Miksei kaikilla häviä lapsuuden pimeänpelko?
Lapsethan usein kokevat pimeänpelkoa, mutta se kuitenkin suurimmalla osalla häviää. Minulle se on jäänyt. Mistä johtuu, että kaikilta tuo ei poistu? Onko mitään tehtävissä tälle pelolle näin aikuisiällä?
Kommentit (39)
Miten teillä tulee esille tuo pelko?
Supernaturalista opittua, pimeää pitää pelätä. ;)
Miten pelko tulee esiin?
Olen 23 vuotias ja kuvittelen yöllä herätessäni pimeyteen kaiken maailman kauheuksia. Ja en todellakaan uskalla kulkea pimeässä yksin.
Mulla on myös ja olen jo 38v, mulla on liian vahva mielikuvitus.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 11:51"]Miten teillä tulee esille tuo pelko?
[/quote]
Pelkään ihan törkeesti pimeää. Iltalenkit menee niin, että koira kävelee ihan lähellä ja jos murisee johonkin suuntaan en todellakaan kävele sinne. Yö tupakatkin poltan hullua vauhtia, koska pelottaa pimeästä jonkun tulevan. En uskalla avata verhoja pimeällä ollenkaan, koska pelkään jonkun seisovan ikkunan takana.. Sisällä pimeä ei pelota, kai koti on joku turvapaikka pimeen hirviöille :D
On muuten aika kaksnaamasta aina selittää lapselle kuinka pimeätä ei tarvitse pelätä / ei siellä mitään ole. Sit yksin pimeässä ite panikoin. Kiva kiva
Mä pelkäsin että jossain tulee vastaan yksi punasilmäinen Akakabuton. Joskus muksuna kattonut salaa hopeanuolta. Nyt sitten viimein rohkenin ostaa kyseisen boksin, katsoin läpi ja alkoi huvittaa: tätäkö olen pelännyt yli 20vuotta!
Eikö kyse ole ihan evoluutiosta eikä vaan jostain lapsuuden pelosta. Tyhmähän se on ollut joka suin päin kulki kohti pimeää tuntematonta.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 12:02"]Mä pelkäsin että jossain tulee vastaan yksi punasilmäinen Akakabuton. Joskus muksuna kattonut salaa hopeanuolta. Nyt sitten viimein rohkenin ostaa kyseisen boksin, katsoin läpi ja alkoi huvittaa: tätäkö olen pelännyt yli 20vuotta!
[/quote]
Flashbackeja! Hopea nuolen takia pelkäsin niitä punasia valoja mitä on esim Hangossa tuulimyllyissä! Näin lapsena ne ikkunasta ja voi kuinka pelotti
Onko pimeän pelko sitten yleinen aikuisilla? En oo kavereiden kanssa viittinyt jutella kun ajattelen mussa olevan jotain vikaa tän takia
Yritin mökillä karaista itseäni. Kävelin ulkovalojen ulottumattomiin, pimeetä metsäpolkua. Iski ihan hirvee paniikki päälle, säntäiltiin koiran kans hysteerisenä puita päin:) Se siitä karasusta.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 12:02"]
Eikö kyse ole ihan evoluutiosta eikä vaan jostain lapsuuden pelosta. Tyhmähän se on ollut joka suin päin kulki kohti pimeää tuntematonta.
[/quote] Itse kyllä luulen että lajin kannalta luonnollisempi suhtautumienn pimeään on se, mikä on minulle luontainen: ulkona kävelen mielummin pimeässä, kuin jonkun valokeilan sisällä tai edes takana (taskulamppu), pimeässä lymyilevien nähtävissä. Minulle pimeässä oleminen edustaa siis piiloutumista ja/tai kykyä nähdä pimeässä mahdollisesti lymyilevät asiat helpommin.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 12:13"]
Yritin mökillä karaista itseäni. Kävelin ulkovalojen ulottumattomiin, pimeetä metsäpolkua. Iski ihan hirvee paniikki päälle, säntäiltiin koiran kans hysteerisenä puita päin:) Se siitä karasusta.
[/quote]Miksi puita päin? Eivätkö silmäsi sopeudu pimeään? Ehkä olet hämäräsokea?
Joo, taidan tosiaan olla hämäräsokea. Siellä metsässä oli ihan pussipimeetä, en nähnyt mitään, en edes koiraa saati niitä puita. Kuuloaisti tosin pelas paremmin sokeena:) T:14
Pimeyden pelko kohdistuu johonkin demoniseen aktivismiin mikä ei ole ihan tässä maailmassa, mutta on kuitenkin olemassa.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 11:51"]
Miten teillä tulee esille tuo pelko?
[/quote]
En mene juuri koskaan esim. pimeään makkariin, laitan johonkin muualle ensin valot jotta tulee vähän valoa ja käyn sitten laittamassa makkariin valot. Ulkona alkaa nähdä pimeässä hahmoja ja jos joku oksa liikahtaa tai kahahtaa niin sydän hakkaa :D Mulla on siis ilmeisesti aika vilkas mielikuvitus. Pelkään pimeää, koska siellä pimässä voi joku väijyä minua pimeän turvin ilman, että minä näen häntä. Karmaiseva ajatus! Pimeässä voi siis vaania vaikka mitä vaaroja tietämättäni.
Sisällä myös pimeydessä näyttää aina olevan jotain ihme hahmoja, jotka paljastuvat esim. vaatekasoiksi.
Ja ihan aikuinen ihminen olen :D
Itse pelkään edelleen myös pimeää ja olen 28 vuotias. Tuntuu, että pelko on pikemminkin lisääntynyt kuin helpottanut iän myötä. Lapsena ja edelleen pelotti pimeässä nimenomaan se, että en voi nähdä ympärilleni. Kuvittelen erilaista kamalaa ympärilleni. Kärsin unihalvauksesta ja runsaista painajaisista ja uskon tämän olevan osasyy. Unihalvaus on tilana niin kamala, että en todellakaan halua että ympärilläni on pimeää kun niin käy. Siksi meillä on makuuhuoneessa sisustusvalot yövalon virkaa toimittamassa. Lapsien myötä olen karaistunut ja en heidän seurassaan näytä pelkoa tai puhu siitä heille. Viisi vuotias nukkuu pienen yövalon turvin omassa huoneessa niinkuin yksi vuotiaskin. Tosin yksivuotiaan huoneessa se on lähinnä minun takiani jos hän yöllä herää ja menen rauhoittelemaan. Yksin kotona pelkään enemmän mutta tottunut hallitsemaan sen, koska mies saattaa työn vuoksi välillä olla reissussa. Kun mies on kotona en sytytä joka valoa vessaan mennessäni. Unihalvauksen ja painajaisten puitteissa olen ollut psykiatrilla selvittänässä syytä ja pimeänpelkoni ja vanhat traumaattiset tapahtumat tuntuvat olevan tämän taustalla.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 12:31"]
Joo, taidan tosiaan olla hämäräsokea. Siellä metsässä oli ihan pussipimeetä, en nähnyt mitään, en edes koiraa saati niitä puita. Kuuloaisti tosin pelas paremmin sokeena:) T:14
[/quote]En ole koskaan ollut Suomessa ulkona täysin "pussipimeässä" ja olen liikkunut myös maaseudun olosuhteissa kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina. Aina erottaa jotakin. Näkökyvyssäsi voi olla jotakin vikaa. Voimakkaaseen likinäköisyyteen voi yhdistyä alentunut hämäränäkö. Tietysti jos tulet heti hysteeriseksi silmäsi eivät ehdi adaptoitua pimeään kun jo juoksentelet puita päin.
En tiedä. Mulla ei poistunut. Jos joku löytää keinon miten sen saa pois oon valmis kokeilemaan mitä vaan