksen mutta palaavat tunnin kuluttua keittiöön supernälkäisenä etsimään lisää syötävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi valmistat ruokaa niin vähän?

No esim. kala on hyvää ja sitä otetaan sitten paljon. Kun otan viimeisenä, huomaan, että sitä on jäljellä minulle enää ihan vähän, mikä tietenkin harmittaa, koska kala on hyvää. ap

Miksi ihmeessä otat viimeisenä?

Ei kai tässä ole ongelmana varsinaisesti ap:n jääminen ilman, vaan että joku jää. Ruuanottojärjestys on tässä nyt ihan sivuseikka. Ongelma on se, että sama, mikä järjestys, viimeiselle ottajalle ei riitä ruokaa.

Ap, mieti nyt kovasti, miten ratkaista ongelma, jossa viimeinen ruuan ottaja saa vain olemattoman miniannoksen ruokaa.

Ongelman ratkaisu on: ________________________________

Ratkaisu on, että ruoan laittaja jakaa ensimmäiset annokset lautasille valmiiksi. Niin saa jokainen tasapuolisesti ainakin yhden lautasellisen samaa ruokaa.

Itse teen näin aina, sillä haluan, että koko täsmällisesti tekemäni ruokasatsi saadaan loppuun. Mieheni on sitä sorttia, joka aina jättää seuraavaa hakijaa varten puoli desiä soppaa, vajaan kauhallisen muusia tai 6 hernettä. Ei niin pientä kikkaretta edes kannata ottaa talteen vaan se tulee heitettyä biojätteeseen.

Ap, toi johtuu vaan siitä että alennat itseäsi turhan takia. Ota itelles kunnon annos ja lakkaa valittamasta.

Minusta on ok opettaa perheelle, että ruokaa pitää ottaa kohtuudella. Eräänkin kerran meillä oli 8 mozzarellatikkua (ja tietysti muutakin ruokaa), hoidossa ollut sukulaislapsi otti 6 ja jätti siis meille aikuisille 1 kummallekin. Kyllä me asiasta mainittiin. Siis ihan sanoa vain että on kohteliasta katsoa että kaikille jää ruokaa, eli aluksi otetaan vähän (voi ihan laskea päässä että kuinka paljin on syöjiä miettiä näin) ja sitten jos jää niin jaetaan lopuksi. Kyllä lapsi ymmärsi, hän vain oli tottunut kotona juurikin tähän että hän saa syödä niin paljon kuin haluaa ja äitinsä syö sitten mitä jää. Meillä taas tehdään runsaasti ruokaa ettei varmasti kenellekään jää nälkä.

Ymmärrän hänen äitinsä toiminnan, mutta jos ei opeta miten toimitaan kun syöjiä enemmän niin tulee näitä ongelmia. Joten tämän opettaminen on tärkeää.

Toisaalta muistan lapsuudestani kun isoveljeni tuli teini-ikään niin ruokaa ei ollut ikinä tarpeeksi (olin aina hitain ja tulin syömään viimeisenä ja ruokaa oli ehkä peruna ja teelusikallinen kastiketta jäljellä). Enkä ymmärrä miksi äitini ei yksinkertaisesti tehnyt enemmän ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi valmistat ruokaa niin vähän?

No esim. kala on hyvää ja sitä otetaan sitten paljon. Kun otan viimeisenä, huomaan, että sitä on jäljellä minulle enää ihan vähän, mikä tietenkin harmittaa, koska kala on hyvää. ap

Miksi ihmeessä otat viimeisenä?

Ei kai tässä ole ongelmana varsinaisesti ap:n jääminen ilman, vaan että joku jää. Ruuanottojärjestys on tässä nyt ihan sivuseikka. Ongelma on se, että sama, mikä järjestys, viimeiselle ottajalle ei riitä ruokaa.

Ap, mieti nyt kovasti, miten ratkaista ongelma, jossa viimeinen ruuan ottaja saa vain olemattoman miniannoksen ruokaa.

Ongelman ratkaisu on: ________________________________

Ratkaisu on, että ruoan laittaja jakaa ensimmäiset annokset lautasille valmiiksi. Niin saa jokainen tasapuolisesti ainakin yhden lautasellisen samaa ruokaa.

Itse teen näin aina, sillä haluan, että koko täsmällisesti tekemäni ruokasatsi saadaan loppuun. Mieheni on sitä sorttia, joka aina jättää seuraavaa hakijaa varten puoli desiä soppaa, vajaan kauhallisen muusia tai 6 hernettä. Ei niin pientä kikkaretta edes kannata ottaa talteen vaan se tulee heitettyä biojätteeseen.

Tuhlaat ruokaa koska sulla ei ole tarpeeksi pieniä rasioita? Ok. Toimintasi o tyhmää ja hukkaat rahaa. Kyllä noista kertyy vuodessa ihan merkittävä summa.

Mikset tee enemmän ruokaa kuten täällä on todettu moneen kertaan ?

Joo..... ala laittamaan kunnon satseja ruokaa, ettei lopu.

Oma annos ekana sivuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi valmistat ruokaa niin vähän?

No esim. kala on hyvää ja sitä otetaan sitten paljon. Kun otan viimeisenä, huomaan, että sitä on jäljellä minulle enää ihan vähän, mikä tietenkin harmittaa, koska kala on hyvää. ap

Miksi ihmeessä otat viimeisenä?

Ei kai tässä ole ongelmana varsinaisesti ap:n jääminen ilman, vaan että joku jää. Ruuanottojärjestys on tässä nyt ihan sivuseikka. Ongelma on se, että sama, mikä järjestys, viimeiselle ottajalle ei riitä ruokaa.

Ap, mieti nyt kovasti, miten ratkaista ongelma, jossa viimeinen ruuan ottaja saa vain olemattoman miniannoksen ruokaa.

Ongelman ratkaisu on: ________________________________

Ratkaisu on, että ruoan laittaja jakaa ensimmäiset annokset lautasille valmiiksi. Niin saa jokainen tasapuolisesti ainakin yhden lautasellisen samaa ruokaa.

Itse teen näin aina, sillä haluan, että koko täsmällisesti tekemäni ruokasatsi saadaan loppuun. Mieheni on sitä sorttia, joka aina jättää seuraavaa hakijaa varten puoli desiä soppaa, vajaan kauhallisen muusia tai 6 hernettä. Ei niin pientä kikkaretta edes kannata ottaa talteen vaan se tulee heitettyä biojätteeseen.

Tuhlaat ruokaa koska sulla ei ole tarpeeksi pieniä rasioita? Ok. Toimintasi o tyhmää ja hukkaat rahaa. Kyllä noista kertyy vuodessa ihan merkittävä summa.

Sinulla on vikaa ymmärryksessä. Lue viestini uudelleen.

Sanoin, että annostelen itse ruoat lautaselle, että kaikki ruoka saadaan kerralla loppumaan.

Jos en tee niin, jää pieniä ruokanökäreitä jäljelle.

Vierailija kirjoitti:

Ei.

Meidän perheessä kaikki on normaalipainoisia joten kenenkään ei tarvitse mättää kattiloita tyhjiksi nälkäänsä.

Ongelma on oikeastaan päinvastoin. Joudun syömään joitain ruokia pidempää kuin haluaisin kun kuluu niin hitaasti...

Sinulle normaalipaino tarkoittaa siis yli 25:en painoindeksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi valmistat ruokaa niin vähän?

No esim. kala on hyvää ja sitä otetaan sitten paljon. Kun otan viimeisenä, huomaan, että sitä on jäljellä minulle enää ihan vähän, mikä tietenkin harmittaa, koska kala on hyvää. ap

Miksi ihmeessä otat viimeisenä?

Meilläkin kotona äiti otti aina viimeisenä. Saattoi jopa sanoa, että syö jos jotain jää.

Meillä melkein aina käy niin, että valmistan ruokaa tarkoituksella enemmän, että riittää seuraavalle päivälle, jottei joka päivä tarvitse laittaa ruokaa. Puoliso taktikoi aina itsensä viimeisenä ruokapöytään ja istuu siinä niin kauan, ja santsaa niin monta kertaa että on syönyt kaiken ruoan. Ja ne kerrat kun niin ei käy, käy se ruokailun jälkeen kauhomassa jäähtymään jätetyt loput kastikkeet omaan suuhun.

Hyvä trolli. Ap ei halua "oppia", vaan vastailee jotain puutaheinää. Onnittelut, todella hyvä avaus. Tämä hipoo jo trollivuestien aatelia.

Vierailija kirjoitti:

Miksi et puhu asiasta perheellesi? Olen itse suurperheestä, mullakin on suurperhe, ja olen opettanut lapsilleni saman mikä mullekin jo pienenä opetettiin: ruokaa otetaan sen verran, että kaikille riittää. Sitten jos jää, niin santsataan. Epäkohteliasta rohmuta itselleen niin paljon, että joku jää ilman.

Tämä. En edes ole suurperheestä, mutta silti on itsestään selvää, ettei kukaan voi olla niin itsekäs, että kasaisi kaikki ruuat omalle lautaselleen ja sitten toiselle ei jäisi mitään. Olisi hyvä opettaa lapsillekin, että kiinnittävät huomiota muihinkin kuin vain itseensä.

Olen aikuisten mökkireissuilla todistanut järkyttyneenä tätä samaa epäkohteliasta käytöstä ihan korkeakoulutettujenkin keskuudessa. Toiset näkevät vaivaa laittaakseen isolle porukalle ruokaa ja sitten jotkut lokit on hakemassa lisää ennen kuin ruuanlaittajat ovat itse ehtineet ensimmäistäkään kertaa ottaa. Kyllä muuten saivat pahaa silmää porukassa. Käytöstavat kunniaan.

Meillä on erilliset ruuat miehen kanssa. Minä teen ruuat itselleni ja lapselle ja mies tekee itselleen. Kaikki saavat tarpeeksi, eikä kukaan ole vapaamatkustaja.

N46

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On.

Kuukauden loppupuolella olen itse useamman päivän jo syömättä, menen leivän palalla,. Rahat eivät ruokaan riitä, mun mahani ohi menee kolme teini-ikäistä lastani.

Kuvittelet saavasi jonkun marttyyrikruunun tästä? Kuulostaa mielestäni enemmän avuttomuudelta kuin jaloudelta.

Itsehän voit kuvitella ja olla ihan mitä mieltä tahansa omasta elämäntilanteestani, jota et tiedä. On hirveän helppoa huudella ja asettaa itsensä toisen yläpuolelle juuri tietämättömyyttään. Marttyyrin kruunua en todellakaan hae, elämän realiteetit ovat vain tuollaisia kuin ovat. Miksi totuuden kuuleminen häiritsee sinua noin? Olen matalapalkka-alalla töissä ja rahani eivät riitä elämiseen. Miten vaikea tuota on sinun ymmärtää? En ole ainoa ihminen vastaavanlaisessa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi valmistat ruokaa niin vähän?

No esim. kala on hyvää ja sitä otetaan sitten paljon. Kun otan viimeisenä, huomaan, että sitä on jäljellä minulle enää ihan vähän, mikä tietenkin harmittaa, koska kala on hyvää. ap

Osa kasvatusta on opettaa pöytätapoja ja kyllä niihin kuuluu myös muiden ruokailijoiden huomioiminen. Eli yksi ei voi ahmia niin paljon ruokaa, ettei viimeiselle jää mitään.

,Mitä nyt taas, huonopalkkainen nainen tekee kalaa muttei ymmärrä jakaa sitä tasan syöjille? 

Taitaa olla huonoälyinen myös. Jos rahasta on tiukkaa, niin se kalliin kilohinnan ruoka todellakin annostellaan etukäteen ja halpaa hiilihydraattia syödään sitten loppumaha täyteen. Ja idätetään ruokaherneistä herneenversoja jne että saadaan vitamiinit mukaan.