Miksi koulussa ei opeteta tärkeitä elämän perusasioita?

Minkälaisesta perheestä ap itse mahtaa olla? Lapsuudenperheessä ei ole vissiin kauheesti puhuttu elämän taidoista.

Muistelen omaa nuoruuttani 80-90-lukujen taitteessa ja muutenkin tuon ajan lapsuutta. Eipä silloin tosiaan kotona puhuttu arjen taidoista itsenäisen elämän tähtäävänä tausta-ajatuksena. Itse piti kaikki tavallisetkin asiat selvitellä. Kantapään kautta opittiin.

Kiinnostaisi tietää, onko tämä joku sulupolvikokemus? Muistelen kyllä, että kaverin äiti oli aktiivinen perustaitojen opettaja ja häneltä taisin parhaat opit saadakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä kun kansalaistaitoja ei opeteta lainkaan. Ei työttömäksi ilmoittautumista, sitä mihin etuuksiin on oikeutettu Suomen kansalaisena, miten hakukaavakkeita ja tukihakemuksia täytetään ja mitä liitteitä niihin tulee. Miten tehdään veroilmoitus ja ilmoitetaan työmatkakulut tai pääomatulot ulkomaisista lähteistä. Miten taloutta suunnitellaan ja omaa kulutusta hallitaan. Miten sijoitetaan ja säästetään, miksi oman terveytensä ylläpitäminen on tärkeää. Miten hakeudutaan ulkomaille töihin tai työharjoitteluun. Miten haetaan sairaspäivärahaa. Mitä vanhemmuuteen kuuluu, mitkä on vuokralla asujan velvoitteet ja vastuut, mitä omistusasujan tulisi tietää. Opetettavaa olisi vaikka kuinka ja nämä olisi hitosti tärkeämpiä kuin possessiivisuffiksit ja kosinit.

Oikeasti, lopeta. Noita opetetaan yhteiskuntaopin tunneilla. Käydään Kelan sivuilla ja katsotaan eri tuet ja miten niitä haetaan. Verotus käydään hiukan enemmän peruskouluikäisen tarpeen mukaan, koska aika harvalla sen ikäisellä on pääomatuloja ulkomailta tai työmatkakuluja. Enemmän keskitytään kesätyön hakuun ja verokortin lukemiseen. Aivan kaikki muut kuuluvat yhteiskuntaopin keskeisiin aihealueisiin. Nappaa ysin kirja ja selaa, niin löydät kaikki asiat, joiden perään kuulutat. Yrität siis keksiä pyörää uudestaan ja esittää, ettei kukaan sellaista käytä, vaikka todisteita löytyy silmiesi edessä.

Hyvä jos se on muuttunut niin. Minulla on parikymppinen lapsi ja kun opetin nämä asiat hänelle niin hän kysyi miksi näitä ei ole ikinä käyty koulussa? Luulisi lähes 10 oppilaan huomanneen että niitä on käyty. Mutta ei ollut. Ja kyllä minä olen ysiluokan kirjan nähnyt kun nuorin on ysillä. Se että kirjassa lukee jotain perunkirjoituksesta tai eduskunnasta ei tarkoita sitä että siellä on tunnilla menty sinne kelan sivuille ja tehty niitä lomakkeita tai jokainen on saanut veroilmoituksen eteensä ja tehnyt sen. 

Yhteiskuntaoppia on ysillä 3h/viikko eli aivan varmasti sieltä kirjasta löytyy muutakin kuin perunkirjoitus ja eduskunta. Ihan vaikka sisällyksen avaamalla voit löytää kirjan alusta otsikoita, joissa asiaan viitataan. Ei siellä takuulla luekaan, että tässä kappaleessa opetetaan käymään Kelan sivuilla mutta varmasti lukee jotain hyvinvointivaltiosta, valtion tarjoamasta turvasta ja erilaisista tuista elämän kriisivaiheessa. Ja vieläpä ihan kirjan alkupuolella. Keskellä sitten näkyy otsikoita rahankäytöstä, pankkientoiminnasta, kuluttamisesta, työttömyydestä, yrittämisestä jne. Lopussa toki on eduskuntaa, äänestämistä ja politiikkaa. Yhteiskuntaoppi koostuu kolmesta pääaiheesta: hyvinvointivaltion toiminta, talous ja politiikka. Kannattaa perehtyä. Voit yllättyä lapsesi tietämättömyydestä.

Eiväthän nykykoululaiset osaa edes lukea ja kirjoittaa. Vaikea keksiä sen keskeisempiä elämän perusasioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä kun kansalaistaitoja ei opeteta lainkaan. Ei työttömäksi ilmoittautumista, sitä mihin etuuksiin on oikeutettu Suomen kansalaisena, miten hakukaavakkeita ja tukihakemuksia täytetään ja mitä liitteitä niihin tulee. Miten tehdään veroilmoitus ja ilmoitetaan työmatkakulut tai pääomatulot ulkomaisista lähteistä. Miten taloutta suunnitellaan ja omaa kulutusta hallitaan. Miten sijoitetaan ja säästetään, miksi oman terveytensä ylläpitäminen on tärkeää. Miten hakeudutaan ulkomaille töihin tai työharjoitteluun. Miten haetaan sairaspäivärahaa. Mitä vanhemmuuteen kuuluu, mitkä on vuokralla asujan velvoitteet ja vastuut, mitä omistusasujan tulisi tietää. Opetettavaa olisi vaikka kuinka ja nämä olisi hitosti tärkeämpiä kuin possessiivisuffiksit ja kosinit.

Oikeasti, lopeta. Noita opetetaan yhteiskuntaopin tunneilla. Käydään Kelan sivuilla ja katsotaan eri tuet ja miten niitä haetaan. Verotus käydään hiukan enemmän peruskouluikäisen tarpeen mukaan, koska aika harvalla sen ikäisellä on pääomatuloja ulkomailta tai työmatkakuluja. Enemmän keskitytään kesätyön hakuun ja verokortin lukemiseen. Aivan kaikki muut kuuluvat yhteiskuntaopin keskeisiin aihealueisiin. Nappaa ysin kirja ja selaa, niin löydät kaikki asiat, joiden perään kuulutat. Yrität siis keksiä pyörää uudestaan ja esittää, ettei kukaan sellaista käytä, vaikka todisteita löytyy silmiesi edessä.

Hyvä jos se on muuttunut niin. Minulla on parikymppinen lapsi ja kun opetin nämä asiat hänelle niin hän kysyi miksi näitä ei ole ikinä käyty koulussa? Luulisi lähes 10 oppilaan huomanneen että niitä on käyty. Mutta ei ollut. Ja kyllä minä olen ysiluokan kirjan nähnyt kun nuorin on ysillä. Se että kirjassa lukee jotain perunkirjoituksesta tai eduskunnasta ei tarkoita sitä että siellä on tunnilla menty sinne kelan sivuille ja tehty niitä lomakkeita tai jokainen on saanut veroilmoituksen eteensä ja tehnyt sen. 

Seiskaluokkalaiset eivät tienneet, että olivat opetelleet desimaaleja alakoulun aikana useampaan otteeseen eri luokilla. Eli en luottaisi lapsen sanaan siitä, että jotakin ei muka ole käyty läpi. Nuorilla jää päähän yleensä vain se mikä kiinnostaa. Veroilmoitukset taitaa olla viimeisenä sillä listalla.

Veroilmoitukset on nykyään ns valmistäytettyjä periaatteella "jos et koske, sillä mennään". Niitä joita ei kiinnosta tai eivät osaa, saattaa jäädä hyödyntämättä matkakulut ja työkulut, mutta muuten ei tule mitään seuraamuksia. Ennen wanhaan paperisten läystäkkeiden kanssa ainakin oli teoreettinen mahdollisuus joutua jatkotoimenpiteiden kohteeksi.

Niitä joita kiinnostaa, niillä on oikeasti saatavia valtiolta vähennyksien merkeissä (pääoma, työhuone, isommat matkakulut yms)

On jokseenkin yhdentekevää, mitä opettaja kertoo tai jättää kertomatta. Lapsille on annettu kännykät ja tietokoneet. Lapset katselevat videoita ja chattaavat ja somettavat ja surffaavat kaiket koulupäivät. Opettajan puheet eivät oikeastaan vaikuta mitenkään mihinkään suuntaan. Korkeintaan opetus häiritsee lasten keskittymistä videoiden katseluun.

Vierailija kirjoitti:

Minkälaisesta perheestä ap itse mahtaa olla? Lapsuudenperheessä ei ole vissiin kauheesti puhuttu elämän taidoista.

Muistelen omaa nuoruuttani 80-90-lukujen taitteessa ja muutenkin tuon ajan lapsuutta. Eipä silloin tosiaan kotona puhuttu arjen taidoista itsenäisen elämän tähtäävänä tausta-ajatuksena. Itse piti kaikki tavallisetkin asiat selvitellä. Kantapään kautta opittiin.

Kiinnostaisi tietää, onko tämä joku sulupolvikokemus? Muistelen kyllä, että kaverin äiti oli aktiivinen perustaitojen opettaja ja häneltä taisin parhaat opit saadakin.

Perhetaustalla on varmasti jonkin verran väliä. Nykyään on kuitenkin helposti tietoa saatavilla niin itse pystyy ottamaan asioista selvää. Oma isäni on pankinjohtajan ja opettajan poika. Meillä tietysti lapsesta asti käytiin talouteen liittyviä asioita läpi ja opetettiin itse ottamaan asioista selvää. Tärkein oppi on ollut tuo "ota itse selvää, jos et osaa". Kouluissakin mennään nykyään siihen suuntaan, että opetetaan itse etsimään tietoa. Ainakin historian opsiin kuuluu vahvasti lähdekriittisyys ja tiedon hankkiminen itse.

Vierailija kirjoitti:

Kouluissakin mennään nykyään siihen suuntaan, että opetetaan itse etsimään tietoa. Ainakin historian opsiin kuuluu vahvasti lähdekriittisyys ja tiedon hankkiminen itse.

Tuosta seuraa paljon sellaista, että lapset ja nuoret tulevat ymmärtäneeksi asioita väärin. Ja kun oppitunteja on vähän, niin opettaja ei millään ehdi korjata kaikkia virheellisiä käsityksiä. Opettajajohtoinen opettaminen vanhan liiton tyyliin on edelleen paras menetelmä monissa asioissa. Itsenäinen opiskelu käy sitten varttuneemmille ja edistyneemmille. Yliopisto-opiskelijalle uskaltaa jo itsenäistäkin opiskelutyötä antaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissakin mennään nykyään siihen suuntaan, että opetetaan itse etsimään tietoa. Ainakin historian opsiin kuuluu vahvasti lähdekriittisyys ja tiedon hankkiminen itse.

Tuosta seuraa paljon sellaista, että lapset ja nuoret tulevat ymmärtäneeksi asioita väärin. Ja kun oppitunteja on vähän, niin opettaja ei millään ehdi korjata kaikkia virheellisiä käsityksiä. Opettajajohtoinen opettaminen vanhan liiton tyyliin on edelleen paras menetelmä monissa asioissa. Itsenäinen opiskelu käy sitten varttuneemmille ja edistyneemmille. Yliopisto-opiskelijalle uskaltaa jo itsenäistäkin opiskelutyötä antaa.

Lähteet, mistä tietoa etsitään, ovat opettajan määräämiä ja opettaja tarkastaa oppilaiden historian vihot ja muut kirjalliset tuotokset, ja jos lähteissä on huomautettavaa tai oppilas on ymmärtänyt asioita väärin, niin opettaja korjaa. Myös perinteiset kalvosulkeiset pidetään. Ei oppilaita ihan yksin jätetä. Ainakaan meidän koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissakin mennään nykyään siihen suuntaan, että opetetaan itse etsimään tietoa. Ainakin historian opsiin kuuluu vahvasti lähdekriittisyys ja tiedon hankkiminen itse.

Tuosta seuraa paljon sellaista, että lapset ja nuoret tulevat ymmärtäneeksi asioita väärin. Ja kun oppitunteja on vähän, niin opettaja ei millään ehdi korjata kaikkia virheellisiä käsityksiä. Opettajajohtoinen opettaminen vanhan liiton tyyliin on edelleen paras menetelmä monissa asioissa. Itsenäinen opiskelu käy sitten varttuneemmille ja edistyneemmille. Yliopisto-opiskelijalle uskaltaa jo itsenäistäkin opiskelutyötä antaa.

Lähteet, mistä tietoa etsitään, ovat opettajan määräämiä ja opettaja tarkastaa oppilaiden historian vihot ja muut kirjalliset tuotokset, ja jos lähteissä on huomautettavaa tai oppilas on ymmärtänyt asioita väärin, niin opettaja korjaa. Myös perinteiset kalvosulkeiset pidetään. Ei oppilaita ihan yksin jätetä. Ainakaan meidän koulussa.

Jos opettajalla riittää aika käydä kaikkien lasten vihkot läpi, niin hieno juttu. Mutta kuvitelepa vaikka lukion historianopettajaa. Hänellä voi olla yhtä aikaa vaikka viisi opetusryhmää, joista kussakin on 30 opiskelijaa. Vaikka se opettaja tarkistelisi opiskelijoiden tekeleitä yöt läpeensä nukkumatta lainkaan, niin hänen aikansa ei riittäisi edes töiden tarkistamiseen saati virheiden korjaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Olen kanssa miettinyt välillä tuota. Esimerkiksi aikuisiällä olisin kaivannut enemmän opetusta koulussa esim. veroasioihin. Ne kuitenkin kun kuuluvat jokaisen elämään, mutta eivät aina ole niin yksiselitteisiä.

Yhteiskuntaopin tunnilla on niitä käsitelty. Et vaan muista, koska sinua ei kiinnostanut. Useimpia ei kiinnosta siinä vaiheessa.

Itse nelikymppisenä olisin toivonut kouluihin 80-90-luvuilla opetusta ainakin seuraavista; asunnon ostaminen (kannattaa tehdä nuorena), säästäminen, sijoittaminen, yrittäjyys, verotus, työttömyys, KELAn tuet, työhakemukset ja työhaastattelut, sairastaminen, edunvalvonta, muuttaminen Suomen sisällä ja ulkomailla, adoptio. Hallitusta, eduskuntaa ja äänestämistä käytiin kyllä läpi, mutta ei näitä. Eikä siihen aikaan ainakaan meidän perheessä näitä asioita käyty läpi, kun ei perheessäkään ollut kokemusta kaikista näistä.

Ysärillä ei myöskään koskaan kerrottu opon tunneilla, että fysioterapeutit/hierojat/osteopaatit/kiropraktikot tienaavat erinomaisen hyvin ja ovat siksi varteenotettavia ammatteja. Toivottavasti nämä on nykyään huomioitu ammattilistoissa.

Vierailija kirjoitti:

Itse nelikymppisenä olisin toivonut kouluihin 80-90-luvuilla opetusta ainakin seuraavista; asunnon ostaminen (kannattaa tehdä nuorena), säästäminen, sijoittaminen, yrittäjyys, verotus, työttömyys, KELAn tuet, työhakemukset ja työhaastattelut, sairastaminen, edunvalvonta, muuttaminen Suomen sisällä ja ulkomailla, adoptio. Hallitusta, eduskuntaa ja äänestämistä käytiin kyllä läpi, mutta ei näitä. Eikä siihen aikaan ainakaan meidän perheessä näitä asioita käyty läpi, kun ei perheessäkään ollut kokemusta kaikista näistä.

Tuollainen kauppakoulujuttu on vähemmän tärkeää kuin ihan keskeisimmät kouluasiat kuten lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen ja matematiikan perusteet ja historian ja kulttuurin tuntemus ja kielet sekä aatehistoria ja tieteellisen ajattelun perusteet.

Koulu tarjoaa pohjan opinnoille ja yleissivistystä. Mm. sen "ei mitään hyötyä oikeassa elämässä"-matematiikan pohjalta jatketaan opintoihin, joiden ansiosta on mahdollista saada työpaikka ja itsensä elätettyä.

Vanhempien tehtävä on kasvattaa oma lapsensa käytöstavoista alkaen. Oikeasti koulussakin opetetaan sekä käytöstapoja, että muita "elämän perusasioita". Jos lapsesi väittää muuta, hän ei ilmeisesti seuraa opetusta.

On olemassa sellainen paikka kuin neuvola vauvan ja lapsen hoitoon liittyvissä asioissa. Millekään 15-vuotiaalle on (toivottavasti) turha näitä opettaa, sillä suositukset ehtivät muuttua seuraavan 15 vuoden aikana (ensisynnyttäjät Suomessa ovat keskimäärin 30-vuotiaita) eivätkä kaikki edes hanki koskaan lapsia.

Jos ostat tai rakennutat omakotitalon, voisi toivoa, että ihan itse etsit aiheesta tietoa. Ihmisellä kun on vastuu myös itsestään ja omista tekemisistään eikä kaikkea voi odottaa valmiina hopeatarjottimella eteen kannettuna.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien tehtävä on kasvattaa oma lapsensa käytöstavoista alkaen.

Vanhempien juttujen perusteella tuntuu välillä, että kasvattaminen onkin koulun tehtävä ja vanhempien mielestä koulu epäonnistuu kasvatustehtävässään, kun lapsien elämä ei oikein mene putkeen.

Vierailija kirjoitti:

Koska pitää olla kivaa ja nastaa ja kliffaa, kaikkien pitää saada hengailla avoimessa ilmiöoppimis-chillailutilassa padien kanssa ilman mitään arvosanojen paineita

Onko kouluissa tällaisia nykyään? :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska pitää olla kivaa ja nastaa ja kliffaa, kaikkien pitää saada hengailla avoimessa ilmiöoppimis-chillailutilassa padien kanssa ilman mitään arvosanojen paineita

Onko kouluissa tällaisia nykyään? :D

Oppilaiden mielestä ainakin pitäisi olla. Ja - järkyttävää kyllä - pieni osa opettajistakin on hurahtanut tuohon ilmiöoppimisvöyhötykseen. Pitkän linjan kokeneet opettajat kyllä ymmärtävät paremmin, mitä ja miten kannattaa opetushommat järjestää.

Vierailija kirjoitti:

Saakeli että pännii nämä. Tajuatteko, että koulu on koulu. Siellä opetetaan asioita, joita ei kotona opeteta, kuten sijamuotoja ja yhtälöiden ratkaisemista. Se, miten kotia ja taloutta hoidetaan jne. kuuluu vanhempien vastuulle. Toki ihmiset ovat nykyisin niin vajukeita, että koulussa yritetään paikata tilannetta, kun pennut eivät osaa laittaa hellaa päälle tai käyttää saksia edes yläkoulussa. Mutta koittakas nyt tajuta, että jotain tarttis siellä kotonakin tehdä.

laittais noihin kommarilaitoksiin niin suuret pääsymaksut että niihin ei menisi porukkaa ja vanhemmat kouluttaisi kotona tosi viisaiksi.  tai laittaisivat laadukkaisiin yksityiskouluhin.

Vieläkö kouluissa nykyään on aamunavauksia? Mielestäni noiden aamunavauksien sijaan lapsille voisi opettaa meditointia ja rauhoittumista koulupäivää varten.

Vierailija kirjoitti:

Koska peruskoulumalli on kopioitu DDR:stä ja sen tarkoituksena on tuottaa teollisuudelle sopivaa väestöä yhä vaikka suurin osa teollisuudesta on jo siirretty pois. Toissijaisena tavoitteena on tietenkin ideologinen kasvatus.

Päättäjät ajavat tasapäistämistä.  Muottiin saatuja on helpompi sortaa ja hallita.  Ja aika mallioppilaita kansastamme on jo tullut.